Lue keskustelun säännöt.
Järkytyin hieman miten kamalaa sairaalassa olo synnytyksen jälkeen oli
Synnytyksen jälkeen rättipoikki, kivuissa ja univajeisena, ja sitten pitää jakaa huone jonkun toisen kanssa. Jouduin vieläpä ns. käytäväpaikalle. Ei mitään yksityisyyttä muuta kuin joku kämänen verho ja koko ajan huoneessa ravaa hoitajia ja vierustoverin puoliso ym. vieraita. Valot on päällä yötäpäivää tai jos ne laittaa pois niin eiköhän joku hoitaja räväytä ne päälle keskellä yötä tullessaan. Vierustoveri vaihtuu seuraavana yönä ja sen vauva huutaa suoraa huutoa kaiken aikaa, johon omakin muuten ihan rauhallisesti ollut vauva heräilee jatkuvasti ja yhtyy huutokuoroon. Eipä se mikään hotelli tosiaan ole. Olisin halunnut mahdollisimman pian pois, mutta ei päästetty koska vauvalla oli keltaisuutta.
Kommentit (3113)
Vierailija kirjoitti:
Kun jotkut on tässä ketjussa maininneet synnytysvalmennuksen, että miten se olisi tärkeä käydä ennen synnytystä, niin ei se ollut ainakaan 2009 Oulussa mitään varsinaista _synnytysvalmennusta_ vaan ns. perhevalmennusta. Eli itse synnyttämistä käsiteltiin yhdellä kerralla katsomalla synnytysvideo. Kaikki muut kerrat, joita oli muistaakseni noin kymmenen, käsiteltiin parisuhdeasioita ja sitä, miten parisuhdedynamiikka muuttuu lapsen myötä. Ei siis mitään amerikkalaisten elokuvien tapaan hengitysharjoituksia tai muuta. Varmaan ehkä hyödyllinen jos pariskunta oli nuori ja vasta rakastunut, mutta meille yli kolmekymmentä vuotiaille teinistä asti yhdessä olleelle parille se valmennus oli kyllä pahimmanlaatuista diipadaapaa ja ajanhukkaa. Ja kiusallista. Todella kiusallista oli, kun ohjaajat yrittivät saada meitä keskenään ventovieraita ihimisiä avautumaan seksielämästämme siinä ryhmätilanteessa. Naurettiin aina jälkeen päin ihan kippurassa sitä touhua. Mutta joo, ei kyllä ollut siitä "valmennuksesta" mitään apua synnytyksessä, saati synnytyksen jälkeisessä osastoajassa.
Eipä ollut 2016-vuonnakaan mitään synnytysvalmennusta tarjolla pk-seudun lähistöllä. Minä oli. sentään onnekas ja pääsin käymään synnytyssairaalalla tutustumassa, ettei tarvinnut helvetillisissä kivuissa alkaa koluta eri ovia läpi. Sekään ei kai enää onnistu läheskään joka paikassa, mikä on ihan törkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekalla kerralla kätilö oli vähän tympeä, toisella kerralla sama mies mukava. Ja seuraavan vuoron kätilö myös ihana. Vaikka huoneessa oli toinenkin äiti ja ehti vaihtua pariinkin kertaan sinä aikana, olo oli ihan kohtuullista. Tietenkin oli ääniä, valoja jne, mutta ei kai voi olettaakaan, että olisi kotia vastaavat olot. Joku hoitaja koitti simputtaa lapsen painon vahtimisesta, mutta toinen totesi, että kerta päivässä riittää, se rauhoitti oloa. Mutta rukoilin silti kotiinpääsyä, jota jouduttiin odottamaan viikko ja sittenkin vähän pitkin hampain lupa tuli.
