Apua miten pärjätä taaperon ja vauvan kanssa

Muista, että taaperosikin on vielä kovin pieni, ja tarvitsee huomiota paljon. Jos koittaisit järjestää joka päivä pienen hetken, kun huomioisit vain taaperoa, ja menisitte vaikka kahdestaan ulos yms. Myös niinkuin joku jo sanoi, niin ota taapero mukaan vauvan hoitoon esim vaipanvaihtoon yms. Älä missään nimessä sulje häntä mistään pois. Tottakai hän tulee mustasukkaiseksi, jos ennen on ollut elämäsi keskipiste, ja nyt yhtäkkiä odotetaan itsenäisempää käytöstä. Älä kuitenkaan lelli piloille, muista rajat! Vaikeaa se on, muttei mahdotonta

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 11:49"]No meillä auttoi sitteri ja aputehtävät isommalle.Yritin ensi alkuun hellitellä isompaa vielä enemmän kuin tavallisesti.
Ikäeroa oli kyllä enempi....
[/quote]

Meillä ei viihdy sitterissä, joten ostettiin koliikkikeinu, siinäkään ei enää tunnu viihtyvän. Aluksi meni hyvin, nyt ei enää tykkää. Jumppapallon päällä pompin vauva sylissä, että pysyy hiljaa.

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 11:37"][quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 11:33"]Lähtekää ulos.
[/quote]

Ja tämä ratkaisee mitä? Kun tullaan taas kotiin syömään, päikkäreille, imettämään tai jtn vastaavaa shoe jatkuu. Kyllä me ulkoillaan vai luulitko, että koko päivä sisällä kyhätään. Oh ja se ulos lähtö se vasta onkin yhtä hulabaloota. Pue itsesi, pue vauva, juokse taapero kiinni, taistele vaatteet päälle. Samalla vauva huutaa pääpunaisena, mutta jos puen taaperon ensin se on jo riisunut itsensä sii kohtaa kun vauva on puettu. Voi sitä hien määrää mikä tuossa tappelussa alkaa valumaan :D
[/quote]

Meillä on 1v2kk ikäeroa eli juuri sopivasti ettei tullut mustasukkaisuutta tai uhmaa vielä, ovat erittäin läheisiä ja muutenkin rauhallisia molemmat. Nyt kun isompi on 2v1kk (toinen 11kk) on isommalla ollut uhmaa mutta tosi lievää, olen opettanut pyytämään anteeksi (=halaamaan, ei puhu vielä niin hyvin) jos esimerkiksi tönii tai läpsii pienempää ja kieltänyt tiukasti. Kaikkeen huonoon käytökseen on heti puututtu joten on menneet sitten ohi suht nopeasti. Tietysti tuo vajaa puoli vuotta muuttaa tilannetta tässä kehitysvaiheessa tosi paljon (siis ikäeroissa), jaksamista! Itse puen aina taaperon ensin koska kestää kuumuutta kauemmin, puen hatut ja hanskat sitten vasta esim rapusta kun ollaan lähdössä koska ne lähtee nopeesti muuten. Muista yrittää pitää itsesi rauhallisena ja positiivisena (vaikka voi olla vaikeaa) koska jos itsellä on pinna kireällä ja hermoilee niin taatusti lapsetkin huutaa naama punaisena ja ovat kiukkuisia. Hyvä tuuli tarttuu :) Imettäessä voit lukea taaperolle kirjaa jos malttaa, tai antaa piirtää (puuvärit ja värityskirja on hyvä). Ja taaperolle pitäisi muistaa antaa myös äidin kanssa omaa aikaa ilman vauvaa, edes vartti.

