Lue keskustelun säännöt.
Paras kirja minkä olet lukenut?
Kommentit (167)
Lasi maitoa kiitos. Pisti miettimään, pisti vihaksi ja jäi mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinuhe Egyptiäinen
Tuntematon sotilas
Kaikki Amy Tanin kirjat, erityisesti Ilon ja Onnen tarinat
Tuhat loistavaa aurinkoa
Maameri-sarja
Sininen Linna
Anna Karenina
Mika Waltari: Mikael Karvajalka ja Mikael Hakim.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon on yviä jo mainittu, mutta yksi tärkeä puuttui: Margaret Atwoodin Orjattaresi.
Atwood kuvaa loistavalla tavalla totalitaristisen valtion sen surkeimman eläjän näkökulmasta. Vaikka teos on dystopinen, ei maailma josta se kertoo tunnu niin kaukaiselta tai mahdottomalta kuin sen pitäisi.
Angela's Ashes, en tiedä onko suomeksi yhtä hyvä (joku jo mainitsikin, Seitsemännen portaan enkeli). Kieli aivan mahtavaa. Harry Pottereita en ole lukenut, kun eivät ole mitenkään erityisen hyviä kielellisesti (mun mielestäni) mutta saatan vielä lukea, kun tuli joltain niin hyvät perustelut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
RAAMATTU on kyllä ehdoton ykkönen.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 16:20"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 15:36"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 09:25"]
Donna Tart - Jumalat juhlivat öisin. Harry Potterit. Tykkään myös Haruki Murakamin kirjoista.
[/quote]
Monet ketjussa ovat maininneet suosikikseen tuon Donna Tartin romaanin, kiinnostuin. Haluaisiko joku vähän avata, miksi kyseessä on paras kirja ikinä?
[/quote]
Mua kiinnostaisi myös tietää miksi. Luin kirjan joku aika sitten av hehkutusten takia ja olihan se ihan hyvä, mutta odotin parempaa.
[/quote]
Se on kirja jonka tapahtumat näen kuin elokuvana mielessäni kun luen, enkä koskaan kyllästy siihen. Jollain lailla se on kuin nuortenkirja, noin henkilöidensä ja miljöön puolesta, mutta psykologisesti äärimmäisen kiinnostava jo alkuasetelmaltansa puolesta... sehän siis alkaa murhan tunnustamisesta. Samalla kun päähenkilö yrittää ymmärtää tapahtumien kulkua, syitä ja seurauksia niin siinä sitä itsekin ihmettelee vierellä eikä ymmärrä yhtään sen enempää. Kirjassa heitetään arvauksia päähenkilön ajatusten kautta, mutta ei sorruta selittelemään mitään. Henkilöhahmot ovat kiehtovia mutta samalla hivenen ärsyttäviä, ja hahmoissa on myös herkullisia arkkityyppisiä ominaisuuksia joilla ei kuitenkaan lähdetä liikaa revittelemään. Se on tummasävyisen kaunis, ironinen, kiehtova ja hyvin kirjoitettu kirja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 18:22"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 16:20"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 15:36"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 09:25"]
Donna Tart - Jumalat juhlivat öisin. Harry Potterit. Tykkään myös Haruki Murakamin kirjoista.
[/quote]
Monet ketjussa ovat maininneet suosikikseen tuon Donna Tartin romaanin, kiinnostuin. Haluaisiko joku vähän avata, miksi kyseessä on paras kirja ikinä?
[/quote]
Mua kiinnostaisi myös tietää miksi. Luin kirjan joku aika sitten av hehkutusten takia ja olihan se ihan hyvä, mutta odotin parempaa.
[/quote]
Se on kirja jonka tapahtumat näen kuin elokuvana mielessäni kun luen, enkä koskaan kyllästy siihen. Jollain lailla se on kuin nuortenkirja, noin henkilöidensä ja miljöön puolesta, mutta psykologisesti äärimmäisen kiinnostava jo alkuasetelmaltansa puolesta... sehän siis alkaa murhan tunnustamisesta. Samalla kun päähenkilö yrittää ymmärtää tapahtumien kulkua, syitä ja seurauksia niin siinä sitä itsekin ihmettelee vierellä eikä ymmärrä yhtään sen enempää. Kirjassa heitetään arvauksia päähenkilön ajatusten kautta, mutta ei sorruta selittelemään mitään. Henkilöhahmot ovat kiehtovia mutta samalla hivenen ärsyttäviä, ja hahmoissa on myös herkullisia arkkityyppisiä ominaisuuksia joilla ei kuitenkaan lähdetä liikaa revittelemään. Se on tummasävyisen kaunis, ironinen, kiehtova ja hyvin kirjoitettu kirja.