Toisella kerralla huoneessa meitä oli kolme ja hässäkkä sen mukainen. Kun kerran olin jo toisella kierroksella, ei hoitajat juuri noteeranneet, kunhan joskus kurkkasivat, että vielä olet siinä. Eniten häiritsi, kun yksi äiti ravasi tvhuoneessa. Jätti muksun huoneeseen ja välittömästi oven sulkeuduttua alkoi ininä. Jonkun ajan päässä tuli katsomaan ja rauhoitteli nukkumaan ja taas sama kuvio.. Onneksi ei tarvinnut olla kuin pari yötä
Vierailija kirjoitti:
Onko synnytys monelle ensimmäinen kerta yötä sairaalassa? Kuulostaa siltä kun kommentteja lukee.
Itse olen päätynyt päivystyksen kautta viettämään kaksi kertaa vuorokauden tai pari sairaalassa ja onhan se ärsyttävää, mutta en muuta odottanutkaan. Huone toki jaetaan muiden ihmisten kanssa kuten normaalisti, hoitajat ravaavat ottamassa kokeita jatkuvaan tahtiin ja lääkäriä saa aina odottaa. Ruoka on mitä on, sentään ilmaista. Sellaista se on julkisella. Itse olen aina toivonut kotiutusta mahdollisimman pian, mutta ei mitään pysyviä traumoja sentään ole jäänyt. Vai onko synnärillä jotenkin vielä tästäkin huonompaa menoa?
Olin muutama vuosi sitten luunmurtuman takia yötä sairaalassa. Murtuma sattui synnytystä vähemmän, mutta kuitenkin tuli sellainen olo, että mukavuudesta huolehdittiin enemmän kuin synnärillä.
Tämä nyt on tietysti vain oma kokemukseni. Joku muu olisi ehkä kokenut murtumakivun kovempana. Mene ja tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se niin vaan on, että palvelua ei saa Suomesta muuta kuin maksamalla. Tähän on tultu. Itseäni pelottaa joutua sairaalaan. Viimeinenkin lapsemme lentänee pesästä kuuden vuoden kuluessa, joten olemme jo miehen kanssa puhuneet, että lähdemme ulkomaille. Kummankin ammatti on sellainen, että sitä voi tehdä muualtakin kuin Suomesta käsin. Mikään ei enää Suomessa pidättele, Suomi on muuttunut niin käsittämättömän huonosti voivaksi maaksi. Sairaanhoito, vanhustenhoito, lastenhoito, nuorten asiat... Yleinen pahoinvointi lisääntynyt, vaikka Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Mihin ne rahat valuu?
Itse asiassa Suomi ei ole mitenkään rikas maa. Euroopassa reilusti keskitason alapuolella.
Suomi ei ole rikas mutta rikkaampi kuin aiempina vuosikymmeninä. Monilla on esim. harhaluulo, että kultainen 80-luku – jolloin KAIKKI toimi ja oli sujuvaa – olisi ollut rikkaampi ajanjakso.
Suomi on vauraampi kuin 80-luvulla, ja olen itsekin ihmetellyt, mihin ne rahat saadaan tuhlattua. EU:n joihinkin ihmeen maksuihin? EU:stako tämä on kiinni? Vai eurosta? Justiinsa oli juttu lehdessä, että nykynäkemyksen mukaan oli iso virhe liittyä euroon.
Vai mihin ne menee? Kunpa joku kertoisi helposti ymmärrettävällä tavalla. Joskus luulin, että vanhustenhoitoon, mutta ainakin sekä äitini että anoppini maksavat itse suuren osan hoivakoti-menoista. Vai puolustusmenotko ne rahat vie? No miten on, jos vertaa puolustusmenoja kylmän sodan aikaisiin menoihin?
No meni aikaa Off Topic mutta yhtä kaikki: eipä ne rahat näy synnytyslaitoksillakaan. Itse synnytin ysärillä, ja meno oli erilaista kuin nykyään, vaikka silloin oli lama.
Tuolta voi katsoa, minne valtion rahat menee: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006394710.html
Yksinkertaistettuna rahat menevät terveydenhoidon lisäksi sekä yksilöiden että perheiden tukiin. Monissa kunnissa verotulot eivät riitä kattamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä, joten paremmin toimeentulevilta kunneilta kerätään rahaa huonommin menestyville kunnille. Sama pätee myös kansalaisiin. Keskivertokansalainen tekee pääasiallisesti töitä noin 35 vuotta (ikävuodet 25-60) ja on tukien saaja 45 vuotta.