Ja muuhun keskusteluun niin itse olen kokenut pienen ikäeron monella tapaa pelkästään positiivisena, en ole kertaakaan katunut valintaamme (joka oli täysin tietoinen!). Lapsilla on ollut heti todella lämmin suhde ja esikoisesta on kehkeytynyt oikein hellä hoivaaja. Heistä on todella paljon myös tukea toisilleen. Lisäksi poissaolo töistä jää lyhyemmäksi, vaikka itse tietysti Mielummin olisin kotiäiti ikuisesti niin työnantajalle ja uraa ajatellen parempi näin :) Ehdottomasti haluan vielä lisää lapsia, tekisin kolmannenkin perään mutta käytännön syistä voi olla että parin vuoden päästä yritetään saada pari pientä peräkkäin sitten taas :) Katsotaan nyt mitä tapahtuu ja kuinka elämä vie. Vaikeuksiakin on ollut joten aivan naiiveja kuvitelmia ei tästä asiasta ole mutta toisille pieni ikäero on parempi, toisille suuri. Ei ole olemassa absoluuttista totuutta että mikä on paras väli sisaruksille millään muotoa. Itse olen todella läheinen kaksoissiskoni kuin myös 6v vanhemman veljeni kanssa eikä ikäero ole meidän elämiimme juurikaan vaikuttanut.

Voimia sinulle kohtalotoveri! Vauva ja taapero yhdistelmä on ajoittain erittäin raskas, varsinkin jos taapero heittäytyy ihan mahdottomaksi. Mustasukkaisuus on erittäin vaikea tunne aikuisenkin käsitellä, saati sitten noin pienen ihmisen. Meillä samassa tilanteessa auttoi kun mies otti taaperon erityishuomionsa kohteeksi. Toisaalta kävi myös niin etten minä enää kelvannutkaan mihinkään, mutta nämä tunteet oli vain otettava vastaan. Ulkoilu on hyvä juttu, vaikka se lähteminen onkin tuskaa. Taapero saa purettua ulkona niitä tunnepatoja ja jos vauva nukkuu, voit huomioida isosisarusta.

Muista että täällä netissä nimimerkkien takana on helppo huudella tyhmiä ja ilkeitä kommentteja. Olette saaneet kaksi lasta joista voi alkuhankaluuden jälkeen tulla hyvät kaverit. Sisarukset ovat ihana lahja ja elinikäisiä ystäviä toisilleen. On todennäköisempää että lyhyellä ikäerolla syntyneet ovat myös pieninä kavereita toisilleen.

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 11:51"]Oletko yrittänyt ottaa taaperoa mukaan vauvan hoitoon? Meidän esikoinen kyllä oli kuopuksen vauva-aikaan huomattavasti vanhempi, 2,5-vuotias, muttei minkäänlaista mustasukkaisuutta ollut havaittavissa kun hän oli aina mukana vauvan hoidossa. Imetyshetket olivat joskus vaikeita, koska välillä esikoinen joutui odottamaan tunninkin ennen kuin ehdin vastaamaan hänen pyyntöihinsä..

Voin nyt joitain vinkkejä antaa miten voit ottaa taaperon mukaan. Tottakai ikä- ja taitotaso vaikuttaa paljon. En muista millaisia 1-2 -vuotiaat ovat :D Meillä esikoinen tykkäsi aamuisin valita pikkusiskolleen vaatteet. Myös tutin valitsi aina, koska oli kuulemma tärkeää että ne mätsää keskenään :D Kylvetyksessä esikoinen myös oli mukana ja opetteli myös laskemaan kylpyveden valmiiksi, lisäämään saippuat ym. Erityisesti kylpymittarin seuraamisesta hän otti ihan vastuutehtävän ja ilmoitti heti jos vesi oli mennyt hitusenkaan liian kylmäksi. Kun tyttö hieman kasvoi ja alkoi syödä kiinteitä, poika sai usein valita mitä sisko syö (mangoa vai omenaa, nautaa vai kalaa jne).

Uskon että poika olisi oirehtinut paljon enemmän ilman noita edellämainittuja.
[/quote]

Jotkut asiat sujuu meilläkin kuten vatteiden valitseminen vauvalle. Mutta miten estit ettei taapero olisi liian kovakourainen vauvaa kohtaan. Kerran otin nimittäin taaperon vauvan kylvetys avuksi, ensin meni hyvin ja taapero kauhoi vauvan mahalle vettä käsin, mutta kun innostui kunnolla siitä tuli yhtä huitomista. Piti olla koko ajan sanomassa, että rauhallisemmin ettet lyö vauvaa.

