Lue keskustelun säännöt.
Järkytyin hieman miten kamalaa sairaalassa olo synnytyksen jälkeen oli
Synnytyksen jälkeen rättipoikki, kivuissa ja univajeisena, ja sitten pitää jakaa huone jonkun toisen kanssa. Jouduin vieläpä ns. käytäväpaikalle. Ei mitään yksityisyyttä muuta kuin joku kämänen verho ja koko ajan huoneessa ravaa hoitajia ja vierustoverin puoliso ym. vieraita. Valot on päällä yötäpäivää tai jos ne laittaa pois niin eiköhän joku hoitaja räväytä ne päälle keskellä yötä tullessaan. Vierustoveri vaihtuu seuraavana yönä ja sen vauva huutaa suoraa huutoa kaiken aikaa, johon omakin muuten ihan rauhallisesti ollut vauva heräilee jatkuvasti ja yhtyy huutokuoroon. Eipä se mikään hotelli tosiaan ole. Olisin halunnut mahdollisimman pian pois, mutta ei päästetty koska vauvalla oli keltaisuutta.
Kommentit (3113)
Korona-aikana viedään ruuat huoneisiin, sitä ennen oli oleskeluhuoneessa ruokakärry josta sai hakea. Silloin myös toivottiin että syötäisiin siellä oleskeluhuoneessa jossa oli siis pöydät ym.
Ruokahuoltohan kuuluu laitoshuoltajien toimenkuvaan, ja he taas tekevät sen mitä on heidän töikseen siltä osin määritelty ylemmältä taholta. Vievät huoneisiin jos näin on dovittu, eivät vie jos se ei kuulu osastolla heidän toimenkuvaansa. Nykyään laitoshuolto on usein ostopalveluna, joten eivät todella tee mitään ylimääräistä kun kaikki työtehtävät on minuutilleen laskettu. Kiireisiähän siellä ovat kaikki.
Valittaisin sille taholle joka vastaa resurssoinnista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko näissä sairaalakohtaisia eroja? Itse sain
Naikkarilla 2008 ihan mielettömän hyvää hoitoa ja palvelua. Synnytyssaliin konjakit mulle ja miehelle, ruoat päälle. Sit kärrättiin perhehuoneeseen. Hoitajat oli tosi kivoja. Jääkaapista sai hakea kotikaljaa maidon nostamista helpottamaan, siellä oli kaalinlehtiäkin jotta rintojen pingotus helpottaa.Meillä oli lisämaidon kanssa niin, että en olisi sitä halunnut, mutta kun vauva syntyi alle kolmekiloisena, niin hoitaja / lääkäri? sanoi, että paino on pakko saada nousemaan ja toi lisämaitoa ja neuvoi miehelle, mistä sitä voi itse hakea.
Tosi harmi jos meno on muuttunut.
Minulla on Naikkarilta erinomaiset kokemukset myös vuosilta 2018 ja 2019. Luulen ettei tähän ketjuun vain kirjoitella niistä hyvistä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä edelleen riittää jankkaajoa siitä että odottaisimme erityispalvelua ja luxusta sairaalassa olosta. Siitä ei ole kyse vaan ihan siitä että saa hoitoa ja hoivaa, mitä tarvitseekin. Aivan sama kuin menet kampaajalle ja odotat saavasi hiustenleikkuun.
Naisia tikataan ja leikellään puuduttamatta, sanotaan että pitää vaan kestää. Leikellään saksilla, ei helpoteta paikkojen venymistä, heittäydytään koko painolla vatsan päälle kun istukka on tiukassa. Äidit anelee kipuihinsa särkylääkettä, ihmiset ottaa mukaan sairaalaan omat särkylääkkeet, eikä hälytyskellot soi yhtään? Ei tuoda ruokaa eikä puhdasta vaatetta edes niille erityisen kipeille ja kovia kokeneille. Ei anneta lisäverta, lääkkeitä, edes turvallisuuden tunnetta.
