Järkytyin hieman miten kamalaa sairaalassa olo synnytyksen jälkeen oli
Synnytyksen jälkeen rättipoikki, kivuissa ja univajeisena, ja sitten pitää jakaa huone jonkun toisen kanssa. Jouduin vieläpä ns. käytäväpaikalle. Ei mitään yksityisyyttä muuta kuin joku kämänen verho ja koko ajan huoneessa ravaa hoitajia ja vierustoverin puoliso ym. vieraita. Valot on päällä yötäpäivää tai jos ne laittaa pois niin eiköhän joku hoitaja räväytä ne päälle keskellä yötä tullessaan. Vierustoveri vaihtuu seuraavana yönä ja sen vauva huutaa suoraa huutoa kaiken aikaa, johon omakin muuten ihan rauhallisesti ollut vauva heräilee jatkuvasti ja yhtyy huutokuoroon. Eipä se mikään hotelli tosiaan ole. Olisin halunnut mahdollisimman pian pois, mutta ei päästetty koska vauvalla oli keltaisuutta.
Kommentit (3113)
Minusta on ollut ilahduttavaa katsoa englantilaista Kätilöt-sarjaa, jossa on kätilöt on todella empaattisia ja lämminhenkisiä. Suomalainen kulttuuri on ihan päinvastaista kuin sairaaloissakin ollaan töykeitä ja välinpitämättömiä äitejä kohtaan, jotka tarvitsivat paljon enemmän tukea kuin saavat. Neuvolassakin on tuurista kiinni minkälainen terveydenhoitaja sattuu. Osa heistäkin on todella ilkeitä. Suomi ei todellakaan mikään lapsimyönteinen maa.
Miksi naiset, joilla ei ole hoivaviettiä alkavat hoitajiksi? Sama kokemus vanhustenhoitajista. Sairaita aika moni heistä.
Ryhtyykö pahoinpidellyt ihmiset hoitajiksi, jotka eivät ole terveitä hoitamaan muita. Vai sairastuvat jo he työssään?
Ensimmäinen vaihtoehto toteutuu tuntemassani hoitajassa. Myönti itsekin tämän kysymättä, onneksi on jo eläkkeellä.
Naiset eivät saa alistua huonoihin oloihin eikä käytökseen, siitä pitää valittaa!
Vaihtoehtona on synnytys yksityissairaalassa. Ei ole suuri kustannus verrattuna siihen, mitä lapsen kasvattaminen täysi-ikäiseksi maksaa.
Suomessa tutkitaan paljon ja laaditaan raportteja ja ohjeita, miten asiat pitäisi hoitaa.
Mutta sitä todellisuutta ei tutkita, eikä seurata. Jos vielä valitat, seuraa kosto!
Työnantajaa ei kiinnosta pas..an vertaa miten potilaat voivat henkisesti hoidon johdosta.
Jos kokemukset koskevat Naistenklinikkaa, niin katsokaapa kuinka pieni ja vanha rakennus on. Siellä ei yksinkertaisesti ole tilaa yhtään enempää. Ilmeisesti synnytykset on kuitenkin pidettävä siellä, koska samassa korttelissa on Lastensairaala, minne saadaan pikaisesti vauvat joilla ilmenee terveysongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi naiset, joilla ei ole hoivaviettiä alkavat hoitajiksi? Sama kokemus vanhustenhoitajista. Sairaita aika moni heistä.
Ryhtyykö pahoinpidellyt ihmiset hoitajiksi, jotka eivät ole terveitä hoitamaan muita. Vai sairastuvat jo he työssään?
Ensimmäinen vaihtoehto toteutuu tuntemassani hoitajassa. Myönti itsekin tämän kysymättä, onneksi on jo eläkkeellä.
Naiset eivät saa alistua huonoihin oloihin eikä käytökseen, siitä pitää valittaa!
Mitään työtä ei tehdä siksi että on olemassa joku vietti. Työtä tehdään koska siitä.saadaan rahaa. Vapaaehtoisesti voi hoitaa vaikka läheisiään jos hoitoviettiä on käyttämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehtona on synnytys yksityissairaalassa. Ei ole suuri kustannus verrattuna siihen, mitä lapsen kasvattaminen täysi-ikäiseksi maksaa.
Missä muka tuommoinen yksityissairaala on? Muutama vuosi sitten tutkin tuollaista vaihtoehtoa ja silloin semmoista ei ainakaan ollut.
Onneksi mulla kaikki menikin oikein kivasti ilman yksityissairaalaakin.
Järkyttävää lukea vuonna 2021 kokemuksia synnytyslaitokselta! Kyllä naiset voivat huonosti ammatissaan.
Syy on myös se, että me naiset olemme liian alistuvaisia!
Kootkaa ryhmä ja kertokaa kokemuksenne ja lähettäkää mediaan ja päättäjille ihan korkeimpaan tasoon asti joka taholle.
Paljonkohan maksaisi synnytys ns. yksityisellä? Siinähän voisikin olla ratkaisu huonoihin kokemuksiin, jos alle kymppitonnilla selviää..
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää lukea vuonna 2021 kokemuksia synnytyslaitokselta! Kyllä naiset voivat huonosti ammatissaan.
Syy on myös se, että me naiset olemme liian alistuvaisia!
Kootkaa ryhmä ja kertokaa kokemuksenne ja lähettäkää mediaan ja päättäjille ihan korkeimpaan tasoon asti joka taholle.
Sille ei nyt vaan voi mitään ettei jokaiselle synnyttäjälle ole perhehuonetta. Tiettyinä aikoina on ruuhkaa ja huoneen joutuu jakamaan useamman henkilön kanssa.