Pidä mahdollisimman pitkään lapsilla eri päiväunirytmi. Tämä on sinulle itsellesi toisaalta raskasta, kun aina jompikumpi lapsista on hereillä, mutta helpottaa esikoisen mustasukkaisuutta. Aamupäivällä vauva nukkumaan vaunuihin ja isommalle oikeasti huomiota pihalla / puistossa / missä nyt olettekaan. Vauvalle paljon sylittelyaikaa isomman nukkuessa - ja tässä kohti kunnollinen kantoliina auttaa mahdollistaen myös jotkut kotityöt tms. vauvan kanssa (tavaroiden järjestelyä, ehkä ruuan valmisteluakin, pyykkihuoltoa).

Ja sitten taas vauvan iltapäiväunien aikaan isommalle jakamatonta huomiota, leikkimistä, pelailua, ja vaikka niitä kotitöitä isomman kanssa yhdessä (tiskikoneen tyhjennys, pesukoneen täyttö). Molempien ollessa hereillä kirjojen lukemista yhdessä, molemmat lapset sylissä / kainalossa. Jos kylppärissä on hyvät tilat, molemmat voivat käydä yhtäaikaa pesulla, isompi saa leikkiä omassa ammeessaan ja samalla saa pienemmän pestyä jne.

Tsemppiä, kyllä se siitä alkaa sujua!

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 11:50"][quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 11:43"]Minä olin samanlaisessa tilanteessa. Silloin ei kyllä olisi ollut aikaa käydä palstailemassa... Eikä siitä olisi myöskään mitään muuta kuin haittaa ollut.

Keskity lapsiisi. Ennakoi. Huolehdi, että ruoka ja unet tulee molemmille ajallaan. Meillä kyllä ulkoilu ja hyvä päivärytmi auttoi. Isommalle tekemistä vauvan imetyksen aikana. Laitoin aamulla ruuan tulemaan ennen ulkoilua (n. klo 9-11) ja sitten ruoka oli ihan heti valmis. Isompi päiväunille. Vauva nukkui ulkoilun aikana vaunuissa.
Tilanne helpottui, kun molemmat alkoi nukkua päiväunet samaan aikaan
[/quote]

Meillä nukutaan nyt samaa aikaa siksi tulin palstalle kysymään apuja. Ongelma on enemmänkin se kun vauvalla on nälkä aina samaa aikaan kjuin pienemmälläkin tai sitten vauva vain itkee mahaansa. Eikä sen takia viihdy missään asennossa itkee vain, jumppapallon päällä kun pomppii vauva sylissä se auttaa usein, mutta siinä ei hirveästi sitten ruokita taaperoa tai mitään muutakaan.
[/quote]

Ennakoi. Koita tehd niin, että ruoka on valmiina kun isommalla on nälkä. Hätätilassa voit imettää ruokaa lämmittäessä. Itse imetin vauvaa muutaman kuukauden lähes taukoomatta...

Nythän tilanne on jo helpompi, kun he nukkuu samaan aikaan.

Ota päiväunet, kun lapset nukkuu.
Älä käy täällä. Rasittaa turhaan

Niin ja minimoi huomio jota taapero saa huonolla käytöksellä/uhmalla ja anna paljon positiivista huomiota, kehuja ja anna pieniä tehtäviä joista kehut vuolaasti. Hali ja pusuttele isompaakin pitkin päivää ja opeta halimaan ja hoitamaan vauvaakin. En sano ettetkö jo tekisi näin mutta on tosi tärkeää ettei taapero opi että uhmaamalla ja "showlla" saa äidin huomion.

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 11:54"]Tutkimuksissa lyhyiden synnytysvälien on kuitenkin havaittu lisäävän paitsi vanhempien terveysriskiä, myös vaikuttavan lasten kehitykseen. Esimerkiksi raskauden aikaiset komplikaatiot ovat todennäköisempiä.

– Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että jos raskauksien välillä on alle 18 kuukautta, voi syntyneillä lapsilla koulutustaso jäädä heikommaksi etenkin maissa, joissa koulutus maksaa. Vanhempien terveyteen tiheys näyttää vaikuttavan myös; se keskimäärin lyhentää sekä äidin että isän elinikää. Tämä voi liittyä siihen, että stressi pitkittyy, kun lapset syntyvät kovin peräkkäin, Berg kertoo.