On synnyttäjiä jotka ovat valvoneet kivuissaan pari vuorokautta salissa. Nämäkin laitetaan johonkin huoneeseen istualtaan pumppaamaan maitoa sen hetken kun vauva nukkuu. Uudesti synnyttäneet pakoileevat hoitajia, ihmiset pääsee vasta kotona lepäämään.
Tälläistä on synnyttäminen sivistysvaltiossa vielä vuonna 2020.
Kaikki tämä oikeutetaan sillä että naisen keholla on ollut aikaa 9 kk valmistautua synnytykseen.
Ja sillä että mitäs läksit!
Miten se taas menikään? Nyt ....tana synnytystalkoot pystyyn, tehkää äm..m..t niitä veronmaksajia, on se kumma että naiset ei väännä veronmaksajia vääntämisen ilosta....
Sitten taas: mitä siinä valitat ja vaadit ihmisen kohtelua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sairaalan pitäisi olla hotelli?
Miehet saa hotellitason palvelua.
Viimeeksi kun olin, mies, lasareetissa akuutin keuhkokuumeen vuoksi 2002 hyksin peijaksessa niin hotelli oli kyllä kaukana, 6 tyyppiä samassa huoneessa, 2 moribundia, vihaisia hoitsuja kävi välillä juoksentelemassa lähinnä vaihtamassa tippapusseja. Onnesi väsytti niin en välttänyt enkä valittanut. Ja hyvin hoisivat. 3 päivänä pääsin jo 3 huoneeseen ja seuraavalla viikolla jo pihalle. Unohtui tosin kanyyli vas.ranteeseen, en itekään huomannut.
Vähän tuollaista se tuppaa olemaan julkisella puolella tosiaan muuallakin kuin synnärillä. Kun noin kymmenen vuotta sitten odotin tutkimukseen yhden sairaalan käytävällä, lähelle kärrättiin sairaalasängyssä vanha mies ja jätettiin siihen. Mies huuteli välillä hoitajaa, jota ei kuulunut eikä näkynyt. Siinä olimme kahdestaan jonkin aikaa. Taisin välillä käydä jossain kertomassa, että tuolla on potilas, joka huutelee hoitsua, että ei kai häntä ole unohdettu. Kuulemma ei ollut unohdettu. Sitten minut kutsuttiin eteenpäin, kun mies jäi vielä odottamaan.
Tuttava puolestaan oli lonkkaleikkauksen jälkeen huoneessa, jossa oli mies- ja naispotilaita. Kun kävin häntä katsomassa, yksi potilaista kuljeskeli ympäri huonetta puhellen pissavaivoistaan. Hoitaja välillä kävi ohjaamassa hänet sermin taakse.
Tällaisena voi näyttäytyä tämäkin puoli.
Mä en ole koskaan odottanut sairaalasta saavani hotellitason palvelua, kädestä kiinni pitämistä tai paapomista, mutta kaikkialta muualta olen saanut asiallista kohtelua ja hoitoa, kun olen ollut sen tarpeessa.
Ei ole mun tarvinnut kyllä viedä mitään tavaroita itse mukanani. Haloo. Kivunlievitystä olen salissa saanut kaiken mahdollisen. Jälkisupistuksiin hoitsut antaa aina buranaa ja kun toisen lapsen kohdalla pyysin, niin hoitsu antoi koko purkin, että ota itse, kyllä ne kohta helpottuu.
Imetystä opetettiin ekalla kerralla ihan erikseen, kun pyysin.
Kätilöopistolta ja Naistenklinikalta kokemukset. Perhehuoneet saatiin aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä huonommat olot synnyttäjille tarjotaan sitä vähemmän syntyy myös lapsia. Pitäisi olla ihan ykkösprioriteetti nyky-Suomessa, että äitiäen toiveita kuunnellaan hyvin herkällä korvalla, lapsia syntyisi.
