Oon ihan loppu eilisestä jouluaatosta

Koko päivän aamusta iltaan häärään keittiössä, siivoan ja hoidan leikki-ikäistä, muuttokin tulossa viikon päästä!

Mulla meinasi pelihousut revetä kun miehen aikusten lasten puolisoineen piti tulla klo 16 meille, tulivat sitten kun mies soitti että ruoka odottaa jo, klo oli 17.30. Kun sitten tulivat ilmoittivatkin, että ovat aivan ähkynä kaikki että ei kiitos! Ihan kaikki ruoat - turhaan. Tai siis, syötiin me sentään jo nopsaan siinä kello 16 niinkuin alunperin piti olla, ja juhlafiilis ja joulun arvokkuus täysin tipotiessään.

Anteeksi nyt, mutta mua vitutti niin paljon, että olisin voinut heittää kinkun samantien pihalle. Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Ja jossain mättää! Kysyin mieheltä monta kertaa oliko sopinut jonkun ajan ja kuulemma oli, ja sen mukaan joulun juhlaruoka valmisteille. Ja kun he sitten tulivat ei kellonajasta eikä ruoasta oltu sovittu kuulemma mitään.

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, mutta päätin että oli viimeinen, tästä lähtien vietän joulun täysin muualla. Oon ihan poikki vieläkin tuosta eilisestä, ei yhtään mitään rauhallista hetkeä koko päivänä - tein vain ihan koko ajan. Oon tänään ollut tosi poikki ja raivosinkin miehelle, tää on ihan älytöntä! Tällainen tapa uusperheellisen viettää joulua ei vain toimi. Ymmärrän, että lapset haluavat olla äitinsä luona ja olla lojaaleja, tottakai. Mutta meilläkin on perhe, ja minullakin on omia aikuisia lapsia puolisoineen sekä tosiaan tämä meidän yhteinen lapsi.

Saisinko tukea kohtalotovereilta? Onko sellaisia?