Osa saattaa haluta lapset tiuhaan, jotta heistä olisi seuraa toisilleen. Vaikka samaa ikäluokkaa olevat lapset leikkivätkin usein hyvin keskenään, kasvattaa pieni ikäero lasten keskinäistä kilpailua vanhempiensa huomiosta.

Tutkimusten mukaan tämä nostaa riitojen todennäköisyyttä.

Lapsilla lyhyiden syntymävälien on havaittu lisäävän mielenterveysongelmien riskiä, ja se voi heijastua lasten koulumenestykseen aikuisena. 

Lähde: Yle http://yle.fi/uutiset/suomalaisten_lapset_syntyvat_aiempaa_tiheammin/7733939
[/quote]

18 kk on juuri ap:n lasten ikäero. 1, 5 vuotta

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 12:02"]

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 11:51"]Oletko yrittänyt ottaa taaperoa mukaan vauvan hoitoon? Meidän esikoinen kyllä oli kuopuksen vauva-aikaan huomattavasti vanhempi, 2,5-vuotias, muttei minkäänlaista mustasukkaisuutta ollut havaittavissa kun hän oli aina mukana vauvan hoidossa. Imetyshetket olivat joskus vaikeita, koska välillä esikoinen joutui odottamaan tunninkin ennen kuin ehdin vastaamaan hänen pyyntöihinsä.. Voin nyt joitain vinkkejä antaa miten voit ottaa taaperon mukaan. Tottakai ikä- ja taitotaso vaikuttaa paljon. En muista millaisia 1-2 -vuotiaat ovat :D Meillä esikoinen tykkäsi aamuisin valita pikkusiskolleen vaatteet. Myös tutin valitsi aina, koska oli kuulemma tärkeää että ne mätsää keskenään :D Kylvetyksessä esikoinen myös oli mukana ja opetteli myös laskemaan kylpyveden valmiiksi, lisäämään saippuat ym. Erityisesti kylpymittarin seuraamisesta hän otti ihan vastuutehtävän ja ilmoitti heti jos vesi oli mennyt hitusenkaan liian kylmäksi. Kun tyttö hieman kasvoi ja alkoi syödä kiinteitä, poika sai usein valita mitä sisko syö (mangoa vai omenaa, nautaa vai kalaa jne). Uskon että poika olisi oirehtinut paljon enemmän ilman noita edellämainittuja. [/quote] Jotkut asiat sujuu meilläkin kuten vatteiden valitseminen vauvalle. Mutta miten estit ettei taapero olisi liian kovakourainen vauvaa kohtaan. Kerran otin nimittäin taaperon vauvan kylvetys avuksi, ensin meni hyvin ja taapero kauhoi vauvan mahalle vettä käsin, mutta kun innostui kunnolla siitä tuli yhtä huitomista. Piti olla koko ajan sanomassa, että rauhallisemmin ettet lyö vauvaa.

[/quote]

Ei se taapero hetkessä vauvaa saa hengiltä :D Jos vahinko sattuu niin sitten sattuu, todennäköisesti esikoinen säikähtää vauvan itkua enemmän kuin vauva esikoista. Käsket vain rauhoittua, kuten missä tahansa muussakin vastaavassa tilanteessa. Jos ei rauhoitu niin voi mennä muualle odottamaan.

Mulle jäi kauheat traumat kun heti ensimmäisenä päivänä sairaalasta tulon jälkeen poika meinasi (vahingossa) hypätä polvet edellä vauvan päälle. Säikähdin aivan (anteeksi) saatanasti! Mutta poika säikähti enemmän ja juoksi samantien vessaan lukkojen taakse itkemään, koska luuli että hänelle oltaisiin nyt vihaisia. Siitä sitten oppi olemaan vauvan kanssa rauhallisemmin :)

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 11:55"][quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 11:49"][quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 11:46"][quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 11:43"]Sun pitää huomioida taaperoasi ja antaa vauvaa välillä isälle. Kuopuksen kanssa on vähän pakko toimia eri tavalla kuin esikoisen, taaperosi kaipaa nyt paljon huomiota ÄIDILTÄÄN.
[/quote]