Eihän opiskelijoillekaan enää tarjota soluasuntoja, joten miten ei vaan saada remontoitua niitä yksityishuoneita tarpeeksi? Kuitenkin puhutaan hyvin yksityisistä asioista, joita ei saisi muille ihmisille levitellä. Synnyttäjällä pitää olla oikeus yksityisyyteen. Jättäkää palautetta, kun sitä nykyään kysytään.
Mitä siitä palautteesta olisi hyötyä? Ei niitä hoitajia tai edes osastonhoitajia kuunnella kun suunnitellaan sairaaloita. Tilat on ne mitkä on eikä suunnittelussa ole mikään muuttunut vuosikymmeniin. "Tämä on helpoin toteuttaa näin ja se on ratkaisuna halvin."
Sairaanhoitopiireillä on poliitikkojen johtama hallitus ja hehän näkevät, jos esim. synnytysten keskiarvo on huono ja sitten on vaan vähän pakko tehdä jotain parannuksia tai kärvistellä, ettei lapsia synny. Aika moni poliitikko kuitenkin tajuaa, että lapsia on nyt vaan pakko alkaa syntyä.
Poliitikot harvemmin lukee mitään yleistä palautetta eikä he oikeastaan puutu siinä suunnittelussa muuhun kuin kustannuksiin.
Asiakkaiden virallisia reittejä sairaanhoidon yksikköön jättämä palaute huomioidaan kyllä, ja sitä käsitellään kokouksissa, missä tieto kehittämistarpeista viedään ylemmälle johdolle. Tätä kautta sitä muutosta ihan oikeasti tulee, vaikka joidenkin vanhojen kiukkupussijäärien kohdalla se onkin vaikea asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sh, mutta en kätilö enkä työskentele synnyttäneiden osastolla. Minulla on myös huonoja kokemuksia synnäriltä, enkä osaa sanoa syytä huonoon kohteluun. Voin vain arvailla kenties kiire, ehkä huono perehdytys, liian suuri työmäärä, uupuneet kätilöt ? huono arvostus ja huono palkka, välinpitämättömyys, alalle sopimattomuus, huono lääkäritilanne? Sairaalassa tapahtuu paljon sellaisia asioita mitä tavallinen potilas ei näe eikä tiedä. Hoitajilla on oikeasti suuri vastuu varsinkin erikoissairaanhoidossa. Kätilöt on vastuussa äidin ja lapsen hengestä. Aina sanotaan, että lääkäri on vastuussa potilaista, mutta ei se todellakaan ole niin mustavalkoista. Kätilöitä on tästä oman paikkakunnankin sairaalasta irtisanoutunut useita, jokin siellä työoloissa mättää..
Hoitaja ei kyllä voi missään kantaa lääkärille kuuluvaa vastuuta. Nykyaikana lääkäreitä ei se osastotyö oikein tunnu kiinnostavan. Enkä toisaalta edes ihmettele. Kuka esim. tälläistä jatkuvaa valitusta jaksaa työkseen kuunnella päivästä toiseen. Ei ollenkaan ole ihme että työ yksityisvastaanotoilla houkuttaa. Kätilöille sairaanhoitajana löytyy kyllä töitä nykyisin hyvin muualtakin.
Ovatko nämä valitukset sinun mielestä aiheettomia?
Aiheettomia tai ei ei tällä tavalla annettu palaute ihan asialliselta kuulosta. Enkä yhtään ihmettele jos työntekijä joka tuota joutuisi kuuntelemaan tekee siitä omat johtopäätöksensä jos ja kun muitakin vaihtoehtoja on olemassa.
