Olen tänään itkenyt lähes koko päivän

:'(

Täällä erakko joulu.Yksinäistä erakkoelämää 2010 alkaen.

Mä itkin eilen pitkin päivää ja nukahdin joskus iltakuudelta. Heräsin tänään vasta pari tuntia sitten ja olo on kamala edelleen.

https://www.akironkko.fi/mina-tulin-sinua-varten/

Voi. Eikö nyt yksinäiset voisi kohdata jotenkin? Netissä? Ulkoillen?

Aina surettaa, kun kuulee, että joku on yksinäinen. Sellainen tolkku yksinäinen tai pari kolmekin mahtuisi meille aina hyvin! Lämmin sydän ja ihan tavallinen mukava tyyppi, niin mikäs siinä olisi mukaan jouluun ottaa. Toki nyt korona vie nuokin ajatukset... Mutta vaikka nuotioretkelle...

Joulu palauttaa muistoja mieleen ja siinäpä se.

Minulla on yksinäinen kaveri, ja toki tavallaan surettaa hänen yksinäinen joulunsa. Mutta en kutsu häntä joulukylään, kun hän on ollut kamala minua kohtaan niin pitkään, että nautin jouluni mieluummin ilman häntä ja hänen tuomaansa stressiä.

Eikö yksinäiset kaksi tai enemmän voisi sopia ennen joulua , että viettävät jonkun yksinäisen luona joulua vaikk nyyttäriperiaatteella , jos on köyhä. Seuraavana jouluna taas jonkun toisen luona. Monihan teistä on facebookissa ja siellä sovitte.

Miksi ei, mikä estää, kun täällä aina itkette?

Miksi et mene piristämään jotain toista yksinäistä? Mikä ihme siinä on että jos Suomessa on miljoona yksinäistä, niin miksi ette yhdistä voimianne? Jokaiselle yksinäiselle on miljoona toista yksinäistä mahdollista uutta ystävää. Vai onko toiset yksinäiset liian luusereita toisille yksinäisille? Eikö toisen yksinäisen seura kelpaa?

Minäkin olen itkenyt koko joulun. Mies aloitti haastamalla riitaa kahdesta lahjapaketista, joka eskaloitui siihen, että minun perheeni traditiot eivät ole mitään eikä niitä saisi toteuttaa, hän sietää vanhempiani vain minun takia ja haluaa kaikin mahdollisin tavoin vain vältellä heitä. Tämän aamun aloitti karjumalla, miten hän joutuu aina siivoamaan koiran oksennukset (oksentelee silloin tällöin). Tämä aamu olisi ollut ensimmäinen lähes kuukauteen kun olisin saanut nukkua pitkään. Heräsin siis karjumiseen, lapsi alkoi itkemään, minä aloin itkemään enkä ollut vielä edes sängystä pois päässyt. Koko joulu on ollut yhtä varpaisilla oloa ja itkua eikä mistään joulufiiliksestä tietoakaan vaikka ruoka oli onnistunutta ja hyvää, ulkona ihana pakkaskeli ja lumisade, lapsi tykkäsi lahjoista. Koitin lapsen takia näytellä iloista ja että oli kiva joulu.

Äiti aina flippaili jouluna ja toivoin ettei aikuisena tarvitsisi jouluna olla varuillaan. Se siitä toiveesta.

Toivon että Sinulla on myös muita tunteita kuin itsesääli.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen itkenyt koko joulun. Mies aloitti haastamalla riitaa kahdesta lahjapaketista, joka eskaloitui siihen, että minun perheeni traditiot eivät ole mitään eikä niitä saisi toteuttaa, hän sietää vanhempiani vain minun takia ja haluaa kaikin mahdollisin tavoin vain vältellä heitä. Tämän aamun aloitti karjumalla, miten hän joutuu aina siivoamaan koiran oksennukset (oksentelee silloin tällöin). Tämä aamu olisi ollut ensimmäinen lähes kuukauteen kun olisin saanut nukkua pitkään. Heräsin siis karjumiseen, lapsi alkoi itkemään, minä aloin itkemään enkä ollut vielä edes sängystä pois päässyt. Koko joulu on ollut yhtä varpaisilla oloa ja itkua eikä mistään joulufiiliksestä tietoakaan vaikka ruoka oli onnistunutta ja hyvää, ulkona ihana pakkaskeli ja lumisade, lapsi tykkäsi lahjoista. Koitin lapsen takia näytellä iloista ja että oli kiva joulu.

Äiti aina flippaili jouluna ja toivoin ettei aikuisena tarvitsisi jouluna olla varuillaan. Se siitä toiveesta.

Ai kamala.

Ja sä jatkat ensi jouluun tuossa vinoutuneessa parisuhteessa missä isä saa lapsenkin jouluna itkemään? Miksi?