En minä vauvaa omi jos sitä kuvittelet, mies hoitaa yhtälailla vauvaa kun tulee töistä kotiin. Silloin ei olekaan mitään ongelmaa. Nyt yritän löytää ratkaisua siihen kun olen YKSIN kotona ja lasten ISÄ ON TÖISSÄ.
[/quote]

Ensinäkin RUPEA TÖIHIN. Ei se elämä helpotu täällä notkumalla.
[/quote]

? :D
[/quote]

Jos on kotona paljon työtä, ne ei vähene sillä, että notkuu täällä. Tämänkin ajan voisi käyttää johonkin hyödylliseen. Vaikka nukkumisen, jos alkaa uupua

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 12:02"][quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 11:51"]Oletko yrittänyt ottaa taaperoa mukaan vauvan hoitoon? Meidän esikoinen kyllä oli kuopuksen vauva-aikaan huomattavasti vanhempi, 2,5-vuotias, muttei minkäänlaista mustasukkaisuutta ollut havaittavissa kun hän oli aina mukana vauvan hoidossa. Imetyshetket olivat joskus vaikeita, koska välillä esikoinen joutui odottamaan tunninkin ennen kuin ehdin vastaamaan hänen pyyntöihinsä..

Voin nyt joitain vinkkejä antaa miten voit ottaa taaperon mukaan. Tottakai ikä- ja taitotaso vaikuttaa paljon. En muista millaisia 1-2 -vuotiaat ovat :D Meillä esikoinen tykkäsi aamuisin valita pikkusiskolleen vaatteet. Myös tutin valitsi aina, koska oli kuulemma tärkeää että ne mätsää keskenään :D Kylvetyksessä esikoinen myös oli mukana ja opetteli myös laskemaan kylpyveden valmiiksi, lisäämään saippuat ym. Erityisesti kylpymittarin seuraamisesta hän otti ihan vastuutehtävän ja ilmoitti heti jos vesi oli mennyt hitusenkaan liian kylmäksi. Kun tyttö hieman kasvoi ja alkoi syödä kiinteitä, poika sai usein valita mitä sisko syö (mangoa vai omenaa, nautaa vai kalaa jne).

Uskon että poika olisi oirehtinut paljon enemmän ilman noita edellämainittuja.
[/quote]

Jotkut asiat sujuu meilläkin kuten vatteiden valitseminen vauvalle. Mutta miten estit ettei taapero olisi liian kovakourainen vauvaa kohtaan. Kerran otin nimittäin taaperon vauvan kylvetys avuksi, ensin meni hyvin ja taapero kauhoi vauvan mahalle vettä käsin, mutta kun innostui kunnolla siitä tuli yhtä huitomista. Piti olla koko ajan sanomassa, että rauhallisemmin ettet lyö vauvaa.
[/quote]

Meillä esikoinen yritti ensimmäisen kuukauden välillä mennä vauvan "syliin" istumaan :D eli siis päälle. Kiellettiin vaan tiukasti ja tarvittaessa huomio muualle tai näytä mitä SAA tehdä, esim "ei saa huitoa, tee näin" ja vaikka silitätte vauvan masua (pesette) jolloin taapero alkaa tehdä sitä eikä jumitu siihen mitä ei saanut tehdä.

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 12:12"][quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 12:02"][quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 11:51"]Oletko yrittänyt ottaa taaperoa mukaan vauvan hoitoon? Meidän esikoinen kyllä oli kuopuksen vauva-aikaan huomattavasti vanhempi, 2,5-vuotias, muttei minkäänlaista mustasukkaisuutta ollut havaittavissa kun hän oli aina mukana vauvan hoidossa. Imetyshetket olivat joskus vaikeita, koska välillä esikoinen joutui odottamaan tunninkin ennen kuin ehdin vastaamaan hänen pyyntöihinsä..

