Lue keskustelun säännöt.
En kestä mun äidin marttyyrimaista käytöstä polkupyörällä kulkemisesta tällä pakkasella.
22.12.2021 |
Mun lähihoitajana työskentelevällä äidillä on todettu glaukooma ja tämän takia joutu luopumaan autosta viime kesänä ja muuttamaan lapsuuden kotikaupunkiinsa liikkumaan polkupyörällä töihin. Nyt sen työmatkan pituus on 2 kilometriä ja nyt joulukuussa on valittanut hirveesti kun näillä noin -20 pakkasilla joutuu pyöräilemään töihin. Oon siis itse tällä hetkellä viettämässä joulua äitini luona ja oon itse lukioaikoina pyöräilly kouluun samoilla pakkasilla 7 km matkoja jonkun verran ja silti en oo valitanu kotona noin hirveesti ja yliopistossakin oon pyöräilly samoilla pakkasilla luennoille 2 km matkan Jyväskylässä ja monet muutkin autottomat opiskelijat. Miten tätä äitini valitusta vois vielä kestää joulun pyhien yli? Äiti on 56-vuotias tällä hetkellä ja on tottunut autoilemaan matkoja monen kymmenen vuoden ajan ennen kuin glaukooman takia joutui luopumaan autostaan. Itse kyllä vielä meinaan hankkia auton tulevaisuudessa omaa kulkemista helpottamaan. Juu on taas ensimmäisen maailman ongelmia.:-D Omalla parin kilometrin päässä asuvalla äidillään on vielä ajokortti ja on kuskannu äitiä kotiin ja töihin näillä pakkasilla joku aamu.
T: M27
Kommentit (19)
Voihan sen matkan kävellä pakkasella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kurja tilanne ja varmaan painaa ja harmittaa myös liikkumisen vapauden ja itsenäisyyden menettäminen. Auto on niin paljon helpompi. Mukavaa, että hänen äitinsä voi toisinaan auttaa.
En keksi oikein muuta, kuin että voisi kunnasta kysyä miten koulukyydit menee. Onko kenelläkään naapurilla koskaan sama työmatka? Jos on vuorotyössä, niin voiko työnantaja jotenkin tulla vastaan?
Taksimatkoista saa hyvin perusteltuna verovähennystä, jos ei muuten pysty kulkemaan töissä.
Varmaan rasittavaa kuunneltavaa, kun äiti purkaa sinulle huoltaan ja harmiaan. Mutta kun tilanne on hänelle uusi, siinä on takana myös pelkoa näön menettämsiestä. Hyvää joulua ja paljon kärsivällisyyttä sinulle äidin kanssa!
Juu on sopinut jo kyydeistä työkavereidensa kanssa joinakin päivinä. Jos mulla olis jo varaa ylläpitää omaa autoa niin auttaisin häntä myös kyllä. Harmi vaan että opiskelen yliopistossa Helsingissä ja opiskelen siellä valmistumiseeni asti joten en oo kyydittämässä äitiäni täällä toisella paikkakunnalla hetkeen. En tiiä pitäiskö tästä vielä tulevaisuudessa itsekin muuttaa tälle paikkakunnalle kun mummokin alkaa olla varmaan tässä 10 vuoden sisällä siinä kunnossa että ajokortti lähtee iän takia. Asuu tässä kaupungissa toki ihan muutaman sadan metrin päässä myös äidin veli eli mun eno perheensä kanssa, niin siinä on myös yks kyydittäjä. Kiitos samoin sinne!
Juu ja käy siis vuorotöissä.
T: Ap
2 km on onneksi mukavan lyhyt matka ja välillä voisi olla helpompi mennä kävellen kuin fillarilla, kelistä riippuen.
Jos matka on oikeasti 2 km, niin miksi äitisi ei kävele sitä silloin, kun pyöräily tuntuu epämukavalta? Eihän tuo ole kävellen kuin 20 min. Olen itse 56-vuotias autoton nainen, enkä nyt ymmärrä ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herraa hyvää kiittäkää riemuun ylistäkää . Hyvää joulua .
Omituinen suhde sinulla äitiisi. Surullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohta on itsekin vanhus ja potilas mutta mikä estää ajamasta autoa kun työ kerran sujuu. Ei yksin kannata edes kävellä joku työkaveri seuraan ja hyvä että vielä jaksaa töissä monet jää sairaslomalle jos raskas työ tulee kulumia. Hoitajan työ on niveliä kuluttavaa ja selkää kun pitää nostella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos matka on oikeasti 2 km, niin miksi äitisi ei kävele sitä silloin, kun pyöräily tuntuu epämukavalta? Eihän tuo ole kävellen kuin 20 min. Olen itse 56-vuotias autoton nainen, enkä nyt ymmärrä ongelmaa.