Se on vähän niin kuin oma valinta. Jos käyttäytyy epäasiallisesti, vahingollisesti, ja jopa hengenvaarallisesti toista kohtaan, ei voi oikein odottaa asiallisuutta toiseltakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sh, mutta en kätilö enkä työskentele synnyttäneiden osastolla. Minulla on myös huonoja kokemuksia synnäriltä, enkä osaa sanoa syytä huonoon kohteluun. Voin vain arvailla kenties kiire, ehkä huono perehdytys, liian suuri työmäärä, uupuneet kätilöt ? huono arvostus ja huono palkka, välinpitämättömyys, alalle sopimattomuus, huono lääkäritilanne? Sairaalassa tapahtuu paljon sellaisia asioita mitä tavallinen potilas ei näe eikä tiedä. Hoitajilla on oikeasti suuri vastuu varsinkin erikoissairaanhoidossa. Kätilöt on vastuussa äidin ja lapsen hengestä. Aina sanotaan, että lääkäri on vastuussa potilaista, mutta ei se todellakaan ole niin mustavalkoista. Kätilöitä on tästä oman paikkakunnankin sairaalasta irtisanoutunut useita, jokin siellä työoloissa mättää..
Hoitaja ei kyllä voi missään kantaa lääkärille kuuluvaa vastuuta. Nykyaikana lääkäreitä ei se osastotyö oikein tunnu kiinnostavan. Enkä toisaalta edes ihmettele. Kuka esim. tälläistä jatkuvaa valitusta jaksaa työkseen kuunnella päivästä toiseen. Ei ollenkaan ole ihme että työ yksityisvastaanotoilla houkuttaa. Kätilöille sairaanhoitajana löytyy kyllä töitä nykyisin hyvin muualtakin.
Ovatko nämä valitukset sinun mielestä aiheettomia?
Aiheettomia tai ei ei tällä tavalla annettu palaute ihan asialliselta kuulosta. Enkä yhtään ihmettele jos työntekijä joka tuota joutuisi kuuntelemaan tekee siitä omat johtopäätöksensä jos ja kun muitakin vaihtoehtoja on olemassa.
Kerrotko ne vaihtoehdot? Moni ei saa puhua edes synnytyskokemuksestaan kätilön kanssa.
Mitä hyödyttäisi keskustella kätilöiden kanssa tämän kaltaisesta palautteesta. Palautteelle löytyy aina kanavat ja nykyisin ne löytyy helposti sairaaloiden nettisivuilta.
Vierailija kirjoitti:
Onko näissä sairaalakohtaisia eroja? Itse sain
Naikkarilla 2008 ihan mielettömän hyvää hoitoa ja palvelua. Synnytyssaliin konjakit mulle ja miehelle, ruoat päälle. Sit kärrättiin perhehuoneeseen. Hoitajat oli tosi kivoja. Jääkaapista sai hakea kotikaljaa maidon nostamista helpottamaan, siellä oli kaalinlehtiäkin jotta rintojen pingotus helpottaa.Meillä oli lisämaidon kanssa niin, että en olisi sitä halunnut, mutta kun vauva syntyi alle kolmekiloisena, niin hoitaja / lääkäri? sanoi, että paino on pakko saada nousemaan ja toi lisämaitoa ja neuvoi miehelle, mistä sitä voi itse hakea.
Tosi harmi jos meno on muuttunut.
Synnytin Naistenklinikalla tänä vuonna. Mistään konjakeista ei kyllä ollut tietoakaan, eipä sillä, olin oikein tyytyväinen niin voileipiin jotka saatiin synnytyssaliin synnytyksen jälkeen.
Suurin osa hoitajista oli mukavia, mutta aivan liian kiireisiä. Harmitti heidän puolestaan, etteivät selvästi voineet tehdä työtään niin hyvin kuin olisivat halunneet. Joukkoon mahtui kyllä myös muutama ikävä hoitaja.