Kantsii myös muistaa, että monissa maissa omaisten vastuu sairaista ihmisistä on paljon suurempi kuin meillä. Ihan EU:n sisälläkin saatetaan odottaa, että omaiset vaihtavat sairaalassa olevan ihmisen lakanat ja tuovat mukanaan kertakäyttökäsineitä, vaippoja, sideharsoja ym. hoidossa tarvittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun jotkut on tässä ketjussa maininneet synnytysvalmennuksen, että miten se olisi tärkeä käydä ennen synnytystä, niin ei se ollut ainakaan 2009 Oulussa mitään varsinaista _synnytysvalmennusta_ vaan ns. perhevalmennusta. Eli itse synnyttämistä käsiteltiin yhdellä kerralla katsomalla synnytysvideo. Kaikki muut kerrat, joita oli muistaakseni noin kymmenen, käsiteltiin parisuhdeasioita ja sitä, miten parisuhdedynamiikka muuttuu lapsen myötä. Ei siis mitään amerikkalaisten elokuvien tapaan hengitysharjoituksia tai muuta. Varmaan ehkä hyödyllinen jos pariskunta oli nuori ja vasta rakastunut, mutta meille yli kolmekymmentä vuotiaille teinistä asti yhdessä olleelle parille se valmennus oli kyllä pahimmanlaatuista diipadaapaa ja ajanhukkaa. Ja kiusallista. Todella kiusallista oli, kun ohjaajat yrittivät saada meitä keskenään ventovieraita ihimisiä avautumaan seksielämästämme siinä ryhmätilanteessa. Naurettiin aina jälkeen päin ihan kippurassa sitä touhua. Mutta joo, ei kyllä ollut siitä "valmennuksesta" mitään apua synnytyksessä, saati synnytyksen jälkeisessä osastoajassa.
Eipä ollut 2016-vuonnakaan mitään synnytysvalmennusta tarjolla pk-seudun lähistöllä. Minä oli. sentään onnekas ja pääsin käymään synnytyssairaalalla tutustumassa, ettei tarvinnut helvetillisissä kivuissa alkaa koluta eri ovia läpi. Sekään ei kai enää onnistu läheskään joka paikassa, mikä on ihan törkeää.
Joo, noihin aikoihin lapset saaneena en saanut synnytysvalmennusta eikä mitään tutustumiskäyntiä sairaalaan ollut. Neuvolan perhevalmennus oli enemmän parisuhteesta keskustelua. Ei auta esikoisen äitiä. Tokalla kerralla rutiinit oli tuttuja ja paljon lyhyempi sitten hoitojaksokin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ärsytti eniten perheosastolla se miten miehet olivat silkkiyöasuissaan etuilemassa ja imuroivat kaikki parhaat ruoat. Olimme ihan shokissa mieheni kanssa että eivätkö ruoat ole etupäässä synnyttäneille ja imettäville äideille tarkoitettuja. Meille oli mieheni kanssa erikoisruoat tilattu niin nekin oli monena päivänä jo syöty vaikka kannessa luki 2hlö erikois. Jäätiin ilman safkaa monet kerrat.
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsytti eniten perheosastolla se miten miehet olivat silkkiyöasuissaan etuilemassa ja imuroivat kaikki parhaat ruoat. Olimme ihan shokissa mieheni kanssa että eivätkö ruoat ole etupäässä synnyttäneille ja imettäville äideille tarkoitettuja. Meille oli mieheni kanssa erikoisruoat tilattu niin nekin oli monena päivänä jo syöty vaikka kannessa luki 2hlö erikois. Jäätiin ilman safkaa monet kerrat.
