Lue keskustelun säännöt.
Suomella lähes 10 miljardin vaje ja Kehitysapu vain KASVAA
08.04.2015 |
Kehitysyhteistyöhön kului viime vuonna 1,23 miljardia – Suomi tahtoo tukea tasa-arvoa
Suomi myönsi viime vuonna humanitaarista apua liki 122 miljoonaa euroa eli ennätyksellisen paljon.
Suomi käytti viime vuonna kehitysyhteistyöhön 1,23 miljardia euroa. Summa vastaa 0,6 prosenttia Suomen bruttokansantulosta, kertoo ulkoministeriö.
Maksatukset kasvoivat 150 miljoonaa euroa vuodesta 2013. [Suomi lamassa ja vajeessa ja KEHITYSAPU KASVAA 15%]
Lukuun on laskettu myös pakolaisten vastaanotosta aiheutuvia kuluja, osuus EU:n talousarviosta ja muita kehitysyhteistyöksi tilastoitavia maksuja eri hallinnonaloilta.
Suomi myönsi viime vuonna humanitaarista apua liki 122 miljoonaa euroa eli ennätyksellisen paljon. Ebola-pandemian osuus oli yksistään 17 miljoonaa euroa.
Apua kohdistettiin etenkin tasa-arvon sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien edistämiseen. Eniten apua saivat Kenia ja Tansania.
Hallitus ohjasi kaikkiaan 69 miljoonan päästökauppatulot kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen ilmastorahoitukseen.
Entistä isommat päästökauppatulot ja aiemmilta vuosilta siirtyneet rahat kasvattivatkin kehitysapua vuodesta 2013, vaikka määräraha talousarviossa oli sama vuosina 2013 ja 2014.
Kommentit (28)
Kehitysavun voisi hoitaa vapaaehtoisilla omilla varoilla eikä toisten rahoilla (verovaroilla). Keräykset pystyyn vaan.
Paras avun muoto voisi olla paikallisten pienyrittäjien pääomittaminen tai lainaustoiminta.
Miljardien jakaminen korruptiohallinnon kautta ei toimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän päivän kannanotossaan Kepan Timo Lappalainen ja kumppanit ottavat kantaa päästökauppaan.
Kirjoitus alkaa ilmiselvällä uhkauksella: "jos köyhät maat eivät saa varmuutta siitä, että niitä tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, niillä ei ole motivaatiota osallistua yhteisiin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Silloin pelissä häviävät kaikki, myös suomalaiset."
Sen jälkeen kirjoituksessa todetaan päästökaupan tuottavan Suomelle tuloja. Hiukan omituinen ilmaisu, kun kyseessä on tulonsiirto yksityiseltä julkiselle sektorille, joka on siirtänyt ne edelleen kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen.
Koko kirjoituksen tarkoituksena lienee tämän varainsiirron jatkuminen myös tulevaisuudessa sillä verukkeella, että Suomen tulisi pitkää kiinni kansainvälisistä sitoumuksistaan. Eli maksaa kehitysapua 0,7% BKT:sta (noin 1,4 miljardia euroa) ja sen päälle vielä tilittää päästökauppatulot samaan Moolokin kitaan.
Kirjoituksen loppupuolella väitetään vielä, että "teollisuuden intressit ajavat päättäjät ahtaalle eri puolilla maailmaa, myös Suomessa. Teollisuuden edustajat toivovat, että päästöhuutokaupasta valtiolle kertyneet tulot ohjattaisiin takaisin teollisuuden käyttöön. Tämä ei ole Suomen etu."
Timo Lappalaisen ja kumppaneiden ajatus mennee jotenkin siihen suuntaan, ettei köyhillä mailla ole varaa ilmastotalkoisiin, joten vauraampien pitäisi auttaa niitä. Toisin sanoen hän todistaa väkevästi, ettei köyhällä ole varaa huolehtia taloutensa ilmastoystävällisyydestä.
Tätä taustaa vastaan onkin mielenkiintoista, että kirjoittajat vaativat Suomea lisäämään oman taloutensa rasitusta enstisestään tilanteessa, jossa se yskii muutenkin vakavasti. Juurihan saimme kuulla Suomen talouden supistuneen jo kolmatta vuotta peräkkäin.
Eikä kai edes kirjoittajilta liene jäänyt huomiotta Suomen julkisen talouden nopea velkaantuminen. Ovatko he siis aivan tosissaan siinä, että tässä tilanteessa Suomen talouden toimintaedellytykset ovat kehitysapuun ja ilmastotalkoisiin verrattuna toissijaisia?
Jos ovat, niin kerron heille salaisuuden: tuon tien päässä myös Suomen kyky maksaa kehitysapua ja hoitaa ilmastosopimuksia - ja lopulta huolehtia edes oman maan päästöistä - muuttuu mahdottomaksi. Siis aivan samoin kuin nyt, ainakin heidän kirjoituksensa valossa, on käynyt kehitysmaissa. Tätäkö he toivovat?
