Suomessako ilmainen / maksuton opiskelu?
Juuri lapseni sai laskut tulevan kevään yo-kirjoituksista; perusmaksu + ainemaksu.
Juuri tuli myös lasku fysioterapiasta, koska julkisella jaetaan vain ohjeita eikä tehdä mitään.
Mitä v-ttua? Ei tällaisia ennen maksettu.
Suomessa on asuminen, ruoka ja monet muut asiat kalliimpia myös opiskelijalle kuin useimmissa Euroopan maissa.
Esim. tuttumme opiskelee Saksassa; asunto 30% halvempi, ruoka 30% halvempi, pieni lukukausimaksu, mutta sillä saa julkisen liikenteen vuosikortin.
Suomessa kyllä saat maksaa verot + kaikki muut päälle täyden mukaan.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Haloo. Kyllä me ollaan käyty maksullinen lukio ja meidän lapsetkin. Neljänteen luokkaan oli vain maksutonta. Älkää valittako!
Missä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haloo. Kyllä me ollaan käyty maksullinen lukio ja meidän lapsetkin. Neljänteen luokkaan oli vain maksutonta. Älkää valittako!
Missä?
1800-luvulla :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haloo. Kyllä me ollaan käyty maksullinen lukio ja meidän lapsetkin. Neljänteen luokkaan oli vain maksutonta. Älkää valittako!
Missä?
Keskikoulu oli kaikille maksuton. Oppikoulu alkoi 5. luokalla ja se oli maksullista, eikä sinne kaikki päässeet muutenkaan, pääsykokeella pyrittiin.
Viimeinen oppikoululuokka oli vielä 70-luvun alussa ennen kuin peruskoulu-uudistus saatiin voimaan koko maahan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haloo. Kyllä me ollaan käyty maksullinen lukio ja meidän lapsetkin. Neljänteen luokkaan oli vain maksutonta. Älkää valittako!
Missä?
Keskikoulu oli kaikille maksuton. Oppikoulu alkoi 5. luokalla ja se oli maksullista, eikä sinne kaikki päässeet muutenkaan, pääsykokeella pyrittiin.
Viimeinen oppikoululuokka oli vielä 70-luvun alussa ennen kuin peruskoulu-uudistus saatiin voimaan koko maahan.
Niin? Tuosta on aikaa yli 50 vuotta. Ei liene kovin montaa täällä keskustelemassa, jotka eivät olisi peruskoulua käyneet. Eli kovin epärelevantti argumentti.
Vierailija kirjoitti:
On todella väärin että lukio on niin kallis, lähes 2000€ per vuosi jos laskee mukaan tietokonehankinnat, vanhojenpäivät, kirjat, yo-tenttimaksut yms
Jo pelkästään sen vuoksi että monet hyvinkin lahjakkaat lapset joutuvat luopumaan opiskelusta kun siihen ei ole varaa. Ja sanotaan että meillä on kaikilla sama mahdollisuus opiskella - ei todellakaan ole!
En tunne ketään, joka olisi lahjakas ja silti luopunut lukiosta. Onkohan se mitenkä yleistä?
Kävin lukion ja maksoin kaikki itse. Kesätöissä olin raksalla ja talvisin lapsenvahtina. Koulumatkat menin talvellakin pyörällä kun ei ollut rahaa bussilippuun. Äiti on yh ja meillä kolme lasta, olen vanhin. Isä on juoppo, ei pysty auttamaan vaan tarvitsee itsekin apua. Olisi kyllä ollut paljon helpompaa, jos ei olisi tarvinnut maksaa kirjoja itse, mutta kertaakaan ei käynyt mielessäkään luopua. Melko hyvin meni kirjoitukset ja pääsin yliopistoon. Onneksi kouluruoka oli ilmaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella väärin että lukio on niin kallis, lähes 2000€ per vuosi jos laskee mukaan tietokonehankinnat, vanhojenpäivät, kirjat, yo-tenttimaksut yms
Jo pelkästään sen vuoksi että monet hyvinkin lahjakkaat lapset joutuvat luopumaan opiskelusta kun siihen ei ole varaa. Ja sanotaan että meillä on kaikilla sama mahdollisuus opiskella - ei todellakaan ole!
En tunne ketään, joka olisi lahjakas ja silti luopunut lukiosta. Onkohan se mitenkä yleistä?
