Lue keskustelun säännöt.
Voiko mies ja nainen olla kavereita ilman, että...
05.04.2015 |
Tuntisivat seksuaalista halua toiseen. Eli jos vaimo tai mies tapailee toista sukupuolta ja sanoo vaan, että kavereita ollaan? Ovat tavannet netissä?
Kommentit (36)
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 10:36"]
Riippuu naisen ulkonäöstä. Ulkonäöstä riippumatta mies voi olla kyllä kaveri, mutta jos nainen on kaunis, niin vähintäänkin miehen mielikuvitus laukkaa villinä, vaikka hän ei "yrittäisi" mitään. Niin se vain menee.
T: mies.
[/quote]
Minulla oli opiskeluaikoina parhaana kaverina hyvin kaunis nainen ja kait jonkin verran fiksukin kun yliopistossa opiskeli. Rehellisesti sanottuna en kertaakaan halunnut häntä seksuaalisesti, siksi että hän oli naisena aika turn-off luonne, täysi bitchi suorastaan.
Ehkä parhaiten kuvastaa se, kun kerran baarireissulle valmistautuessamme (pohjia yms) hänen kämpillään hän istahti alusvaatteisillaan hajareisin syliini ja antoi sellaisen kielarin että kenen tahansa muun kanssa olisi housuni revennyt jörniksestä - tämän joutui toteamaan "siis ei mitään reaktiota, voisi luulla homoksi jos en tietäisi paremmin!!!". En vaan jostain syystä voinut sietää häntä seksuaalisesti.
Eikä ihan joka nainen anna sänkyänsä miespuoliselle kaverille toisen naisen kanssa käytettäväksi, tämä antoi ja meni istumaan iltaa kaverinsa kämpille...ehtoina oli ettei kortsuja sitten löydy yllättävistä paikoista ja lakanat piti olla kannettuna pesukoneeseen. Ja toki yksinoikeudelle hyvin detaljiperäinen kuvaus mitä tuli tehtyä naisen kanssa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 10:16"]
Lakatkaa jankkaamasta tästä, kyllä voi.
[/quote]
Totta, jos mies on homo, ei edes bi. Homomiehillä ei ole seksuaalista halua naisiin. Tai jon miehellä on täysin lesbo naiskaveri.
Normaali hetero mies ei voi olla vain kaveri naisen kanssa, jos viettävät aikaa esim lomaillen yhdessä, maaten samassa kämpässä tms. Sillä ei silloin ole enää väliä, onko intiimiä seksisuhdetta, se on joka tapauksessa esim toisaalla parisuhteessa elävälle aina väärin ja luokiteltava pettämiseksi. Pettäminen alkaa periaatteessa jo siitä, kun alkaa jakaa jollekin toisen sukupuolen edustajalle omia henkilökohtaisia parisuhdeasioitaan luottaen tämän pitävän asiat salassa. Poikkeus tähän on ammatillinen terapia. Kaverisuhteeseen ei liity oman puolison pelkoa, että puolison kaveri keikkaa hänen puolisonsa, mikä taas näihin muka kavereihin hyvinkin usein liittyy. Harva vaimo sietää sitä, että miehensä matkustelee toisen naisen kanssa ja asuu samassa hitellihuoneesa tai viettää viikonloppua toisen naisen mökillä. Tai vadtaavasti harva mies samaa vaimostaan.
Vastakkaisen sukupuolen kaveri voi olla esim yleisissä, normaleissa elämänkuvioissa, esim työpaikalla, jolloin keskustelut eivät ole henkilökohtaisia ja salaisia, vaan yleistason juttelua. Kun lähdetään jakamaan sisimmän syvimpiä tuntoja esim omasta avioliitosta kahden kesken, ollaan jo vikapoluilla ja se on jo oma puolison pettämistä.
Raja kulkee osapuilleen siinä, voisitko AVOIMESTI JA HYVÄLLÄ OMALLATUNNOLLA toimia ja puhua samoin sen toisen naisen tai miehen kanssa, kun oma puolisosi on siinä paikalla.
Jos jompikumpi on haaveillut seurustelusta, voi olla että kaveruus ei enää kestä sitä. Varsinkin jos se toinen kokeilee onneaan ja möläyttää ääneen haluavansa jotain syvempää.
Vaikka kaveruus jatkuisikin tästä voi olla, ettei sen jälkeen olisi kovin suotavaa olla tiivisti tekemisissä, jos tuo ihastunut osapuoli alkaakin seurustella jonkun toisen kanssa. Voi olla, että tilanne vain haittaa uuden suhteen kehittymistä, jos hengaillaan liikaa täyttymättömien haaveiden kohteen kanssa samanaikaisesti.