[/quote]
Kiitos vastauksestasi! Kuulostaa hyvältä, itsekin pidän maalailevasta ja jopa runollisesta tekstistä. Mahtipontisuus ja itseään ei niin vakavasti ottava dramaattisuus on aina jees, joskin myös arkirealistisella minimalistisuudella on oma kaunis puolensa.
Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin vuosia sitten Mobergin 7 osaisen Maastamuuttajat. Teki valtavan vaikutuksen. Meni monta päivää, ennen kuin pystyin tarttumaan mihinkään kirjaan. Pitäisi lukea uudestaan nyt vanhana muorina, niin näkisi onko vaikutus sama.
Lapsena monesti luettu Kultainen kompassi on vieläkin yksi lempikirjoistani, vaikka trilogian muut osat sisältävätkin näin kristityn näkökulmasta vähän arvelluttavia vivahteita.
Sue Harrisonin Äiti maa, isä taivas jatko-osineen on juuri sellaista historiallista kirjallisuutta, josta pidän. Moneen kertaan luettu nämäkin.
Klassikko-osastolta ykköseksi nousee Kurjat. Oikeuden ja armon, hyvyyden ja pahuuden teemat on hienosti esillä. Lisäksi Hugon tavassa linkittää kaikki henkilöt yhteen pitkien ajanjaksojen ja etäisyyksien yli on jotain satumaista. Paitsi kirjana, tarina toimii loistavasti myös musikaalina ja elokuvana. Ja sinä Aku Ankka -versiona, jonka kautta tähän mestariteokseen ensi kertaa tutustuin.
Stieg Larsonin kirjat kyllä imaisi täysin, vaikka luinkin epäjärjestyksess 2. 1. 3. Täällä Pohjantähden alla olen kuunnellut äänikirjana ja se on kotimaisten parhaimmistoa, vaikka lukea en sitä jaksanut. Ehkä yritin liian nuorena, viime vuonna kuuntelin sen.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 18:29"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 18:22"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 16:20"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 15:36"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 09:25"]
Donna Tart - Jumalat juhlivat öisin. Harry Potterit. Tykkään myös Haruki Murakamin kirjoista.
[/quote]
Monet ketjussa ovat maininneet suosikikseen tuon Donna Tartin romaanin, kiinnostuin. Haluaisiko joku vähän avata, miksi kyseessä on paras kirja ikinä?
[/quote]
Mua kiinnostaisi myös tietää miksi. Luin kirjan joku aika sitten av hehkutusten takia ja olihan se ihan hyvä, mutta odotin parempaa.
[/quote]
Se on kirja jonka tapahtumat näen kuin elokuvana mielessäni kun luen, enkä koskaan kyllästy siihen. Jollain lailla se on kuin nuortenkirja, noin henkilöidensä ja miljöön puolesta, mutta psykologisesti äärimmäisen kiinnostava jo alkuasetelmaltansa puolesta... sehän siis alkaa murhan tunnustamisesta. Samalla kun päähenkilö yrittää ymmärtää tapahtumien kulkua, syitä ja seurauksia niin siinä sitä itsekin ihmettelee vierellä eikä ymmärrä yhtään sen enempää. Kirjassa heitetään arvauksia päähenkilön ajatusten kautta, mutta ei sorruta selittelemään mitään. Henkilöhahmot ovat kiehtovia mutta samalla hivenen ärsyttäviä, ja hahmoissa on myös herkullisia arkkityyppisiä ominaisuuksia joilla ei kuitenkaan lähdetä liikaa revittelemään. Se on tummasävyisen kaunis, ironinen, kiehtova ja hyvin kirjoitettu kirja.
[/quote]
Kiitos vastauksestasi! Kuulostaa hyvältä, itsekin pidän maalailevasta ja jopa runollisesta tekstistä. Mahtipontisuus ja itseään ei niin vakavasti ottava dramaattisuus on aina jees, joskin myös arkirealistisella minimalistisuudella on oma kaunis puolensa.
[/quote]
Tuossa joku jo aika hyvin tiivisti, miksi kirja on niin hyvä :) Itse omin sen joskus teininä äitini kirjahyllystä, koska äitini mielestä se ei ollut mitenkään ihmeellinen. Minusta se oli todella kiehtova ja mukaansatempaava. Jotenkin unenomainen.
Raamattu