Katselin eräällä kirppiksellä lastenvaatteita ja totesin, että miten vanhemmilla voi olla niin huono maku?

Se on kato vähä sama juttu kuin aurajuusto pizzan päällä...

Mutta kun standista toiseen on kaikki yhtä skeidaa.



Huh!



Katson niitä lastenvaatteita samalla kun etsin erästä harrastusmatskua.



ap

mulla on tarkka jako vaatteille: muutamat ihanimmat säästän muistoksi, hyvälaatuisen merkkikaman myyn huutonetissä, tavalliset arkivaatteet (esim. H&M jne) myyn joko kirpparilla tai lahjoitan pois. Lumpút (tahroja ym pikkuvikoja) laitan lumppukeräykseen / käytän siivousrätteinä / laitan roskikseen.



Eli ei läheskään kaikki myy kaikkia vaatteita kirpparilla, ainakaan niitä hyviä, joista saa huomattavasti paremman hinnan huutonetissä.

Voisin kuvitella, että ap on kauhistellut juuri minun pöytääni (ei tosin mahdollista koska ei ole kirpparipöytää tällä hetkellä) : iso kasa ehjää, mutta käytettyä collegehousua, puuvillapaitaa a`la H&M, Bogi jne 0,50- 1 euroa kipale

Kävin Malmin itsepalvelukirppiksellä sattumoisin ja lastenvaatetarjonta oli kyllä aivan uskomaton.



En jaksanut perinpihjin tonkia mutta jäi ihmettelemään kuka voi lapsiaan sellaisiin vaatteisiin edes pukea.



Tai on edes joskus alunperin voinut..



Aivan hirveitä!



ap

lapselle aina niitä kauneimpia vaatteita... :(

ihasteli kirpiksellä aivan karseita kasari-potkiksia. Voi ku söpöt ja minä nieleskelin suolavettä...

ap

Minun ja poikani mieltymys ja maku ei ole sama, mutta monesti annan pojalleni periksi, sillä hänhän niitä vaatteita käyttää, en minä.

lapsenlapselleen jotain " todella ihanaa" , jota äiti pukee lapsen päälle vain sen ainoan kerran kun anoppi tulee kylään. Meillä oli aika iso kasa näitä todella mauttomia Tallinnan tuliaisia silloin kun poika oli vielä pieni. Nykyisin anoppi on lopettanut lumppujen raahaamisen ja minä saan valita lapsen vaatteet itse.

Oikeasti, olen vuosia kulkenut kirppiksissä ja ihan turhaa, minun mukaani ei ole tarttunut mistään paikasta mitään.

(vaihtelevia merkkejä), paljon MiniClairea ja kaikenlaisia prinsessakolttuja, joita on käytetty yhden kerran ja sitten jäänyt pieneksi.

jälkimmäisessä valikoima on aika hulppea, siellä on sitä kamalaa, mutta on myös kivaa vaatetta.

Jos esim. ostat jenkki sisutuslehden, siellä ei taatusti esitellä samanlaisia koteja kuin Pohjoismaisissa lehdissä.



Makuja on monia, mikset voi sietää erilaisuutta?