Uskomattominta on, että minut kotiutettiin kohtutulehduksen kanssa, vaikka valitin oireita (pahanhajuinen vuoto ja vasta pari päivää synnytyksen jälkeen alkanut alavatsakipu). Hoitaja suurinpiirtein pyöritteli silmiään ja käski tulla sitten takaisik päivystykseen, jos tarvitsee. Seuraavana päivänä jo tarvitsi ja päivystyksessä olivat aivan järkyttyneitä, että minut oli lähetetty osastolta kotiin ilman lääkärintarkistusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyin kerran eräältä työkuvioista tutulta lääkäriltä, miksi tämä on tällaista. Hän on töissä yliopistosairaalassa, vaikkei olekaan synnytyslääkäri. Hän sanoi suoraan, että kyse on naisten simputushalusta.
Väitättekö vastaan?Mä väitän kyllä vastaan. Olen se sairaalahuoltaja, takana varahenkilöstössä 17 vuotta ja satakunta eri osastoa, muttei synnäriä. Musta on mielenkiintoista, että muualla sairaalassa meikäläiset hoitavat ruokahuollon, ts vähintään kantavat tarjottimen potilaalle saakka (myös niillä osastoilla, joissa potilaat syövät ruokasalissa), ja joissakin paikoissa myös annostellaan ruoka lautasille, tehdään voileivät jne, mutta synnärillä äidit tekevät tämän itse. Ja jos sama meno on systemaattisesti joka synnärillä joka sairaalassa, ja vain niissä, niin väitän, että taustalla on jotain muuta kuin laiskojen hoitajien asennevamma tai naisten simputushalu. Kun vaan tietäisi mikä, olen utelias.
Syy on varmaan se veritulppariski. Ne, joilla on veritulppariski, joutuvat tekemään enemmän asioita itse.
Voi tietysti olla. En ole törmännyt tilanteeseen, jossa esim. leikkauspotilaat (myös veritulppariski) hakisivat ruokansa itse. Ehkä se ei vaan ole tämän kaupungin tai sairaanhoitopiirin käytäntöjä. Jaloittelivat kyllä muuten joko itsekseen, hoitajan tai fyssarin kanssa.
Yleensä leikkauspotilaat saavatkin verenohennuslääkettä ns. napapiikkejä tukosten estämiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yllättynyt kuinka moni kommentoi, että ruuat yms pitäisi tuoda synnyttäjälle huoneeseen. Olen luullut, että on ihan yleistietoa, että synnytyksestä toipumiseen paras on liikkeelle lähtö, jotta veri valuu pois kohdusta ja paraneminen nopeutuu. Jos ruuat tuotaisiin huoneeseen, niin moni äiti jämähtäisi sänkyyn ja komplikaatioiden (kuten kohtutulehduksen) riski kasvaisi. Toki erikseen synnyttäjät, joilla on ollut jo komplikaatioita ja tarvitsevat aidosti apua.
Toivoisin, että joku kätilö tulisi avaamaan tänne syitä miksi synnyttäjiä halutaan saada liikkeelle.
Minun mielestäni Suomessa ei kahdella naisia kuin karjaa vaan synnyttämistä pidetään luonnollisena asian, josta ei parane makaamalla vaan liikkumalla (näin keho on tehty toimimaan). Toki se ei oikeuta huonoa käytöstä hoitajilta.T: pullukka, jolla 3 lasta
Kuules pullukka, kun olet synnyttänyt, sektiolla tai alateitse , niin osa näistä pullukoista ja normaalikokoisistakin naisista menettää verta runsaasti ja se taas aiheuttaa sen, että ei pysy pystyssä päästäkseen ilman apua edes huoneen vessaan. Silmissä mustenee. Suihkuunkin pääsee avustettuna, mutta meinaa pyörtyä siellä itseään pestessään. Sektiohaavan vuoksi et saisi nostella vauvaa raskaampaa, mutta ruokatarjotin on haettava muutaman kymmenen metrin päässä tai oltava syömättä. Mulla onneksi mies oli mukana osastolla, ja haki ruoan. Sen yhden päivän kun ei ollut, jäi ruoka syömättä, koska en kyennyt sitä hakemaan eikä sitä minulle pyynnöstä huolimatta tuotu. Näin Seinäjoellla.