Siis wtf? Silkkiasuissaan miehet hakemassa ja syömässä äideille tarkoitetut ruuat? Tapahtuiko tämä Suomessa? Kun kuulostaa joltain Solsidan touhulta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun jotkut on tässä ketjussa maininneet synnytysvalmennuksen, että miten se olisi tärkeä käydä ennen synnytystä, niin ei se ollut ainakaan 2009 Oulussa mitään varsinaista _synnytysvalmennusta_ vaan ns. perhevalmennusta. Eli itse synnyttämistä käsiteltiin yhdellä kerralla katsomalla synnytysvideo. Kaikki muut kerrat, joita oli muistaakseni noin kymmenen, käsiteltiin parisuhdeasioita ja sitä, miten parisuhdedynamiikka muuttuu lapsen myötä. Ei siis mitään amerikkalaisten elokuvien tapaan hengitysharjoituksia tai muuta. Varmaan ehkä hyödyllinen jos pariskunta oli nuori ja vasta rakastunut, mutta meille yli kolmekymmentä vuotiaille teinistä asti yhdessä olleelle parille se valmennus oli kyllä pahimmanlaatuista diipadaapaa ja ajanhukkaa. Ja kiusallista. Todella kiusallista oli, kun ohjaajat yrittivät saada meitä keskenään ventovieraita ihimisiä avautumaan seksielämästämme siinä ryhmätilanteessa. Naurettiin aina jälkeen päin ihan kippurassa sitä touhua. Mutta joo, ei kyllä ollut siitä "valmennuksesta" mitään apua synnytyksessä, saati synnytyksen jälkeisessä osastoajassa.
Jep, sama kokemus. Välillä luultiin että ollaanko jouduttu johonkin "kätevän emännän" sketsiin.
Kyllä on surkea resilienssi nykyajan äideillä. Kaiken pitää tulla valmiiksi tarjottimella ja mihin tahansa ongelmaan pitäisi olla tarjolla valmis ratkaisu.
Tuskin tämä geeneistä johtuu, nykyajan elämä on vain tehnyt ihmiset avuttomiksi. Isoisoäitinne synnyttivät savusaunassa varmasti vähemmällä valituksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on surkea resilienssi nykyajan äideillä. Kaiken pitää tulla valmiiksi tarjottimella ja mihin tahansa ongelmaan pitäisi olla tarjolla valmis ratkaisu.
Tuskin tämä geeneistä johtuu, nykyajan elämä on vain tehnyt ihmiset avuttomiksi. Isoisoäitinne synnyttivät savusaunassa varmasti vähemmällä valituksella.
Mene pois.
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsytti eniten perheosastolla se miten miehet olivat silkkiyöasuissaan etuilemassa ja imuroivat kaikki parhaat ruoat. Olimme ihan shokissa mieheni kanssa että eivätkö ruoat ole etupäässä synnyttäneille ja imettäville äideille tarkoitettuja. Meille oli mieheni kanssa erikoisruoat tilattu niin nekin oli monena päivänä jo syöty vaikka kannessa luki 2hlö erikois. Jäätiin ilman safkaa monet kerrat.
Tämäkin vielä!
Ei-synnyttäneenä olen muutenkin ihmetellyt näitä "minä pyysin perhehuoneen" ja "kannattaa pyytää perhehuone"-juttuja, sillä onko se nyt niin, että pyytämällä noin vaan saa perhehuoneen? Jos niin on, niin miksi kaikki ei sitä pyydä?? Tai miksi ei kaikille sitten vain anneta, jos niitä noin vaan pyytää - ei kai kukaan nyt ehdoin tahdoin halua toisten kanssa samaan huoneeseen.
Mutta tuo nyt on jo uskomatonta, jos siellä isät taapertelevat ruokia rohmuamassa ja kuka mies voi olla niin törkeä, että vie ruuat synnyttäneiden suusta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä olisi voinut parempaan saumaan tämän ketjun kannalta osua tämä Hesarin juttu:
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008498405.html
” Cleghornin ohje onkin: Kuunnelkaa naisia ja muita tähän asti ohitettuja. Kohdelkaa heitä oman kokemuksensa ja kehonsa auktoriteetteina ja kyselkää heiltä lisää. Niin voitte oppia kehollisuudesta ja sairauksista valtavasti.”