Mutta ihmisiä on erilaisia samoin parisuhteita ja kaverisuhteita. Jokainen toimikoot tässä tilanteessa niin kuin itse parhaimmaksi tuntee. Ystävän himoitseminen ei mielestäni kuitenkaan ole oikein, eikä paranna ystävyyttä eikä sen ulkopuolisia suhteita yhtään. Riippuu tietysti kuinka helppoa on vain unohtaa himonneensa ystäväänsä, jos hän edelleen on koko ajan lähelläsi.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 11:35"]
Raja kulkee osapuilleen siinä, voisitko AVOIMESTI JA HYVÄLLÄ OMALLATUNNOLLA toimia ja puhua samoin sen toisen naisen tai miehen kanssa, kun oma puolisosi on siinä paikalla.
[/quote]
Tuo on sinun mielipiteesi. Minun mielestäni kaikilla ihmisillä on omia yksityisiä asioita, joita ei kerrota muille. On asioita, joista jutellaan kavereiden kanssa, mutta ei puolison kanssa ja toisaalta asioita, joista jutellaan puolison, mutta ei kavereiden kanssa.
Esimerkiksi omasta parisuhteesta voi olla hyväkin keskustella hyvän ystävän kanssa, koska keskustelu auttaa selvittämään omiakin ajatuksia. Tietysti myös puolison kanssa on hyvä keskustella, mutta ystävä on ulkopuolinen ja pystyy keskustelemaan asioista neutraalisti. Se ystävä voi olla samaa tai eri sukupuolta.
On hyvä muistaa, että puoliso ja ystävä ovat eri asioita. Puolison kanssa ei olla pelkästään ystäviä, vaan jaetaan talous ja perhe eli oikeastaan koko elämä. Ystävyyden pohjalla ei yleensä ole taloudellisia tai perhesiteitä.
Minun ehdottomasti paras ystäväni on nainen, jonka olen tuntenut vaimoani kauemmin. Hän oli tukena, kun murehdin tyttöystävän puuttumista ennen tulevan vaimoni tapaamista. Hänen kanssaan olen keskustellut vuosien varrella moneen kertaan kaikenlaisesta: työasioista politiikkaan, lasten kasvatukseen ja parisuhteeseen. Vaimoni tuntee tietysti ystäväni ja hänen puolisonsa.
En ymmärrä, miksi vastakkaista sukupuolta olevasta ystävästä ei saisi olla kiinnostunut muutenkin kuin ystävänä. Eihän kiinnostuksesta tarvitse seurata yhtään mitään, vaikka se olisi molemminpuolista, jota se ei yleensä ole. Kyllä minä voisin harkita suhdetta useampienkin naispuolisten ystävien kanssa, jos molemmat olisivat ns. vapaita.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 11:35"]
Raja kulkee osapuilleen siinä, voisitko AVOIMESTI JA HYVÄLLÄ OMALLATUNNOLLA toimia ja puhua samoin sen toisen naisen tai miehen kanssa, kun oma puolisosi on siinä paikalla.
Tuo on sinun mielipiteesi. Minun mielestäni kaikilla ihmisillä on omia yksityisiä asioita, joita ei kerrota muille. On asioita, joista jutellaan kavereiden kanssa, mutta ei puolison kanssa ja toisaalta asioita, joista jutellaan puolison, mutta ei kavereiden kanssa.
Esimerkiksi omasta parisuhteesta voi olla hyväkin keskustella hyvän ystävän kanssa, koska keskustelu auttaa selvittämään omiakin ajatuksia. Tietysti myös puolison kanssa on hyvä keskustella, mutta ystävä on ulkopuolinen ja pystyy keskustelemaan asioista neutraalisti. Se ystävä voi olla samaa tai eri sukupuolta.
On hyvä muistaa, että puoliso ja ystävä ovat eri asioita. Puolison kanssa ei olla pelkästään ystäviä, vaan jaetaan talous ja perhe eli oikeastaan koko elämä. Ystävyyden pohjalla ei yleensä ole taloudellisia tai perhesiteitä.
Minun ehdottomasti paras ystäväni on nainen, jonka olen tuntenut vaimoani kauemmin. Hän oli tukena, kun murehdin tyttöystävän puuttumista ennen tulevan vaimoni tapaamista. Hänen kanssaan olen keskustellut vuosien varrella moneen kertaan kaikenlaisesta: työasioista politiikkaan, lasten kasvatukseen ja parisuhteeseen. Vaimoni tuntee tietysti ystäväni ja hänen puolisonsa.
En ymmärrä, miksi vastakkaista sukupuolta olevasta ystävästä ei saisi olla kiinnostunut muutenkin kuin ystävänä. Eihän kiinnostuksesta tarvitse seurata yhtään mitään, vaikka se olisi molemminpuolista, jota se ei yleensä ole. Kyllä minä voisin harkita suhdetta useampienkin naispuolisten ystävien kanssa, jos molemmat olisivat ns. vapaita.