Eihän se ruokatarjotin olekaan vauvaa raskaampi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan hirveää luettavaa! Synnytin lapseni 40v sitten naistenklinikalla. Kyllä oli ihan eri meininki synnyttäneiden osastolla silloin. Olin kahden hengen huoneessa, siis ei liikaa meteliä, vierailijoita ja kuorsausta. Ruoka tuotiin huoneeseen, lakanat vaihdettiin, henkilökunta opetti kuinka vauvaa hoidetaan ja imetetään. Sai levätä. Apua sai kun pyysi. Ruoka muuten oli erinomaista, en tiedä minkälaista on nykyisin mutta silloin hyvän aterian lisäksi sai mahtavan läjän hedelmiä. Tämä keskitalvella kun siihen aikaan hedelmät olivat talvella kalliita.
Ymmärrän että synnyttäneelle äidille on hyväksi liikkua paljon ja olla aktiivisia. Mutta rajansa kaikella, kamala lukea kuinka synnyttäneitä väsyneitä naisia lähes rääkätään nykyisin.Vauvatkin taisivat tuolloin olla vauvalassa, jossa lastenhoitajat heidät hoitivat ja toivat vain imetyksen ajaksi äideille.
Eivät olleet vauvalassa. Silloin vierihoito oli uusi asia. Ensimmäinen päivä pidettiin vauvalassa että äiti saa toipua ja nukkua. Sen jälkeen vauvan sai vierihoitoon.
Eli olivat vauvalassa, ekan yön, että äiti sai levätä synnytyksen uupumusta pois. Huomaatko itse mitä sanoit? Kunpa levon tarve ymmärrettäisiin paremmin nykyäänkin synnytyssairaaloissa.
Muistaakseni äidit voivat valita vierihoidon ja vauvalan välillä. Suurimmalla osalla vauva oli ekan yön jälkeen vierihoidossa. Mutta valinnanvara oli, sikäli kun muistan asian näin pitkän ajan takaa.
Minä olin labrahoitajana TAYS:saa 80-luvun puolivälin tienoilla, ja kävin ottamassa vastasyntyneistä bilirubiini ym. näytteet. Kaikki vauvat olivat vauvalassa.
Vierailija kirjoitti:
Kätilöitä siellä on töissä, ei hoitajia.
Toki jossain vielä on myös lastenhoitajia jokunen, eli perushoitajia.
Jokaisella kätilöllä on sairaanhoitajan koulutus. He ovat hoitajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyin kerran eräältä työkuvioista tutulta lääkäriltä, miksi tämä on tällaista. Hän on töissä yliopistosairaalassa, vaikkei olekaan synnytyslääkäri. Hän sanoi suoraan, että kyse on naisten simputushalusta.
Väitättekö vastaan?Mä väitän kyllä vastaan. Olen se sairaalahuoltaja, takana varahenkilöstössä 17 vuotta ja satakunta eri osastoa, muttei synnäriä. Musta on mielenkiintoista, että muualla sairaalassa meikäläiset hoitavat ruokahuollon, ts vähintään kantavat tarjottimen potilaalle saakka (myös niillä osastoilla, joissa potilaat syövät ruokasalissa), ja joissakin paikoissa myös annostellaan ruoka lautasille, tehdään voileivät jne, mutta synnärillä äidit tekevät tämän itse. Ja jos sama meno on systemaattisesti joka synnärillä joka sairaalassa, ja vain niissä, niin väitän, että taustalla on jotain muuta kuin laiskojen hoitajien asennevamma tai naisten simputushalu. Kun vaan tietäisi mikä, olen utelias.