Jos menet leikkaukseen, niin silloinkin joudut jakamaan huoneen jonkun kanssa, hoitajat ravaa jatkuvasti huoneesa, valot läväytetään päälle jne. Miksi sen pitäisi synnyttäjille olla erilaista?
Vierailija kirjoitti:
Paljonkohan maksaisi synnytys ns. yksityisellä? Siinähän voisikin olla ratkaisu huonoihin kokemuksiin, jos alle kymppitonnilla selviää..
Suomessa ei ole yhtään yksityistä sairaalaa tai muuta paikkaa, joka hoitaisi synnytyksiä. Jos haluaa synnyttää yksityisellä, pitää lähteä ulkomaille.
Ei Suomessa ole yksityistä synnytyssairaalaa, eli lähinnä vain näitä teurastamo-sairaaloita tai kotisynnytys vaihtoehtona. Mikä ei muuten lainkaan hullumpi sekään.
Vierailija kirjoitti:
Paljonkohan maksaisi synnytys ns. yksityisellä? Siinähän voisikin olla ratkaisu huonoihin kokemuksiin, jos alle kymppitonnilla selviää..
Ei se ole mikään ratkaisu, että rahalla toiset ryhtyvät ostamaan hyvää kohtelua. Kyllä kaikkia tulee kohdella hyvin. Sitä varten niitä vero-euroja maksetaan, että saadaan hoitoa eikä tylytystä.
Mikkelin keskussairaalasta ei ole Itselläni mitään valitettavaa. Uusi perhetalo varsinkin on todella mukava paikka synnyttää. On rauhallista ja modernit puitteet. Harmi että synnyttäjiä on vähän ja toiminta vaakalaudalla. Molemmilla kerroilla olen saanut perhehuoneen käyttööni.
Mitä jos vaikka umpisuolen poistossa ollut pistettäisiin kävelemään ruokatarjottimen hakuun ja vaihtamaan lakanansa, Kyllä siitä älämölö nousisi!
Mutta kun raskaus ei ole sairaus ja synnyttäjiltä odotetaan edelleen asennetta " vauva kainalossa peltotöihin". Levosta ei tietokaan. Surkea näky, kun kalpeat haamut mekon helmat veressä taiteilee käytävillä ruokatarjottimen ja vauvojen kanssa. Välillä käydään anelemassa, että päästäisko jo kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sairaalan pitäisi olla hotelli?
Kyllä sen pitäisi. Aika harvassa maailman maassa (teollistuneessa) vastasynnyttäneitä äitejä kohdellaan kuin karjaa. Kuten siis Suomessa tehdään. Ei ihme, että lapsia ei haluta. Henkisesti ja fyysisesti rankka kokemus takana (siis synnytys) ja ei minkäänlaista apua ja huolenpitoa. Kriisiapua saa, kun joku kännissä ajaa autonsa lampeen (siis sivulliset), mutta uuden elämän maailmaan saattanut nainen pakotetaan siivoamaan, hakemaan ruokansa, luopumaan yksityisyydestään. Ja ihan vain siksi, kun RASKAUS JA SYNNYTYS EI OLE SAIRAUS. Ei ole, mutta ei se estä sitä, että äitejä ja perheitä voisi pitää vähän hyvänäkin.
Sairaalasta suomalaiset äidit palaavat kotiin, jossa harvemmin taitavat olla mummit, kummit ja tädit apuna. Isätkin luistavat paikalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonkohan maksaisi synnytys ns. yksityisellä? Siinähän voisikin olla ratkaisu huonoihin kokemuksiin, jos alle kymppitonnilla selviää..
Ei se ole mikään ratkaisu, että rahalla toiset ryhtyvät ostamaan hyvää kohtelua. Kyllä kaikkia tulee kohdella hyvin. Sitä varten niitä vero-euroja maksetaan, että saadaan hoitoa eikä tylytystä.
On se ratkaisu sille, jolla on rahaa. Olen itse hoitanut synnytykset yksityisesti. Kannatti. Sairaalastakaan ei heti potkittu pois ja synnytys toteutui suunnitelmien mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos menet leikkaukseen, niin silloinkin joudut jakamaan huoneen jonkun kanssa, hoitajat ravaa jatkuvasti huoneesa, valot läväytetään päälle jne. Miksi sen pitäisi synnyttäjille olla erilaista?
Synnytys ei ole sairaus. Vauvallekin pehmeä, hämyisä valo parempi.
Mulla on sattunut melkein aina hyvä tuuri synnärillä, ekan kohdalla sain olla yksin huoneessa koko ajan. Toisen kohdalla huonetoveri lähti seuraavana päivänä, kun minä ja vauvani olimme tulleet illalla osastolle. Lopun ajan olimme vauvan kanssa kahden. Kolmannen kohdalla olin taas lähes kokoajan yksin, huonekaveri tais tulla sinä aamuna kun me jo päästiin kotiin päivällä. Kolme ensimmäistä olen synnyttänyt pienessä ihanassa, valitettavasti jo lakkautetussa, synnytyssairaalassa.
Neljännen kohdalla suuremmassa sairaalassa oli tosi täyttä ja jatkuva kiireentuntu. Täällä oli huonekaveri kokoajan, ja hänen vauva oli aika itkuinen ja äiti pahoitteli mulle tätä kovasti, mutta eihän sille mitään voi. Muutenki äiti oli tosi mukava ja juttelimme niitänäitä aika paljonkin. Olen ollutkin sairaalassa max. 3 vrk mukaanlukien synnytys ja osastoaika, joten olen päässyt aika helpolla.