Olen vela - Saan jatkuvasti kuulla olevani kylmä ihminen

Vierailija kirjoitti:

En ole mikään laiska luuseri, yhteiskunnan elätti, seksihurjastelija ja heikkolahjainen. Joka makaa kotona kakaroiden kanssa yhteiskunnan elätettävänä. Tekee sen takia kakaroita, ettei tarvi käydä töissä/ei pysty vaativaan työelämään, saa päivät pitkät harrastaa seksiä. Eihän kotona ole edes mitään tekemistä. Ei voi verratakaan minuun. Olen aina ollut ahkera, kunnon kansalainen. Aivan harvinaislaatuinen. Olen aina tykännyt käydä töissä. Elättää itseni. Maksaa veroja. Tehdä arvokasta työtä yhteiskunnan eteen. Sitä on työssä käyvällä ihmisellä, kuten minulla ne opiskelut, kotityöt ja kuntoilut vielä töiden jälkeen. Kaiken lisäksi, kun eo ole edes koskaan tykännyt harrastaa seksiä. On paljon kunniallisempaa, arvokkaampaa ja vaativampaa olla uranainen kuin kotiäiti.

Vierailija kirjoitti:

Vapaaehtoisesti lapseton tekee palveluksen maapallolle ja tätä yhä hullummaksi menevää maailmaa arvioiden myös syntymättä jäävälle lapselleen.

Amen tälle!

Onko jokin tietty sukupuoli jolta näitä asioita kuulet? Mietin vain, koska minulle ei tulisi mielenkään sanoa noin kenellekkään, enkä usko että ystävienikään.

Mitä muuta se on kuin kateutta mammoilta, jos sen takia haukutaan veloja, kun he eivät tee lapsia ja vielä valehdellaan kaikille velojen päähän, että ovat haukkuneet kaikkien lapsia. Velat eivät ole kateellisia mammoille. Eivät hauku mammoja, eivätkä valehtele mammojen päähän, että ovat haukkuneet kaikkien lapsia.

En ole koskaan kenenkään lapsettoman ihmisen kanssa ottanut puheeksi hänen lapsettomuuttaan. Ei minua kiinnosta onko kyse vapaaehtoisesta tai tahdonvastaisesta lapsettomuudesta. Asia ei kuulu minulle.

Jotenkin tulee olo että se AP on vela on sama asia kuin joku on vegaani. Sitä ei tarvitse tulla kysymään, ihminen kyllä kertoo sen itse ja hyvin ponnekkaasti. Tällaista pidän itsekkyytenä.

Kuka tai ketkä sinua sanoo kylmäksi?

Ja miksi heidän mielipiteensä ovat merkittäviä?

Sinulla on oikeus puolustella kantaasi. Eikä se tee mielipiteestäsi yhtään sen huonompaa vaikka nämä ihmiset eivät olisi samaa mieltä.

Itselle on jonkin verran vaikea ymmärtää miksi joku ei haluaisi lapsia, mutta jokaisella on oikeus olla hankkimatta ja joutumatta tuomituksi. Tunnen useita todella herttaisia ihmisiä, jotka eivät halua lapsia.

Esittäydytkö uusille ihmisille "Hei, olen X ja olen vela"? Mistä ihmiset keksivät sinua arvostella? 

Minä en ymmärrä mikä tarve voi olla korostaa sitä, että minä en sitten halua lapsia enkä ole lapsi-ihminen. Minua ei satu kiinnostakaan se, haluatko joku vai onko haluamatta lapsia. Siksi sen korostamien että on vela, antaa ihmisestä vähän kylmähkön kuvan.

Vierailija kirjoitti:

Yksi sisaruksistani on vela ja me muut perheellisiä. Tää vela on kyllä vähän lapsellinen. Sillä on niin hurjan rankkaa kun on flunssa (voi vaan maata sohvalla itsekseen, perheellinen joutui hoitamaan lapset ja ruuat ja pyykit 40c kuumeessakin) ja hurjan rankkaa kun töissä on kiirettä (paljon vähävastuisempi työ kuin meillä muilla), lisäksi kaikki on jotenkin hirveetä draamaa (se ja se töissä sanoi mulle niin), spekulointia (se Ritva varmaan tarkoitti sanomisellaan oikeesti jotain muuta) ja muutenkin ihan KAIKKI asiat maailmassa liittyy häneen ja peilaa asioita itsensä kautta.