Syy on varmaan se veritulppariski. Ne, joilla on veritulppariski, joutuvat tekemään enemmän asioita itse.
Voi tietysti olla. En ole törmännyt tilanteeseen, jossa esim. leikkauspotilaat (myös veritulppariski) hakisivat ruokansa itse. Ehkä se ei vaan ole tämän kaupungin tai sairaanhoitopiirin käytäntöjä. Jaloittelivat kyllä muuten joko itsekseen, hoitajan tai fyssarin kanssa.
Luulisi että riittävä ravinnon ja nesteen saanti auttaisi imetyksen onnistumisessa. Jaksaisi varmaan jaloitellakin kunnollisen aterian ja levon jälkeen.
Luulen, että todellisuudessa tämä on säästötoimi joka on naamioitu kuntoutukseksi.
Kuntoutus on tottakai aina myös säästötoimi. Kukaan ei halua sitä että potilaat jää lepäilemään sairaalaan jos he pärjäävät jo kotona. Yksityissairaalat tai lepokodit tai hotellit sitten on asia erikseen niissä mahdollisuus on myös siihen lepäilyyn.
Minulla ainakaan ei ole mitään pahaa sanottavaa kummastakaan synnytyksestäni. Esikoisen synnytin Jorvin sairaalassa ja kuopuksen Espoon sairaalassa. Edelleenkin olen kummastakin kokemuksesta ja ammattimaisesta hoidosta kiitollinen. Luulen, että kokemukset ovat pitkälti myös sairaalakohtaisia.
Traumaattiset synnytykset ovat asia erikseen. Itselläni näissä kertomuksissa jäi ihmetyttämään nämä äidit, jotka odottavat kätilöiltä jonkin sortin huonepalvelua. Eikö kenellekään ole tullut mieleen ottaa sairaalaan vähän omia eväitä ja juotavaa mukaan? Jos jostain syystä ei ehdi hakemaan sairaalan ruokaa, niin voisiko sitä isiä pyytää tuomaan jotain mukanaan? Kätilöillä on uusien äitien ja vauvojen kanssa tekemistä, ei siellä kukaan ehdi, eikä pidäkään ehtiä kantamaan rouville ruokaa sänkyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko näissä sairaalakohtaisia eroja? Itse sain
Naikkarilla 2008 ihan mielettömän hyvää hoitoa ja palvelua. Synnytyssaliin konjakit mulle ja miehelle, ruoat päälle. Sit kärrättiin perhehuoneeseen. Hoitajat oli tosi kivoja. Jääkaapista sai hakea kotikaljaa maidon nostamista helpottamaan, siellä oli kaalinlehtiäkin jotta rintojen pingotus helpottaa.Meillä oli lisämaidon kanssa niin, että en olisi sitä halunnut, mutta kun vauva syntyi alle kolmekiloisena, niin hoitaja / lääkäri? sanoi, että paino on pakko saada nousemaan ja toi lisämaitoa ja neuvoi miehelle, mistä sitä voi itse hakea.
Tosi harmi jos meno on muuttunut.
Synnytin Naistenklinikalla tänä vuonna. Mistään konjakeista ei kyllä ollut tietoakaan, eipä sillä, olin oikein tyytyväinen niin voileipiin jotka saatiin synnytyssaliin synnytyksen jälkeen.
Suurin osa hoitajista oli mukavia, mutta aivan liian kiireisiä. Harmitti heidän puolestaan, etteivät selvästi voineet tehdä työtään niin hyvin kuin olisivat halunneet. Joukkoon mahtui kyllä myös muutama ikävä hoitaja.
Uskomattominta on, että minut kotiutettiin kohtutulehduksen kanssa, vaikka valitin oireita (pahanhajuinen vuoto ja vasta pari päivää synnytyksen jälkeen alkanut alavatsakipu). Hoitaja suurinpiirtein pyöritteli silmiään ja käski tulla sitten takaisik päivystykseen, jos tarvitsee. Seuraavana päivänä jo tarvitsi ja päivystyksessä olivat aivan järkyttyneitä, että minut oli lähetetty osastolta kotiin ilman lääkärintarkistusta.