Olenko aivan heikkoitsetuntoinen nipo kun en pidä siitä ajatuksesta, että miehen ykkösuskottu on joku muu nainen kuin minä? Hienoa jos oma vaimo on henkisesti etäämmällä kuin joku läheinen ystävänainen. Vaimon kanssa sitten "jaetaan talous" ja sekstataan, ystävä on se olkapää ja uskottu.
Olisi kiva kuulla mielipiteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 11:35"]
Raja kulkee osapuilleen siinä, voisitko AVOIMESTI JA HYVÄLLÄ OMALLATUNNOLLA toimia ja puhua samoin sen toisen naisen tai miehen kanssa, kun oma puolisosi on siinä paikalla.Tuo on sinun mielipiteesi. Minun mielestäni kaikilla ihmisillä on omia yksityisiä asioita, joita ei kerrota muille. On asioita, joista jutellaan kavereiden kanssa, mutta ei puolison kanssa ja toisaalta asioita, joista jutellaan puolison, mutta ei kavereiden kanssa.
Esimerkiksi omasta parisuhteesta voi olla hyväkin keskustella hyvän ystävän kanssa, koska keskustelu auttaa selvittämään omiakin ajatuksia. Tietysti myös puolison kanssa on hyvä keskustella, mutta ystävä on ulkopuolinen ja pystyy keskustelemaan asioista neutraalisti. Se ystävä voi olla samaa tai eri sukupuolta.
On hyvä muistaa, että puoliso ja ystävä ovat eri asioita. Puolison kanssa ei olla pelkästään ystäviä, vaan jaetaan talous ja perhe eli oikeastaan koko elämä. Ystävyyden pohjalla ei yleensä ole taloudellisia tai perhesiteitä.
Minun ehdottomasti paras ystäväni on nainen, jonka olen tuntenut vaimoani kauemmin. Hän oli tukena, kun murehdin tyttöystävän puuttumista ennen tulevan vaimoni tapaamista. Hänen kanssaan olen keskustellut vuosien varrella moneen kertaan kaikenlaisesta: työasioista politiikkaan, lasten kasvatukseen ja parisuhteeseen. Vaimoni tuntee tietysti ystäväni ja hänen puolisonsa.
En ymmärrä, miksi vastakkaista sukupuolta olevasta ystävästä ei saisi olla kiinnostunut muutenkin kuin ystävänä. Eihän kiinnostuksesta tarvitse seurata yhtään mitään, vaikka se olisi molemminpuolista, jota se ei yleensä ole. Kyllä minä voisin harkita suhdetta useampienkin naispuolisten ystävien kanssa, jos molemmat olisivat ns. vapaita.
Olenko aivan heikkoitsetuntoinen nipo kun en pidä siitä ajatuksesta, että miehen ykkösuskottu on joku muu nainen kuin minä? Hienoa jos oma vaimo on henkisesti etäämmällä kuin joku läheinen ystävänainen. Vaimon kanssa sitten "jaetaan talous" ja sekstataan, ystävä on se olkapää ja uskottu.
Olisi kiva kuulla mielipiteitä.
Eikä unohdeta että varmasti myös seksiasiat ruoditaan tämän ystävän kanssa... Onko tämä ihmisille yleensä ihan ookoo?
Tietenkin voi. Miehillä on kyllä naisia huomattavasti useammin mielessä taka-ajatuksia, mutta ei se tarkoita että niitä toteutettaisiin.
Mutta miehet olisivat huomattavasti useammin valmiita myös toteuttamaan niitä, jos naiselle sopii....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluja on, mutta itsekuria vielä enemmän, joten ystävyyskin on säilynyt melko mutkattomana.
Vierailija kirjoitti:
Haluja on, mutta itsekuria vielä enemmän, joten ystävyyskin on säilynyt melko mutkattomana.
Mikä tällaisen ystävyyden idea on? Saako siitä jotain kiksejä ja kutkutusta elämään vaikka ei mitään tekisikään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli koska kahdella ihmisellä on erilaiset sukupuolielimet, ei saa olla missään tekemissä, jos ei haluta keskenään suhteeseen? Huh heijaa, kun on rajoittuneet jutut.
Vierailija kirjoitti:
Eli koska kahdella ihmisellä on erilaiset sukupuolielimet, ei saa olla missään tekemissä, jos ei haluta keskenään suhteeseen? Huh heijaa, kun on rajoittuneet jutut.
En tiedä tarkoitettiinko aloituksessa ihan tuota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 10:36"]
Riippuu naisen ulkonäöstä. Ulkonäöstä riippumatta mies voi olla kyllä kaveri, mutta jos nainen on kaunis, niin vähintäänkin miehen mielikuvitus laukkaa villinä, vaikka hän ei "yrittäisi" mitään. Niin se vain menee.