Tää on just tätä samaa sarjaa, kun Mika Rämet rokotustutkimuskeskuksesta tulee sanomaan naisille, että heidän kuukautisongelmansa johtuvat stressistä, helteestä ja helpotuksesta rokotteen saannista.
Taisin sylkeä muutaman kerran, kun luin kesällä tuon lauseen uutisesta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on surkea resilienssi nykyajan äideillä. Kaiken pitää tulla valmiiksi tarjottimella ja mihin tahansa ongelmaan pitäisi olla tarjolla valmis ratkaisu.
Tuskin tämä geeneistä johtuu, nykyajan elämä on vain tehnyt ihmiset avuttomiksi. Isoisoäitinne synnyttivät savusaunassa varmasti vähemmällä valituksella.
Sun isoisoäitisi ehkä. Minun synnytti salin takaisessa kammarissa, kätilö ja hoitaja apuna, valmiiksi oli palkattu lapsenlikka ja imettäjä. Ei mun isoäidinkään ikäluokassa lapsia itse imetetty. Oma äitini oli ensimmäinen ja sitä taivasteltiin tosissaan, että ei ole lapsellakaan hyvä ruveta tommoiseen hommaan, kun on saatavilla varmamaitoisia naisia.
Siihen aikaan oli myös käsite lapsivuode, eli tosiaankaan tullut kuuloonkaan, että synnyttänyt nainen olisi kulkenut käytävillä veret reisillä.
Tähän sitä nytkin ollaan menossa, että vähän varakkaammalle väelle tulee toiset olot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on surkea resilienssi nykyajan äideillä. Kaiken pitää tulla valmiiksi tarjottimella ja mihin tahansa ongelmaan pitäisi olla tarjolla valmis ratkaisu.
Tuskin tämä geeneistä johtuu, nykyajan elämä on vain tehnyt ihmiset avuttomiksi. Isoisoäitinne synnyttivät savusaunassa varmasti vähemmällä valituksella.
En voi ymmärtää miksi tällaisia täysin perseestä olevia kommentteja pitää jonkun tulla kirjoittamaan tänne.
Vai luulet sinä isoisoäidin synnytyksen menneen noin. Tajuatko edes itse miten typerä, turha ja valheellinen tuo syytös on?
Joku kyseli taysin nykymenosta. Ainakin nyt joulukuussa henkilökunta oli tosi mukavaa ja heidän persoona kyllä näkyi, mutta kaikkien kanssa tultiin juttuun. Ilmapiiri kunnioittava ja kannustava. Ruuat tuotiin huoneisiin ja hoitajatkin välillä kyselivät, että toisivatko minulle esim mehua lisäksi kun opettelin imettämään. Oltiin mieheni kanssa perhehuoneessa. Seinät meinasi kieltämättä kaatua päälle sairaalassa olon pitkittyessä, kun koronan takia oltiin huoneessa "jumissa", mutta siitä nyt ei voi ketään syyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsytti eniten perheosastolla se miten miehet olivat silkkiyöasuissaan etuilemassa ja imuroivat kaikki parhaat ruoat. Olimme ihan shokissa mieheni kanssa että eivätkö ruoat ole etupäässä synnyttäneille ja imettäville äideille tarkoitettuja. Meille oli mieheni kanssa erikoisruoat tilattu niin nekin oli monena päivänä jo syöty vaikka kannessa luki 2hlö erikois. Jäätiin ilman safkaa monet kerrat.
Tämäkin vielä!
Ei-synnyttäneenä olen muutenkin ihmetellyt näitä "minä pyysin perhehuoneen" ja "kannattaa pyytää perhehuone"-juttuja, sillä onko se nyt niin, että pyytämällä noin vaan saa perhehuoneen? Jos niin on, niin miksi kaikki ei sitä pyydä?? Tai miksi ei kaikille sitten vain anneta, jos niitä noin vaan pyytää - ei kai kukaan nyt ehdoin tahdoin halua toisten kanssa samaan huoneeseen.
Mutta tuo nyt on jo uskomatonta, jos siellä isät taapertelevat ruokia rohmuamassa ja kuka mies voi olla niin törkeä, että vie ruuat synnyttäneiden suusta!