Rasittava itsekeskeinen tyyli.

Ja ei, me emme kerro lastemme kakkavaipoista emmekä nicopetterin hampaan irtoamisesta, koska perheellisenä ymmärrämme että muita ei kiinnosta, emme ole maailman keskipiste ja kaikki asioita ei tarvitse mallintaa oman navan kautta.

Toisenlaisia veloja tunnen kyllä myös mutta enemmistö näyttää olevan sisarukseni kaltaisia.

Johtunee siitä että se MINÄ on elämän tärkein yksikkö, keskipiste ja asia.

Vapaaehtoinen lapsettomuus ei ole mikään vallitseva persoonallisuus, johon aina liittyy tietyt luonteenpiirteet kuten rasittavuus, laiskuus ja itsekeskeisyys. Lapsettomuus on yksinkertaisesti valinta ja sen voi tehdä sivistysvaltiossa kuka tahansa ja mistä syistä tahansa. Sinun tuttavapiirissäsi on itsekkäitä ja laiskoja ihmisiä, joille lapsen hankkiminen olisi kaikin puolin katastrofi. Se ei kuitenkaan tarkoita että kaikki muutkin jättäisivät lapset tekemättä samoista syistä.

Törmään näin esimerkiksi usein ärsyttäviin ja huonosti käyttäytyviin koiranomistajiin, mutten silti oleta kaikkien koirarakkaiden olevan samanlaisia. Ne hyväkäytöksiset ihmiset harvoin jäävät mieleen, koska heistä ei synny minulle ongelmia. Sama asia äitien ja vapaaehtoisesti lapsettomien kanssa. Ärsyttävät kohtaamiset jäävät parhaiten muistiin. Kannattaa haastaa älyään ja omia ennakkoluulojaan pohtimalla, pystytkö kadulla kulkiessasi tai tavallisessa keskustelussa osoittamaan suoraan kellä on ja ei ole lapsia ilman että perheellisyydestä on puhetta.

Olen vela eikä kukaan ole koskaan korvaans lotkauttanut tai mitenkään kommentoinut lapsettomuuttani tai persoonallisuuttani. Jos ystäväsi sinua noin kommentoi, ehkä aika vaihtaa ystäviä.

Minua on haukuttu luuseriksi, vialliseksi, trauma lapsuudessa, psyykkinen vika, laiska, vastuu tunnoton ja itsekäs. Ihan vaan sen takia, etten ole halunnut tehdä lapsia. Entinen avomieheni jätti minut sen takia, etten halua tehdä lapsia. Työpaikalla ihmeteltiin, että miten olen hoitoalalla, jos en halua tehdä omia lapsia. Lapsuudenperheeni on katkaissut välit minuun sen takia, etten ole halunnut tehdä lapsia. Että tällaista on ollut minulla. Olen ihan kunnon kansalainen kuitenkin. Käyn töissä, opiskelen, kuntoilen, teen kotitöitä. Mutta olen aseksuaali, absolutisti, introverttii ja epäsosiaalinen.

Itse olen jo keski-ikäinen nainen ja lapseton. En ole koskaan halunnut lapsia, eikä minua ole asiasta kyseenalaistettu.

Olen aseksuaali, aromanttinen, asosiaalinen, absolutisti, vela, erakkoluonne, introvertti, hiljainen, syrjäänvetäytyvä, kiltti mutta ahkera. Haukuttu on ja paljon. Tuntuu hassulta, jos joku on ystävällinen. Olen niin tottunut haukkumiseeni. En välitä. En sano takaisinkaan, enkä kosta. Olen mikä olen.

Vierailija kirjoitti:

Olen myös vela ja erittäin eläinrakas ja työssä erittäin ihmisläheisessä ammatissa. Olen suorittanut alani ylemmän korkeakoulututkinnon ja ollut työssäni yli 20v. Edelleen ihmetellään, miten osaan tehdä työtä lasten ja perheiden kanssa kun en ole äiti. Jos olisin tiennyt, että ammattiini pätevöityy kerran panemalla ja 9kk raskaudella,olisin tehnyt lapsen. Nyt tuli turhaa oltua yliopistossa 6v.