Lappalaisen kirjoitus onkin nähtävä tyypillisenä vihervasemmistolaisena julistamisena, jossa on kiinnitetty valtava huomio menopuoleen ja hyvää tarkoittavaan hurskasteluun, mutta realistisista keinoista lisätä jaettavaa kakkua ei näy jälkeäkään. Ymmärrän tämän kuitenkin oikein hyvin, sillä omaa oksaansahan ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin toimivasta Kepasta palkkansa saava Lappalainen tässä vain yrittää pönkittää.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 14:33"]
Kehitysavun voisi hoitaa vapaaehtoisilla omilla varoilla eikä toisten rahoilla (verovaroilla). Keräykset pystyyn vaan.
Paras avun muoto voisi olla paikallisten pienyrittäjien pääomittaminen tai lainaustoiminta.
Miljardien jakaminen korruptiohallinnon kautta ei toimi.
[/quote]
AAA. Toisten rahoilla hyvän oman tunnon ostaminen on totaalisen vastenmielistä! Varsinaista ane-kauppaa.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 14:19"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 13:43"]
Korkeasti 'koulutetut' naiset pääsevät rahanjakohommiin tuhlaamaan verovaroja. Ylikoulutetaan ikäluokat höttöosaamisella, jota ei yksityisellä puolella tarvita.
[/quote]
Sen verran kysyn, että onko paino sanoilla "naiset" vai "korkeasti 'koulutetut'"? Olisiko asia yhtä paha, jos kyseessä olisi korkeasti koulutetut miehet tai ammattiopistonaiset?
Lauseesi on muotoiltu niinkuin sekä korkeassa koulutuksessa että naisissa olisi jotain pahaa.
En halua haastaa riitaa, mutta ihmettelen vain.
-L. Vanilja-
[/quote]
Kommenttiani on miinustettu mutta kysymyksiini ei vastattu.
-L. Vanilja-
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 14:00"]
Voi ihmetellä miksi afrikkalaisilla on maailman vanhin sivilisaatio mutta alhaisin kehitystaso :)
[/quote]
Afrikka on aika iso maanosa. Vähän sama kuin jos puhuisi Euroopasta yleensä, vaikka Suomen ja Kreikan tilanne on kovin erilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 23:45"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 14:19"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 13:43"]
Korkeasti 'koulutetut' naiset pääsevät rahanjakohommiin tuhlaamaan verovaroja. Ylikoulutetaan ikäluokat höttöosaamisella, jota ei yksityisellä puolella tarvita.
[/quote]
Sen verran kysyn, että onko paino sanoilla "naiset" vai "korkeasti 'koulutetut'"? Olisiko asia yhtä paha, jos kyseessä olisi korkeasti koulutetut miehet tai ammattiopistonaiset?
Lauseesi on muotoiltu niinkuin sekä korkeassa koulutuksessa että naisissa olisi jotain pahaa.
En halua haastaa riitaa, mutta ihmettelen vain.
-L. Vanilja-
[/quote]
Kommenttiani on miinustettu mutta kysymyksiini ei vastattu.
-L. Vanilja-
[/quote]
Jos äänestätte vihreitä tai vasureita, niin onhan se paha juttu. Ei siitä pääse mihinkään.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 23:47"][quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 14:00"]
Voi ihmetellä miksi afrikkalaisilla on maailman vanhin sivilisaatio mutta alhaisin kehitystaso :)
[/quote]
Afrikka on aika iso maanosa. Vähän sama kuin jos puhuisi Euroopasta yleensä, vaikka Suomen ja Kreikan tilanne on kovin erilainen.
[/quote] Juu. Eteläafrikkahan on aika länsimainen positiivisessa mielessä. Tiedätkö miksi? :) Maanosa, jossa on yllin kyllin öljyä, timantteja, kultaa, viljelysmaata, mineraaleja. Ja silti on maailman surkein persreikä. Raiskaukset, joukkoteurastukset, taikausko. Mistä kaikki johtuu?
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 13:49"]
Kehitysavussa on sama logiikka kuin, että maksamalla enemmän työttömyyskorvausta saadaan lisää työllisiä.
"Jotkut ovat rakentaneet suomalaisten rahoilla 14.000 euron paskahuusseja Afrikkaan. Maanosaan, jossa on käyty tarpeilla jo silloin kun Suomen päällä vielä oli jäätä."
[/quote]
Tuohan se hygieniaan ja sitä kautta terveyteen aika ison lisän. Intiassakin on alettu miettiä sisävessoihin panostamista, koska ulkona tarpeilla käydessään moni nainen joutuu ahdistelun kohteeksi varsinkin ilta-aikaan.