Perhehuoneen voi saada, jos isä voi olla siellä sairaalassa koko ajan, ja jos niitä perhehuoneita on vapaana. Ainakin näin oli pari vuotta sitten.
Sairaalan ruoka on ollut mielestäni hyvää, jos sitä päässyt hakemaan.
Minä yllätyin, miten kivaa sairaalassa oli. Olen ollut siellä kerran veritulpan vuoksi ja kerran, kun jalkani murtui kahdesta kohdasta ja se leikattiin. Jälkimmäisellä kerralla minulle sanottiin yhden yön jälkeen, että voisin lähteä jo kotiin, jos haluan. En halunnut (mihin tosin vaikutti se, että halusin matkustaa valoisaan aikaan pitkän kotimatkan) sekä kotiutuakin keskellä päivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsytti eniten perheosastolla se miten miehet olivat silkkiyöasuissaan etuilemassa ja imuroivat kaikki parhaat ruoat. Olimme ihan shokissa mieheni kanssa että eivätkö ruoat ole etupäässä synnyttäneille ja imettäville äideille tarkoitettuja. Meille oli mieheni kanssa erikoisruoat tilattu niin nekin oli monena päivänä jo syöty vaikka kannessa luki 2hlö erikois. Jäätiin ilman safkaa monet kerrat.
Tämäkin vielä!
Ei-synnyttäneenä olen muutenkin ihmetellyt näitä "minä pyysin perhehuoneen" ja "kannattaa pyytää perhehuone"-juttuja, sillä onko se nyt niin, että pyytämällä noin vaan saa perhehuoneen? Jos niin on, niin miksi kaikki ei sitä pyydä?? Tai miksi ei kaikille sitten vain anneta, jos niitä noin vaan pyytää - ei kai kukaan nyt ehdoin tahdoin halua toisten kanssa samaan huoneeseen.
Mutta tuo nyt on jo uskomatonta, jos siellä isät taapertelevat ruokia rohmuamassa ja kuka mies voi olla niin törkeä, että vie ruuat synnyttäneiden suusta!
Perhehuoneen voi saada, jos isä voi olla siellä sairaalassa koko ajan, ja jos niitä perhehuoneita on vapaana. Ainakin näin oli pari vuotta sitten.
Sairaalan ruoka on ollut mielestäni hyvää, jos sitä päässyt hakemaan.
Siis nyt on jo kahden kerroksen väki, ne jotka ovat miehineen perhehuoneissa + toimitaan vain heidän perheen ehdoilla ja ne, jotka ovat yksin muiden naisten kanssa samassa huoneessa, jossa remutaan miten sattuu kenenkin tarpeiden mukaan.
Ja tämän lisäksi ne perhehuoneiden miehet käy rohmuamassa jopa toisille varatut erikoisruuat.
Ei hyvältä kuulosta, vaan alkoi todella pistää vihaksi. Ainakin nuo miehet pitäisi nyt saaketti saada kuriin, hehän voivat vaikka kauppaan mennä ruokaa hankkimaan!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on surkea resilienssi nykyajan äideillä. Kaiken pitää tulla valmiiksi tarjottimella ja mihin tahansa ongelmaan pitäisi olla tarjolla valmis ratkaisu.
Tuskin tämä geeneistä johtuu, nykyajan elämä on vain tehnyt ihmiset avuttomiksi. Isoisoäitinne synnyttivät savusaunassa varmasti vähemmällä valituksella.
Milloin itse olet synnyttänyt? Taidat olla sittenkin mies.
Sulla oli siellä osastolla mukana vastasyntynyt lapsi jonka hoidit oman sairastamisesi ohella ilman apua? Vaihdoit itse veriset lakanasi ja hait pyörtymäisilläsi ruokatarjottimen käytävältä? Huoneessasi oli muitakin vastasyntyneitä jotka huusivat yötä päivää joten et nukkunut lainkaan kuin muutaman minuutin pätkissä? Hoitaja ravasi huoneessa ärjymässä kuinka et ole tarpeeksi omatoiminen etkä parannu tarpeeksi nopeasti?