Kävin lukion ja maksoin kaikki itse. Kesätöissä olin raksalla ja talvisin lapsenvahtina. Koulumatkat menin talvellakin pyörällä kun ei ollut rahaa bussilippuun. Äiti on yh ja meillä kolme lasta, olen vanhin. Isä on juoppo, ei pysty auttamaan vaan tarvitsee itsekin apua. Olisi kyllä ollut paljon helpompaa, jos ei olisi tarvinnut maksaa kirjoja itse, mutta kertaakaan ei käynyt mielessäkään luopua. Melko hyvin meni kirjoitukset ja pääsin yliopistoon. Onneksi kouluruoka oli ilmaista.
Joku aika sitten oli juttua peruskoulun kympin keskiarvolla päättäneestä, joka lähti opiskelemaan laitoshuoltajaksi, eikä mennyt lukioon. Oli tyytyväisenä laikkarina töissä, työllistyminen on varmaa.
Omalleni en olisi tuota sallinut. Tuplatutkinnon olisi saanut tehdä, yleisaineet lukiosta ja pikkaisen muutakin päälle. Vaikka amispohjaltakin voi myöhemmin jatkaa sekä AMK että yliopisto, lukiossa kirjoitetut esseet tekevät opiskelusta paljon helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikös se nyt aloittaneilla ole jo ilmaista? Eihän nyt joku yliopisto-opiskelukaan ilmaista ole, vaikka ei ole mitään sellaisia lukukausimaksuja mitä muualla. Ja kyllä meidän aikanaan piti ostaa lapselle eka älypuhelin ihan vain koulun takia, kun sitä yläkoulussa edellytettiin, vaikkei tietysti periaatteessa näin ole.
Mitä hirveitä lukukausimaksuja muualla on? Sanoiko Marin ja YLE niin?
Googlaa ja opi. Monissa maissa ei riitä kymppitonni mihinkään, kun lukukausimaksuista puhutaan.
Kerro nyt joku Euroopan maa ja ne normikoulujen kymppitonnien lukukausimaksut?
Iso-Britannia tulee ensimmäisenä mieleen. Latviassakin näyttää olevan koulutuksia, jotka maksavat yli 10 000€/lukuvuosi. Muitakin maita varmasti on, mutta en jaksa enempää googlenasi toimia.
Nuo ei ole mitään jokaisen ulottuvilla olevia tavallisia kouluja. Suomessa niitä ei toki paljon ole, koska sosialismi estää sellaisen perustamisen ja vain valtio saa kupata sinua.
Kyllä vaan ovat ihan tavallisia korkeakouluja. Samanlaisia kuin meillä yliopistot. Erona vain se, että Briteissä maksaa, Suomessa ei. Voit toki luotettavalla linkillä kumota väitteeni siitä, että suomalaiset korkeakoulut eivät peri lukuvuosimaksuja.
Itseasiassa yliopistot perivät Suomessakin maksua. Se on noin sadan euron luokkaa puolessa vuodessa. Ilman sen maksamista ei voi ilmoittautua läsnäolevaksi.
35€/vuosi oli viimeksi kun maksoin. Sekään ei ole lukukausimaksu, vaan ylioppilaskunnan jäsenmaksu eli se maksu jota vastaan saat opiskelijakortin. Jos ei halua opiskelijakorttia, ei maksua peritä.
t. eri
Kela perii opiskeijoilta YTHS-maksua. Se pitää maksaa vaikka ei sitä käyttäisi. Nyt korona-aikaan kun ollaan oltu etäopiskelussa pian kaksi vuotta, monet opiskelijat ei asu opiskelukaupungissa, jossa noita YTHS-palveluja voisi käyttää. Monilla ei ole mahdollista käyttää, koska kotipaikkakunnalla niitä ei ole. Ainoa mitä pystyy käyttämään, on oman kotikunnan terveysasema. Silti pitää maksaa YTHS-maksu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella väärin että lukio on niin kallis, lähes 2000€ per vuosi jos laskee mukaan tietokonehankinnat, vanhojenpäivät, kirjat, yo-tenttimaksut yms
Jo pelkästään sen vuoksi että monet hyvinkin lahjakkaat lapset joutuvat luopumaan opiskelusta kun siihen ei ole varaa. Ja sanotaan että meillä on kaikilla sama mahdollisuus opiskella - ei todellakaan ole!
En tunne ketään, joka olisi lahjakas ja silti luopunut lukiosta. Onkohan se mitenkä yleistä?