Nimenomaan. Samanikäinen olen. 2 km kävellen ei ole juttu eikä mikään ja saa sitäpaitsi enemmän hyötyliikuntaa, verrattuna pyöräilyyn. Tykkään pyöräillä, mutta talvella ja liukkailla en uskalla, liukkaus pelottaa ja sitäpaitsi, kahden kilometrin matkalla pyörällä talvella ei ehdi edes lämmitä, vaan viima tuntuu pahalta ja silmät vuotaa. Pitää oppia sopeutumaan, muuten tekee elämästään turhan vaikeata, oikeitakin ongelmia, erityisesti vanhetessa, tulee enenevissä määrin.
Mistä se siinä valittaa tarkalleen? Jäätyykö kädet? Jäätyykö jalat? Jäätyykö naama? Osta sille valituksesta riippuen joululahjaksi lämpimät kengät, lapaset, kaulahuivi jne. Pakkasella on huomattavasti mukavampaa, kun on oikeanlaiset vaatteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lenkkelyssä ei alle 20 asteen pakkaset haittaa, mutta muuten kyllä veetuttaisi, kun ulkoilma saa nenän vuotamaan. Efekti pahenee, jos täytyy vetää vielä maskia sisätiloissa kasvoille. En esimerkiksi kaupassa viitsisi näillä ilmoilla käydä kuin lämpimällä autolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän äitiäsi. Tuo kylmyys on tappavaa. Hoitajan työ on rankkaa ja se vielä tuohon päälle. Ei ole kivaa elämää. Ymmärrän valituksen. Osottaisin hänelle enemmän myötätuntoa kuin haukkuisin vauvapalstalla. Eikä nuorta ja yli melkein eläkeikäistä voi verrata keskenään fyysiseltä kestoltaan ja kunnoltaan, vaikka ei tuolla pakkasessa pyöräileminen kovin herkkua ole kenellekään. Jotkut hullut sitä silti tekevät vapaaehtoisesti... Itse kuljen mukavasti autollani. Tuollainen sairauden tekemä rajoite on myös aina oma lukunsa ihmisen elämässä. Kyllä sellaista saa surra. Auto on kuitenkin Suomessa melko tärkeä pitkien välimatkojen vuoksi ja helpottaa elämää kyllä huomattavasti.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän äitiäsi. Tuo kylmyys on tappavaa. Hoitajan työ on rankkaa ja se vielä tuohon päälle. Ei ole kivaa elämää. Ymmärrän valituksen. Osottaisin hänelle enemmän myötätuntoa kuin haukkuisin vauvapalstalla. Eikä nuorta ja yli melkein eläkeikäistä voi verrata keskenään fyysiseltä kestoltaan ja kunnoltaan, vaikka ei tuolla pakkasessa pyöräileminen kovin herkkua ole kenellekään. Jotkut hullut sitä silti tekevät vapaaehtoisesti... Itse kuljen mukavasti autollani. Tuollainen sairauden tekemä rajoite on myös aina oma lukunsa ihmisen elämässä. Kyllä sellaista saa surra. Auto on kuitenkin Suomessa melko tärkeä pitkien välimatkojen vuoksi ja helpottaa elämää kyllä huomattavasti.
Ei viisikymppinen ole vanha. Kunto ja kestävyys on enemmänkin elintavoista kiinni eli jos on aina ajanut lyhyetkin matkat autolla eikä ole tottunut liikkumaan, voi 2 km olla haastavaa. Tämä voikin olla ihan hyvä hetki ns. kääntää suunta ja aloittaa se liikunta+ulkoilu, ennen kuin oikeasti vanhenee.
Onko ajokielto sairauden vuoksi, jos ei ole mitään viranomaisten määräystä niin osta auto.
Teen vuorotyötä ja kävelen parin kilometrin työmatkan kesät talvet. Minusta polkupyörällä kulkemisesta olisi jopa enemmän vaivaa kuin kävelystä, pyörä pitäisi hakea aina lukitusta pyöräkellarista ja viedä sinne takaisin. Siinä ajassa kun ottaa pyörää esiin, niin on jo kävellyt pitkän matkaa. Toiseksi minusta on ihanaa etten ole riippuvainen autosta, on keli mikä hyvänsä niin pääsen aina töihin sujuvasti. Ei tarvitse miettiä lähteekö auto käyntiin, onko ajokeli millainen yms.
Kurja tilanne ja varmaan painaa ja harmittaa myös liikkumisen vapauden ja itsenäisyyden menettäminen. Auto on niin paljon helpompi. Mukavaa, että hänen äitinsä voi toisinaan auttaa.
En keksi oikein muuta, kuin että voisi kunnasta kysyä miten koulukyydit menee. Onko kenelläkään naapurilla koskaan sama työmatka? Jos on vuorotyössä, niin voiko työnantaja jotenkin tulla vastaan?
Taksimatkoista saa hyvin perusteltuna verovähennystä, jos ei muuten pysty kulkemaan töissä.
Varmaan rasittavaa kuunneltavaa, kun äiti purkaa sinulle huoltaan ja harmiaan. Mutta kun tilanne on hänelle uusi, siinä on takana myös pelkoa näön menettämsiestä. Hyvää joulua ja paljon kärsivällisyyttä sinulle äidin kanssa!