Voin nyt joitain vinkkejä antaa miten voit ottaa taaperon mukaan. Tottakai ikä- ja taitotaso vaikuttaa paljon. En muista millaisia 1-2 -vuotiaat ovat :D Meillä esikoinen tykkäsi aamuisin valita pikkusiskolleen vaatteet. Myös tutin valitsi aina, koska oli kuulemma tärkeää että ne mätsää keskenään :D Kylvetyksessä esikoinen myös oli mukana ja opetteli myös laskemaan kylpyveden valmiiksi, lisäämään saippuat ym. Erityisesti kylpymittarin seuraamisesta hän otti ihan vastuutehtävän ja ilmoitti heti jos vesi oli mennyt hitusenkaan liian kylmäksi. Kun tyttö hieman kasvoi ja alkoi syödä kiinteitä, poika sai usein valita mitä sisko syö (mangoa vai omenaa, nautaa vai kalaa jne).

Uskon että poika olisi oirehtinut paljon enemmän ilman noita edellämainittuja.
[/quote]

Jotkut asiat sujuu meilläkin kuten vatteiden valitseminen vauvalle. Mutta miten estit ettei taapero olisi liian kovakourainen vauvaa kohtaan. Kerran otin nimittäin taaperon vauvan kylvetys avuksi, ensin meni hyvin ja taapero kauhoi vauvan mahalle vettä käsin, mutta kun innostui kunnolla siitä tuli yhtä huitomista. Piti olla koko ajan sanomassa, että rauhallisemmin ettet lyö vauvaa.
[/quote]

Meillä esikoinen yritti ensimmäisen kuukauden välillä mennä vauvan "syliin" istumaan :D eli siis päälle. Kiellettiin vaan tiukasti ja tarvittaessa huomio muualle tai näytä mitä SAA tehdä, esim "ei saa huitoa, tee näin" ja vaikka silitätte vauvan masua (pesette) jolloin taapero alkaa tehdä sitä eikä jumitu siihen mitä ei saanut tehdä.
[/quote]

T: Se jolla oli 1v2kk ikäero

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 11:37"]Kivalta kuulostaa taaperosi elämä. Miksi pitää hankkia lapset niin lyhyellä ikäerolla, että pienempi joka itsekin vielä aivan pieni, joutuu olemaan liian iso? Kummallakaan lapsella ei ole hyvä tuollaisessa asetelmassa, eikä vanhempikaan nauti. Ei ihme, että useiden tutkimusten mukaan alle 2v ikäerolla syntynyt sisarus on lapsen mielenterveydelle suurempi riski kuin vanhempien avioero.
[/quote]
Minulla ja siskollani on ikäeroa 1,5 vuotta. En tiedä miten äitini pärjäsi kun olimme ihan pieniä mutta valituksia en ole kuullut. Siitä asti kun muistan, minulla on ollut todella onnellinen lapsuus. Päiväkodissa olimme toistemme tuki jos harmitti, pidimme aina toistemme puolia ja pidimme samoista leikeistäkin, koulutehtävissä osasin auttaa aina pikkusiskoani paremmin kuin vanhempamme. Vielä aikuisinakin olemme parhaita kavereita.

T. Ei ap, mutta hyvin onnellinen pienestä ikäerosta.

Mene töihin ja jätä isä selviämään penikoistanne.

Juu ja imettämisen suhteen olen onnekas että minulle se on ollut helppoa (vs. Ystäväni joka pystyi imettämään vain makuultaan), juoksin välillä taaperon perässä leikkipuistossakin niin että oli alle 2-kuinen tissillä samalla :D alkuun myös pumppasin paljon maitoa aina kun vauva nukkui (luovutin maitoa) ja esikoinen oli hyvin kiinnostunut siitä, välillä halusi pidellä sitä moottoriosaa tissipumpusta ja se oli hänen vastuullinen tehtävänsä :) meillä ei kyllä vauva sitten oppinut ollenkaan juomaan pullosta. Ja nukuttiin välillä päiväunia niin että vauva oli vieressä/tissillä ja esikoinen nukkui mun päällä :) Syötin myös esikoista alkuun niin että vauva oli samalla tissillä, nykyään esikoinen jo syöttää välillä vauvaa. Meillä oli myös koliikkikeinu käytössä (gracon sellainen kunnolla keinuva, ei hytkyttelevä) ja oli ihan taivaan lahja erityisesti esikoisen koliikkiin mutta myös toisen kanssa. Sen ongelma oli että esikoinen halusi aina päästä "kiikuttamaan" vauvaa (seisomaan keinun tielle) mutta silloin kiinnitin esikoisen huomion esimerkiksi lukemiseen tai muuhun tekemiseen tai pötköteltiin yhdessä sohvalla. En tiedä onko näistä mitään apua mutta kerron kuitenkin :) -44