Kävin lukion ja maksoin kaikki itse. Kesätöissä olin raksalla ja talvisin lapsenvahtina. Koulumatkat menin talvellakin pyörällä kun ei ollut rahaa bussilippuun. Äiti on yh ja meillä kolme lasta, olen vanhin. Isä on juoppo, ei pysty auttamaan vaan tarvitsee itsekin apua. Olisi kyllä ollut paljon helpompaa, jos ei olisi tarvinnut maksaa kirjoja itse, mutta kertaakaan ei käynyt mielessäkään luopua. Melko hyvin meni kirjoitukset ja pääsin yliopistoon. Onneksi kouluruoka oli ilmaista.
Joku aika sitten oli juttua peruskoulun kympin keskiarvolla päättäneestä, joka lähti opiskelemaan laitoshuoltajaksi, eikä mennyt lukioon. Oli tyytyväisenä laikkarina töissä, työllistyminen on varmaa.
Omalleni en olisi tuota sallinut. Tuplatutkinnon olisi saanut tehdä, yleisaineet lukiosta ja pikkaisen muutakin päälle. Vaikka amispohjaltakin voi myöhemmin jatkaa sekä AMK että yliopisto, lukiossa kirjoitetut esseet tekevät opiskelusta paljon helpompaa.
Periaatteessa toisen asteen tutkinnolla voi jatkaa, mutta kyllä se riippuu siitä koulutuksesta aika paljon. Toisista on helpompi ja toisista vaikeampi jatkaa. Esimerkiksi lähihoitajan on kohtalaisen helppo jatkaa sairaanhoitajaksi tai poliisiksi tai sosionomiksi, ja moni merkonomi jatkaa tradenomiksi, mutta laitoshuoltajapohjalta on tosi vaikea jatkaa suoraan AMK:hon tai yliopistoon yhtään millekään alalle. Onneksi lukiokursseja voi tehdä myöhemminkin. Ajattelisin silti, että ei se laikkarikoulutus ole myöskään este millekään, mitä myöhemmin tekee, vaan sen lisäksi voi tehdä vaikka mitä muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikös se nyt aloittaneilla ole jo ilmaista? Eihän nyt joku yliopisto-opiskelukaan ilmaista ole, vaikka ei ole mitään sellaisia lukukausimaksuja mitä muualla. Ja kyllä meidän aikanaan piti ostaa lapselle eka älypuhelin ihan vain koulun takia, kun sitä yläkoulussa edellytettiin, vaikkei tietysti periaatteessa näin ole.
Mitä hirveitä lukukausimaksuja muualla on? Sanoiko Marin ja YLE niin?
Opiskelin huokeammassa yliopistossa USA:n länsirannikolla 90-luvulla, lukukausimaksu taisi olla n. $4500/lukuvuosi. Paremmissa opistoissa 2-3 kertaa enemmän. No, onneksi siellä vanhemmat osaa säästää lapsukaisen konttausiästä asti tulevaa yliopistoa varten; tai urheilulliset nuoret saavat stipendit opiskeluun...
M48
Ei siellä kaikkien vanhemmat pysty säästämään lastensa yliopistomaksuihin. Mulla on jenkeissä tuttuja ja kavereita, jotka on ihan opintolainalla opiskelleet. Niitä sitten maksellaan takaisin valmistumisen jälkeen vähän pitempään kuin mitä meillä täällä.
Systeemi on kuitenkin sillä tavalla toimiva että siellä käytännössä kaikki, jotka haluaa opiskella, saa opiskelupaikan. Ei aina pääse tietenkään juuri siihen yliopistoon, mihin ensisijaisesti haluaa, mutta valinnanvaraa on, ja kaikille on paikkoja, niin että jos joku vaikka haluaa lääkäriksi ja on edes jonkinlaiset edellytykset valmistua koulutuksesta, niin kyllä varmasti jostain saa myös aloituspaikan.
Meillä Suomessahan ei näin ole, vaan ministeriö vahtii aloituspaikkojen määriä niin, että täällä maksuttomissa yliopistoissa koulutetaan vain sen verran kuin Suomessa jotain alaa tarvitaan, eikä aina edes tarpeeksi siihenkään, kun ei oo rahaa. Mutta se, että joku ottaisi vähän isomman lainan ja maksaisi opinnot ja lukukausimaksut itse, ja sitten lähtisi vaikka ulkomaille töihin, jos ei Suomessa ole sille alalle tarpeeksi kysyntää, niin se ei ole täällä mahdollista.
Taas Saksaa hehkutetaan jonain ihannemaana :D Saksassa lapsiperheiden köyhyys on ihan eri tasolla kuin Suomessa vaikka se helposti tuppaa unohtumaankin. Saksassa on halpaa Suomen palkkoihin tottuneelle mutta tavalliselle saksalaiselle pulliaiselle elämä ei tule halvaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta sinne Saksaan, jos parempi elintaso houkuttaa.