T: mies.
Minulla oli opiskeluaikoina parhaana kaverina hyvin kaunis nainen ja kait jonkin verran fiksukin kun yliopistossa opiskeli. Rehellisesti sanottuna en kertaakaan halunnut häntä seksuaalisesti, siksi että hän oli naisena aika turn-off luonne, täysi bitchi suorastaan.
Ehkä parhaiten kuvastaa se, kun kerran baarireissulle valmistautuessamme (pohjia yms) hänen kämpillään hän istahti alusvaatteisillaan hajareisin syliini ja antoi sellaisen kielarin että kenen tahansa muun kanssa olisi housuni revennyt jörniksestä - tämän joutui toteamaan "siis ei mitään reaktiota, voisi luulla homoksi jos en tietäisi paremmin!!!". En vaan jostain syystä voinut sietää häntä seksuaalisesti.
Eikä ihan joka nainen anna sänkyänsä miespuoliselle kaverille toisen naisen kanssa käytettäväksi, tämä antoi ja meni istumaan iltaa kaverinsa kämpille...ehtoina oli ettei kortsuja sitten löydy yllättävistä paikoista ja lakanat piti olla kannettuna pesukoneeseen. Ja toki yksinoikeudelle hyvin detaljiperäinen kuvaus mitä tuli tehtyä naisen kanssa :)
Just tämä mua ällöttää näissä "naisten kanssa on niin helppo avautua ja olla frendi" -miehissä. Ei mitään kunnioitusta sitä kumppania kohtaan vaan niiden naiskavereiden kanssa ollaan ihan paita ja perse ja kerrotaan kaikki. Ne joiden kanssa ollaan suhteessa tai suhteen tapaisessa on jotain sosiaalipornoa mitä jaetaan kavereille. Gentlemen never tell...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluja on, mutta itsekuria vielä enemmän, joten ystävyyskin on säilynyt melko mutkattomana.
Mikä tällaisen ystävyyden idea on? Saako siitä jotain kiksejä ja kutkutusta elämään vaikka ei mitään tekisikään?
"If you change your mind, I'm the first in line
Honey I'm still free
Take a chance on me"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluja on, mutta itsekuria vielä enemmän, joten ystävyyskin on säilynyt melko mutkattomana.
Mikä tällaisen ystävyyden idea on? Saako siitä jotain kiksejä ja kutkutusta elämään vaikka ei mitään tekisikään?
"If you change your mind, I'm the first in line
Honey I'm still free
Take a chance on me"
No tämä...
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 10:16"]
Lakatkaa jankkaamasta tästä, kyllä voi.
Totta, jos mies on homo, ei edes bi. Homomiehillä ei ole seksuaalista halua naisiin. Tai jon miehellä on täysin lesbo naiskaveri.
Normaali hetero mies ei voi olla vain kaveri naisen kanssa, jos viettävät aikaa esim lomaillen yhdessä, maaten samassa kämpässä tms. Sillä ei silloin ole enää väliä, onko intiimiä seksisuhdetta, se on joka tapauksessa esim toisaalla parisuhteessa elävälle aina väärin ja luokiteltava pettämiseksi. Pettäminen alkaa periaatteessa jo siitä, kun alkaa jakaa jollekin toisen sukupuolen edustajalle omia henkilökohtaisia parisuhdeasioitaan luottaen tämän pitävän asiat salassa. Poikkeus tähän on ammatillinen terapia. Kaverisuhteeseen ei liity oman puolison pelkoa, että puolison kaveri keikkaa hänen puolisonsa, mikä taas näihin muka kavereihin hyvinkin usein liittyy. Harva vaimo sietää sitä, että miehensä matkustelee toisen naisen kanssa ja asuu samassa hitellihuoneesa tai viettää viikonloppua toisen naisen mökillä. Tai vadtaavasti harva mies samaa vaimostaan.
Vastakkaisen sukupuolen kaveri voi olla esim yleisissä, normaleissa elämänkuvioissa, esim työpaikalla, jolloin keskustelut eivät ole henkilökohtaisia ja salaisia, vaan yleistason juttelua. Kun lähdetään jakamaan sisimmän syvimpiä tuntoja esim omasta avioliitosta kahden kesken, ollaan jo vikapoluilla ja se on jo oma puolison pettämistä.
Raja kulkee osapuilleen siinä, voisitko AVOIMESTI JA HYVÄLLÄ OMALLATUNNOLLA toimia ja puhua samoin sen toisen naisen tai miehen kanssa, kun oma puolisosi on siinä paikalla.
Hyvä ohjenuora tämä.
Jos on bi-nainen, niin voi ehkä johtaa kolmen kimppaan. Vou!