Nämä aivopierut ovat kyllä kummallisia että ikään kuin äitiys pätevöittäisi esim. sotealan ammatissa. Tällaiset väittämät ovat halventavia koska monet naiset ovat opiskelleet ja tehneet töitä ahkerasti ja heidän arvoaan yritetään väheksyä. Tämä on vain yksi esimerkki lapsettomien syrjinnästä. Sitä on paljon työelämässä.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan kenenkään lapsettoman ihmisen kanssa ottanut puheeksi hänen lapsettomuuttaan. Ei minua kiinnosta onko kyse vapaaehtoisesta tai tahdonvastaisesta lapsettomuudesta. Asia ei kuulu minulle.

Jotenkin tulee olo että se AP on vela on sama asia kuin joku on vegaani. Sitä ei tarvitse tulla kysymään, ihminen kyllä kertoo sen itse ja hyvin ponnekkaasti. Tällaista pidän itsekkyytenä.

No sama juttu vanhemmilla, jos jollain on lapsia, niin ei sitä tarvitse kysyä, ne kertoo kyllä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan kenenkään lapsettoman ihmisen kanssa ottanut puheeksi hänen lapsettomuuttaan. Ei minua kiinnosta onko kyse vapaaehtoisesta tai tahdonvastaisesta lapsettomuudesta. Asia ei kuulu minulle.

Jotenkin tulee olo että se AP on vela on sama asia kuin joku on vegaani. Sitä ei tarvitse tulla kysymään, ihminen kyllä kertoo sen itse ja hyvin ponnekkaasti. Tällaista pidän itsekkyytenä.

No sama juttu vanhemmilla, jos jollain on lapsia, niin ei sitä tarvitse kysyä, ne kertoo kyllä. 

Miten vela on itsekäs kun hänellä ei ole lasta jota kohtelisi itsekkäästi?

Minulla katsotaan olevan aikaa kun olen lapseton. Tosin olen jo vanha nainen mutta silti lapsettomuuteni katsotaan olevan sellainen asia että minulla katsotaan olevan sitä ihmeellistä aikaa. Muilla tämänikäisillä lapset ovat jo muuttaneet kotoota pois eikä heitä vaivata kaikenlaisilla pienillä pyynnöillä jossa menee välillä koko viikonloppu toisen apuna.

Vierailija kirjoitti:

Minulla katsotaan olevan aikaa kun olen lapseton. Tosin olen jo vanha nainen mutta silti lapsettomuuteni katsotaan olevan sellainen asia että minulla katsotaan olevan sitä ihmeellistä aikaa. Muilla tämänikäisillä lapset ovat jo muuttaneet kotoota pois eikä heitä vaivata kaikenlaisilla pienillä pyynnöillä jossa menee välillä koko viikonloppu toisen apuna.

Miten tämä on tullut esiin sinulle esitetyissä kommenteissa?

Vierailija kirjoitti:

Minä vastaan varmaan aika hyvin mielikuvaa kylmästä lapsettomasta ihmisestä. En ole hyvä lohduttamaan, en jaksa vatvoa tunneasioita, ten päätöset faktojen perusteella. En kaipaa isoja tunnekokemuksia (kuten sitä äidinrakkautta), en reagoi voimakkaasti asioihin ja pidän useimmat ihmiset etäällä. En halua lapsia enkäedes pidä lapsista.

Tavallaan en ihmettele, jos joku pitää minua kylmänä ihmisenä. Enhän millään tavalla sovi hoivaavan ja huolehtivan, elämää vaalivan naisen stereotyyppiin. Itse en haluaisi olla sydämellinen ja räiskyvä tunneihminen. Olen vakaa, pohdiskeleva ja herkkä omalla tavallani, ja tämä sopii minulle oikein hyvin.

Olen varmaankin luonteeltani pitkälti samanlainen, mutta minulla on silti kaksi toivottua lasta, koska omalla kohdallani laskelmoin niiden nettohyödyn oletusarvon olevan positiivinen kun tarkastelu pidennetään kolmeen-neljäänkymmeneen vuoteen.

Positiivisena yllätyksenä oli se, kuinka hyvin oma "kylmä" luonteeni suojeli (turhalta) murehtimiselta ja stressaamiselta lastenhoidossa. Teki se toisaalta hoivaamisesta epäpalkitsevaakin.