Miten voi olla, ettei ollut lääkärintarkastusta? Eikö se ole ulos kirjaamisen ehto? Ilman sitä ei edes pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyin kerran eräältä työkuvioista tutulta lääkäriltä, miksi tämä on tällaista. Hän on töissä yliopistosairaalassa, vaikkei olekaan synnytyslääkäri. Hän sanoi suoraan, että kyse on naisten simputushalusta.
Väitättekö vastaan?Mä väitän kyllä vastaan. Olen se sairaalahuoltaja, takana varahenkilöstössä 17 vuotta ja satakunta eri osastoa, muttei synnäriä. Musta on mielenkiintoista, että muualla sairaalassa meikäläiset hoitavat ruokahuollon, ts vähintään kantavat tarjottimen potilaalle saakka (myös niillä osastoilla, joissa potilaat syövät ruokasalissa), ja joissakin paikoissa myös annostellaan ruoka lautasille, tehdään voileivät jne, mutta synnärillä äidit tekevät tämän itse. Ja jos sama meno on systemaattisesti joka synnärillä joka sairaalassa, ja vain niissä, niin väitän, että taustalla on jotain muuta kuin laiskojen hoitajien asennevamma tai naisten simputushalu. Kun vaan tietäisi mikä, olen utelias.
Syy on varmaan se veritulppariski. Ne, joilla on veritulppariski, joutuvat tekemään enemmän asioita itse.
Voi tietysti olla. En ole törmännyt tilanteeseen, jossa esim. leikkauspotilaat (myös veritulppariski) hakisivat ruokansa itse. Ehkä se ei vaan ole tämän kaupungin tai sairaanhoitopiirin käytäntöjä. Jaloittelivat kyllä muuten joko itsekseen, hoitajan tai fyssarin kanssa.
Yleensä leikkauspotilaat saavatkin verenohennuslääkettä ns. napapiikkejä tukosten estämiseksi.
Jep. Työkokemukseni on sairaaloista, joissa ruoanjako on hajautettu, ts. ruoka tulee osastolle lämpökärryssä, GN-vuoissa ja annostellaan lautasille osastolla. Tässä mallissa itsepalvelu ei edes toimisi, muistakaan syistä.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on niin köyhä maa, että varat riittävät vain miesten palveluihin. Tämä on arvo valinta, varmaan olisi mahdollisuus parempaankin, mutta ketään ei asia kiinnosta. Vaikka tämä on rumasti sanottu, niin tilanne oikeasti on tämä.
Siltä se välillä tuntuu. Luulis että olisi varaa palkata synnäreille laitoshuoltajia vaihtamaan verisiä tai vauvankakkalakanoita, ettei juuri synnyttäneiden äitien tarvitse haahuilla ja etsiä lakanakaappeja osastojen käytävillä keskellä yötä. Päivällä voi kävellä vauvan kanssa ja kuntoutua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kätilöitä siellä on töissä, ei hoitajia.
Toki jossain vielä on myös lastenhoitajia jokunen, eli perushoitajia.
Jokaisella kätilöllä on sairaanhoitajan koulutus. He ovat hoitajia.
Kyllä, sh on pohjalla kaikilla kun on kyseessä kaksoistutkinto. Työskentelevät silti kätilön nimikkeellä synnärissä ja työnkuva eroaa kyllä sairaanhoitajasta aika paljon. Voi kai siellä pohjalla olla monilla muitakin tutkintoja, mutta ei siellä kukaan silti putkimieskään ole synnärissä vaikka sellainen tutkintokin sattuisi löytymään...
Kerrotko ne vaihtoehdot? Moni ei saa puhua edes synnytyskokemuksestaan kätilön kanssa.