Tee uudenvuoden lupaus, että ensi vuonna sinulla ja lapsella ja sillä oksentelevalla koiralla on mukava ja hyväntuulinen joulu - ilman tuollaista monsterimiestä siis.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen itkenyt koko joulun. Mies aloitti haastamalla riitaa kahdesta lahjapaketista, joka eskaloitui siihen, että minun perheeni traditiot eivät ole mitään eikä niitä saisi toteuttaa, hän sietää vanhempiani vain minun takia ja haluaa kaikin mahdollisin tavoin vain vältellä heitä. Tämän aamun aloitti karjumalla, miten hän joutuu aina siivoamaan koiran oksennukset (oksentelee silloin tällöin). Tämä aamu olisi ollut ensimmäinen lähes kuukauteen kun olisin saanut nukkua pitkään. Heräsin siis karjumiseen, lapsi alkoi itkemään, minä aloin itkemään enkä ollut vielä edes sängystä pois päässyt. Koko joulu on ollut yhtä varpaisilla oloa ja itkua eikä mistään joulufiiliksestä tietoakaan vaikka ruoka oli onnistunutta ja hyvää, ulkona ihana pakkaskeli ja lumisade, lapsi tykkäsi lahjoista. Koitin lapsen takia näytellä iloista ja että oli kiva joulu.

Äiti aina flippaili jouluna ja toivoin ettei aikuisena tarvitsisi jouluna olla varuillaan. Se siitä toiveesta.

Perinne se on flippausperinnekin.

Vierailija kirjoitti:

Toivon että Sinulla on myös muita tunteita kuin itsesääli.

Tosi empaattinen ja kannustava olet.

Ainakin lähti roskat silmistä ja varmaan itkulitkun kyydissä  jotain myrkkykuoniakin kehosta pois

[qu8ote=Vierailija]Minäkin olen itkenyt koko joulun. Mies aloitti haastamalla riitaa kahdesta lahjapaketista, joka eskaloitui siihen, että minun perheeni traditiot eivät ole mitään eikä niitä saisi toteuttaa, hän sietää vanhempiani vain minun takia ja haluaa kaikin mahdollisin tavoin vain vältellä heitä. Tämän aamun aloitti karjumalla, miten hän joutuu aina siivoamaan koiran oksennukset (oksentelee silloin tällöin). Tämä aamu olisi ollut ensimmäinen lähes kuukauteen kun olisin saanut nukkua pitkään. Heräsin siis karjumiseen, lapsi alkoi itkemään, minä aloin itkemään enkä ollut vielä edes sängystä pois päässyt. Koko joulu on ollut yhtä varpaisilla oloa ja itkua eikä mistään joulufiiliksestä tietoakaan vaikka ruoka oli onnistunutta ja hyvää, ulkona ihana pakkaskeli ja lumisade, lapsi tykkäsi lahjoista. Koitin lapsen takia näytellä iloista ja että oli kiva joulu.

Äiti aina flippaili jouluna ja toivoin ettei aikuisena tarvitsisi jouluna olla varuillaan. Se siitä toiveesta.[/quote]

Miksi siedät tuollaista kohtelua ja miksi myös hyväksyt että lapsesi kokee tuollaista?

En ymmärrä, oli joulu tai ei..

Ota ero niin saatte rauhaa lapsesi kanssa.

Jokaisella on oikeus erota ja täällä pärjää taloudellisestikin ihan hyvin...

Jokainen on myös oman onnensa seppä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen itkenyt koko joulun. Mies aloitti haastamalla riitaa kahdesta lahjapaketista, joka eskaloitui siihen, että minun perheeni traditiot eivät ole mitään eikä niitä saisi toteuttaa, hän sietää vanhempiani vain minun takia ja haluaa kaikin mahdollisin tavoin vain vältellä heitä. Tämän aamun aloitti karjumalla, miten hän joutuu aina siivoamaan koiran oksennukset (oksentelee silloin tällöin). Tämä aamu olisi ollut ensimmäinen lähes kuukauteen kun olisin saanut nukkua pitkään. Heräsin siis karjumiseen, lapsi alkoi itkemään, minä aloin itkemään enkä ollut vielä edes sängystä pois päässyt. Koko joulu on ollut yhtä varpaisilla oloa ja itkua eikä mistään joulufiiliksestä tietoakaan vaikka ruoka oli onnistunutta ja hyvää, ulkona ihana pakkaskeli ja lumisade, lapsi tykkäsi lahjoista. Koitin lapsen takia näytellä iloista ja että oli kiva joulu.

Äiti aina flippaili jouluna ja toivoin ettei aikuisena tarvitsisi jouluna olla varuillaan. Se siitä toiveesta.

Perinne se on flippausperinnekin.

Ai helv..., osu ja uppos. ;D ;D :D :D

Kyllä tää menisi Kuka tekisi TV ohjelmista valituksen niin huonoa ohjelmaa ja elokuvatkin huonoja .Kun haluaa levätä.Kestä tota kuraaa...muuten tykkäsi rauhottuu.Yksinäisyys voi olla valinta...onhan puh.netissä juttuja,,wuppi viestittely.jne ei täs yksin olla.

Naisystäväni jätti minut kahden vuoden jälkeen juuri ennen joulua melko typerän riidan jälkeen. Käytin kaikki keinot suhteen pelastamiseksi mutta piti päänsä. Tuntuu samalta kuin lähiomainen olisi kuollut. Sellaiset joulutunnelmat täällä.

Onneksi joulu on ohi. Aatto merkitsee monille joulua ja kun selviämme aatosta joulu on ohi.

Kirjoitan tätä kylpylästä ja vaisua menoa täälläkin, kun kun korona varjostaa. Jouluruoat äklöttää niin ettei halua palaakaan enää mitään.