Väheneekö silloin Suomessa laskut? Kiitos kysymästä; yli 10 vuotta asunut.
Vähenee, koska on yksi verorahoilla loisiva perhe vähemmän veronmaksajien elätettävänä.
Tämän vuoden tulot 86000€/vuosi + bonareita. Joku muu esim. sinä loisit.
Koko perheen tulot? Ei ihme jos ei riitä raha kirjoihin :(
Vierailija kirjoitti:
Taas Saksaa hehkutetaan jonain ihannemaana :D Saksassa lapsiperheiden köyhyys on ihan eri tasolla kuin Suomessa vaikka se helposti tuppaa unohtumaankin. Saksassa on halpaa Suomen palkkoihin tottuneelle mutta tavalliselle saksalaiselle pulliaiselle elämä ei tule halvaksi.
Kerropa minulle tavalliselle saksalaiselle pulliaiselle millä tavoin lapsiperheiden köyhyys on eri tasolla? Täällä tuetaan lapsiperheitä enemmän kuin Suomessa.
" Suomen palkkoihin tottuneelle":)
Millä alalla ansaitset Saksassa vähemmin kuin Suomessa? Jos ei oteta mukaan töitä, joihin ei tarvita koulutusta, keittiö-, laitosapulainen tms.
Vierailija kirjoitti:
Taas Saksaa hehkutetaan jonain ihannemaana :D Saksassa lapsiperheiden köyhyys on ihan eri tasolla kuin Suomessa vaikka se helposti tuppaa unohtumaankin. Saksassa on halpaa Suomen palkkoihin tottuneelle mutta tavalliselle saksalaiselle pulliaiselle elämä ei tule halvaksi.
Mistä ihmeen Suomen palkoista sinä puhut? Näistäkö:
Informaatikko keskimäärin: Suomi 3294, Saksa 5045 kuussa
Sähköasentaja: Suomi 2984, Saksa 3140
Luokanopettaja: Suomi 3450, Saksa 3850
Varhaiskasvattaja: Suomi 2767, Saksa 3305
Pappi: Suomi 3870, Saksa 4412
Olkoonkin osavaltiossa eroja, niin ei tuo palkkataso nyt ainakaan Suomea pienemmäksi jää. Verotus on tosin Saksassakin ankaraa mutta lapset otetaan siinä huomioon. Lapsilisät ovat paljon suuremmat kuin Suomessa.
Mistä täällä keskustellaan?
vuoden perusopetus maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 8 860 euroa oppilaalta. Yhden lukiolaisen koulutus maksaa vuodessa noin 7 734 euroa ja ammatillisen peruskoulutuksen oppilaan vuodessa noin 11 679 euroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikös se nyt aloittaneilla ole jo ilmaista? Eihän nyt joku yliopisto-opiskelukaan ilmaista ole, vaikka ei ole mitään sellaisia lukukausimaksuja mitä muualla. Ja kyllä meidän aikanaan piti ostaa lapselle eka älypuhelin ihan vain koulun takia, kun sitä yläkoulussa edellytettiin, vaikkei tietysti periaatteessa näin ole.
Mitä hirveitä lukukausimaksuja muualla on? Sanoiko Marin ja YLE niin?
Googlaa ja opi. Monissa maissa ei riitä kymppitonni mihinkään, kun lukukausimaksuista puhutaan.
Kerro nyt joku Euroopan maa ja ne normikoulujen kymppitonnien lukukausimaksut?
En ole google. Jos et osaa sitä itse käyttää, se on voi voi.
Googlasin ja sellaisia maita Euroopassa ei ole, vaikka AP:n mainitsemassa Saksassa normikoulut. Eli uskot hevonhumppaa.
Arvaapa uskonko, että kahdessa minuutissa kävit läpi joka ikisen Euroopan maan jokaisen yliopiston lukukausimaksut.
Eikos tassa aluksi ollut puhe lukion maksuista? Vertailkaa niita alkaaka hadissanne veda mukaan yliopistoja.
Paljon parjatussa USAssa lukiokoulutus on ilmainen, kirjat saa koulusta. Koulussa voi myoskin "opiskella" ajokortin. Se maksaa mutta korkein hinta minka loysin oli $250.
Mitenkas tama asia on Suomessa hoidettu?
Eli riistohinta. Suomessa vastaava maksu on noin 70€. Saksa on siis tuplasti kalliimpi opiskelumaa kuin Suomi. (huom! sarkasmi varoitus)