Miksi jotkut puuttuvat toisten asioihin?

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt sellaisen huomion, että ne ihmiset jotka valittavat että heidän asioihin puututaan, ovat jotenkin "kummallisia". Ei mun elämään ainakaan oo kukaan koskaan puuttunut. Eli jos kokoajan tuntuu siltä että joku puuttuu sun elämään, suosittelen vilkaisemaan peiliin...

Tätä nimenomaan tekevät ihmiset jotka puuttuvat muiden asioihin. He eivät kykene ottamaan itsestään vastuuta vaan syyttävät aina muita.

Ovat lapsen tasolle jääneitä.

Tässä ei nyt varmaankaan tätä tarkoitettu, mutta kerron toisen näkökulman myös: Saan välillä sellaista palautetta, että puutun asioihin, jotka eivät minulle kuulu tai että minun ei pidä tyrkyttää apua, jota ei ole pyydetty.

Nämä sanojat olettavat automaattisesti, että kyse on aina ei-toivotusta puuttumisesta. Minun kohdallani näin ei kuitenkaan ole. Minulla on hyvin erikoinen ihmissuhde, joka perustuu siihen, että tämä ihminen on toivonut minulta apua, elämänohjausta, juttuseuraa, kannustajaa, jne. Olen tässä ihmissuhteessa vähän äitimäisesti, ja sen mukaisesti tuo toinen ihminen välillä kiukuttelee vähän teinimäisesti. Jos jokin tällainen tilanne näkyy ulkomaailmallekin - kuten joskus on käynyt, vaikka useimmiten ei - niin siinä yhteydessä tulee palautetta, että toisen asiat eivät kuulu minulle. Mutta meidän tapauksessa kuuluvat, ja näin on sovuttu meidän eli kahden aikuisen kesken, ja meillä on oikeus tällaiseen ihmissuhteeseen, vaikka muut eivät sopimuksestamme tiedä.

"Se toinen vain on olemassa ja minä loukkaan häntä - en minä mitään tehnyt, hän ansaitsi sen."

Missä on lohiikka? 😂

Ei empatiaa eikä ymmärrystä miltä toisten asioihin puuttuminen tuntuu?

Ovat tietävinään paremmin.

Tuommoisia ihmisiä pitäisi vetää turpaa niin oppisivat huolehtimaan omista asiostaan.

Ihmiset jotka muiden asioihin puuttuvat ovat epävarmoja

Tekopyhät täällä taas yläpeukuttaa aloitusta ja toisessa ketjussa tuomitsee huulitäytteet ja tissien paljastelun.

En itse ole ei vittuakaan kiinosta vaikka vesilintua vetäisi.

Aina voi oman seuransa valita. Jos joku jostain valittaa, niin luultavasti myös selkäsi takana sinusta.

Kun ei ole omaa elämää, kateus pakottaa moittimaan muiden elämää.

Vierailija kirjoitti:

Tekopyhät täällä taas yläpeukuttaa aloitusta ja toisessa ketjussa tuomitsee huulitäytteet ja tissien paljastelun.

Jos täällä anonyymisti kirjoittaa jostain itselle ei-hyväksyttävästä asiasta, niin se ei ole asioihin puuttumista. Pelkkä ajattelu ei ole puuttumista, toiminta on.

Tiedän eläkeläisen, joka puuttuu jopa tuntemattomien ohikulkijoiden asioihin.

Toisaalta on niitäkin, jotka valittavat muiden puuttuvan asioihinsa mutta itse haukkuvat samalla jatkuvasti muita.

Korreloi suoraan älykkyyteen. Älykäs ihminen ei puutu muiden asioihin koska tietää sen olevan täysin hyödytöntä. Kun älykkyydessä on tarpeeksi suuri ero kommunikointi ja toisen ymmärtäminen käy mahdottomaksi joten sen yrittäminenkin on täysin turhaa.

Välillä puutun muiden ihmisten asioihin. Vaikka  ne eivät kuulu minulle. Kerron toisten yksityisasioita eteenpäin. Vaikka en saisi. Siivoan muiden tavarat eri paikkoihin. 

Eikä minulla ole hirveästi saman ikäisiä kavereita. 

Ystäväni on utelias. Se vsrmaan on syy, että laittaa nokkansa joka paikkaan. Lisäksi hän yrittää aina sovitella muiden riitoja. Hällä laaja suku ja ystäväpiiri, aina jotain draamaa jossain.