Miehen ex flippasi kun kuuli raskaudestani...
Otsikko tiivistää olennaisen. Saamme siis miehen kanssa yhteisen lapsen kohtapuoliin ja miehellä on entisestä suhteesta alakouluikäinen poika. Ajatuksenani oli ensin, että en haluaisi mitenkään erityisemmin puhua asiasta miehen eksälle (en edes tiennyt, miten sen sanoisi ohimennen järkevästi) ja varsinkaan ennenkuin raskaus olisi vähän varmempaa.
No kuitenkin puhuttiin miehen kanssa ja todettiin, että se on kuitenkin parempi, että kuulee asian mieheltä, eikä heidän lapseltaan (kun kohtapuoliin pitää hänellekin tietenkin selittää uudesta sisaruksesta) ja mies lapsesta kertoikin. Miehen eksä sai hirveän raivokohtauksen ja sanoi, että poikaa ei päästä meille, kun vauva on paikalla.. Kun en kuitenkaan ole vielä synnyttänyt, niin poika on päässyt vielä tulemaan.
Muttamutta, pitääkö nyt vaan antaa pölyn laskeutua ja antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, koska tämä miehen eksä on muuten kyllä ihan tolkun nainen, eikä ole kyllä pojalle puhunut mitään. Onko tämä vain nyt joku tunnereaktio, joka todennäköisesti menee itsestään ohi, kun on saanut vähän sulatella asiaa?
Kommentit (29)
Pänniihän se, kun jälkikasvunsa perintö puolittuu. Jos wt-miehelläs mitään on.
Muutaman kerran tullut perintö-kommenttia, niin ihanko oikeasti joillakin on vain perinnöt mielessä?
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 17:16"]
Jos olet tullut kuvioihin jo ennen kun exä lähtenyt, niin nyt olet kuusessa.
[/quote]
En ole ollut missään määrin syyllinen eroon, kuten totesin, käsittääkseni ero meni suhteellisen kitkattomasti ja heillä ei ole ollut ongelmia lapsen asioista sovittaessa. Enkä minäkään ole ollut mikään ongelma. Eikä ole ollut miehen eksän nyksäkään.
Musta tuolla joku totesi aika hyvin, että "ei voi mitenkään järjellä perustella" tunnereaktiota, joka tossa tilanteessa mieleen hulvahtaa. Kouraiseehan se tosi syvältä, vaikka suhde olisi ollut kuopattu jo kauan sitten! Ensireaktio ei kuitenkaan ole se pysyvä reaktio. Kyllä pölypilvi laskeutuu ja rationaalinen ajattelu astuu tilalle. Tilanne kääntynee vielä ihan hyväksi, mutta antakaa exän sulatella asiaa ihan rauhassa.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 17:29"]
Musta tuolla joku totesi aika hyvin, että "ei voi mitenkään järjellä perustella" tunnereaktiota, joka tossa tilanteessa mieleen hulvahtaa. Kouraiseehan se tosi syvältä, vaikka suhde olisi ollut kuopattu jo kauan sitten! Ensireaktio ei kuitenkaan ole se pysyvä reaktio. Kyllä pölypilvi laskeutuu ja rationaalinen ajattelu astuu tilalle. Tilanne kääntynee vielä ihan hyväksi, mutta antakaa exän sulatella asiaa ihan rauhassa.
[/quote]
Juu, tämä nyt ajateltiin tehdä, vaikuttaa kaikista järkevimmältä. Itseäni tekisi vaan hirveästi mieli keskustella asiasta ja selvittää asiaa, mutta ehkä kuitenkaan eksää ei todellakaan huvita avautua tuntemuksistaan minulle tai eksälleen, kun tosissaan miettii asiaa.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 17:34"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 17:29"]
Musta tuolla joku totesi aika hyvin, että "ei voi mitenkään järjellä perustella" tunnereaktiota, joka tossa tilanteessa mieleen hulvahtaa. Kouraiseehan se tosi syvältä, vaikka suhde olisi ollut kuopattu jo kauan sitten! Ensireaktio ei kuitenkaan ole se pysyvä reaktio. Kyllä pölypilvi laskeutuu ja rationaalinen ajattelu astuu tilalle. Tilanne kääntynee vielä ihan hyväksi, mutta antakaa exän sulatella asiaa ihan rauhassa.
[/quote]
Juu, tämä nyt ajateltiin tehdä, vaikuttaa kaikista järkevimmältä. Itseäni tekisi vaan hirveästi mieli keskustella asiasta ja selvittää asiaa, mutta ehkä kuitenkaan eksää ei todellakaan huvita avautua tuntemuksistaan minulle tai eksälleen, kun tosissaan miettii asiaa.
[/quote]
Joku pettysmyshän siellä exän mieltä kaihertaa, jos hän kerran yleensä on omien sanojesikin mukaan tolkuissaan oleva tyyppi. Pettymys, mutta mihin? Emme tiedä. Ehkä uuden miehen kanssa lapsi ei tahdo tulla? Ehkä hän toivoisi, mutta ei fyysisesti pysty/uusi mies ei tahdo? Ehkä pettymys jälkireaktiona omaan epäonnistuiseen aiemmasta liitosta? Arvailuja vaan toki - mutta jokin ikävä siellä mieltä syö.
Sinua on onni tässä tarinassa kohdannut, joten ole ymmärtäväinen. Kyllä exä siitä järkiintyy ja mieliala saattaa kääntyä ihan päälaelleen, mutta toistaiseksi jokin vielä kirvelee.
Kyseessä todennäköisesti juuri ohimenevä tunnereaktio.
Itseänikin itketti ja suretti kun eksä sai uuden vauvan uuden puolison kanssa. Joskin meillä oli taustalla muutakin, mm. uuden suhteen salaaminen jotta suhdetta minuun voisi jatkaa.
Nyt pikkusisar on kaksivuotias toddleri ja aina jouluna, synttärinä annan lahjan ja muistan häntä, onhan hän oman lapseni pikkusisar ja tosi tärkeä.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 17:05"]Vittu mikä luuseri se exä. Miten aikuinen voi käyttäytyä noin? Ja etenkin, kun on äiti. Ei tollasen kuuluis saada olla äiti. Tuhoaa lapsen henkisen kasvun.
[/quote]
Onko sinulla lapsia? Kuulostaa nimittäin siltä, ettei ole.
Silti olet lapsen henkisen kasvun asiantuntija.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 17:13"]
Tunteita toki saa olla, mutta käytöstavat pitää olla. Säälittävää räyhätä noin. Miksi pitää rääkätä lastaan kieltämällä sisarussuhde.
[/quote]
Apua, en ajatellut, että joutuisin puolustelevaan asemaan miehen eksän suhteen, mutta vielähän ei sinänsä ole tapahtunut mitään, tapaamiset jatkuvat kyllä ihan normaalisti, eikä tässä ole muuta draamaa ole oikeastaan ollut.