Tää palsta se kyllä osaa arvostella... olin tuossa syksyllä ihan samassa tilanteessa. Nyt vanhemmalla lapsella helpottaa . Yritä jaksaa ja ennen kaikkea älä välitä tän palstan jutuista. Neuvoa täältä ei kannata kysyä, vaikka kuinka tuntisi olevansa yksin ongelman kanssa.
.

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 11:37"]Kivalta kuulostaa taaperosi elämä. Miksi pitää hankkia lapset niin lyhyellä ikäerolla, että pienempi joka itsekin vielä aivan pieni, joutuu olemaan liian iso? Kummallakaan lapsella ei ole hyvä tuollaisessa asetelmassa, eikä vanhempikaan nauti. Ei ihme, että useiden tutkimusten mukaan alle 2v ikäerolla syntynyt sisarus on lapsen mielenterveydelle suurempi riski kuin vanhempien avioero.
[/quote]

Miksi isompi joutuisi "olemaan liian iso"? Meillä on saanut kasvaa ihan ikätasonsa mukaan vaikka onkin pieni ikäero, eihän 1-vuotiaalle nyt voi kauheasti vastuuta tai työtehtäviä jakaa :D (toisin kuin esim pari vuotta vanhemmalle....). Meidän lapsille sisar on ollut vain rikkaus, valtavasti ovat saaneet toisiltaan peininäkin ja nauttineet toisistaan. Enemmän olisin huolissani niistä jotka pitävät leikki-ikäisiä ja vanhempia vielä vauvoinaan eivätkä anna kehittyä ikätasonsa mukaan. Tai eivät halua päästää irti sitten kun on vanhempana aika itsenäistyä...

Itse laitoin isommalle jonkun lastenohjelman pyörimään imetyksen ajaksi ja hyvin toimi:-)

Mulla on puolen vuoden päästä sama tilanne. Ymmärrän ettei se ikäerosta huomauttaminen auta tilannetta, mutta auttaisiko jos siinä arjessa jaksaisit ajatella, että se 1v9kk huutaa ja aiheuttaa sitä hässäkkää, koska tarvitsisi itsekin melkein vielä sellaista vauvan tasoista huomiointia? Se efekti, että voi kun isoveli/-sisko onkin niin iso vastasyntyneeseen verrattuna on vanhemmilla tosi vahva. Isohan jo pärjää niin hyvin itsekin. Huutaminen on sen varmistamista että pysyy elossa ja saa tarvitsemansa, ei pelkästään "mustasukkaisuutta". Että hänellä on nyt aika rankkaa, vaikka toki sinullakin, niin lapset siinä on eniten kärsimässä.

Nyt onneksi on kesä tulossa, niin ei ehkä kovin kauaa joudu sitä pukemisrumbaa hoitamaan. Pystyisitkö sitä ulos lähtemistä organisoimaan jotenkin eri tavalla ja ottamaan sen 1v9kk keskiöön niin että se on hänen aikaa ja siinä lauletaan ja kehutaan ja kutitellaan ja juttelet koko ajan ja annat vaikka rusinan kun on pukenut (kaikki temput käyttöön kun nyt kerran vastustaa sitä täysillä), otat vaikka sitten vauvan kantoliinaan sen ajaksi ja itselle vain iso takki päälle kun menette ovesta, omat vaatteet vaunuihin vain ja puet teidät kärsivällisemmät sitten ulkona. Vauvaakaan ei tarvitse viimeisen päälle nuttuihin ja vanttuisiin pukea yksi vaatekappale kerrallaan niin että kaikilla menee hermo, se pärjää vaunuissa ja sylissä kyllä jos on pipo päässä ja lämmin viltti kapalona ympärillä. Jos haluat pukea niin pue sitten siellä ulkona vähitellen, kun isompi on hiekkalaatikossa tai köytettynä rattaisiin.