Lue keskustelun säännöt.
Oppiiko puhumaton möllöttäjämies ikinä parisuhteessa olemaan?
03.04.2015 |
Olen niin kyllästynyt tuohon mieheen, että pohdin vakavissani eroa. Ongelmana on miehen täysin käsittämätön kyvyttömyys puhua mistään. Minun pitäis olla ajatustenlukija. Töitten jälkeen hän on "liian väsynyt puhumaan mistään". Eli nukkuu sohvalla ja on hiljaa.
Jos kaveri soittaa, niin jätkä piristyy kuin olis piikin perseeseen saanu ja juttua ja naurunhörötystä riittää. Jos minä sanon jotain niin kattoo silmät lasittuneina eikä jaksa kuunnella. Meillä on joitain pitkäaikasia ongelmia ollut, just siihen liittyen että tämä on niin itsekeskeinen: odottaa kyllä saavansa kaikki ruuanlaitto-, kaupassakäynti-, siivous-, pyykkihuolto- ja seksipalvelut, mutta hänen ei tarvii sen eteen tehdä paljon mitään. Joo, ja minäkin käyn ihan töissä, mutta mun työpäivä ajoittuu sen verran aikaseen, että oon jo kotona kolmelta ja mulla on aikaa hoidella kotikin.
Millonkaan ei sano mukavaa sanaa. Hänen mielestään minun hurmausta on se, kun hän mörähtää sängyssä: "panettaa, saisko p..." Kaikki mukavat asiat suunnittelee itselleen, esim. lomat on hänen omia lomiaan, isot ostokset on hänen ostoksiaan jne. Olen yrittäny kysellä, että mikä parisuhde tämä sun mielestä on, jos ei kiinnosta mulle puhua tai mun kanssa mitään mukavaa tehdä. Ei osaa sanoa. Ei halua, että lähden. Eipä tietenkään, etuja hänelle toki siitä on, että oon hänen kanssaan. Ei tässä taida muuta neuvoa olla kun lähteä eri osoitteeseen. Onko kellään vastaavaa kokemusta???
Kommentit (26)
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 16:46"]
Minkä ihmeen takia olet tuollaisessa parisuhteessa? Arvosta itseäsi edes sen verran, että eroat. Eipä tietenkään miehesi halua erota, miksi haluaisi? Sinä olet hänelle pelkkä hyödyke.
[/quote]
Syitä toki on, miksi ei ole ihan yksinkertaista lähteä. Ei mahdotonta, mutta harkita pitää. Mutta se, että ei saa rakkautta, huomiota, ei minkäänlaista kiinnostusta, ei yhteenkuuluvuutta, ei mitään... Niin onko se sitten tarpeeksi hyvä syy antaa periksi, että nyt tästä ei enää mitään tule. Kun en minä voi häntä pakottaa kaikkiin noihin, enhän? Olen yrittänyt puhua, olen (kuten aikaisemmin joku ehdotti) etsinyt OMALLE elämälleni sisältöä ja tarkoitusta, olen ollut kärsivällinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No hyvä nainen. Jätä tuollainen mies. Sehän käyttää sinua hyväkseen. Ei se siitä muutu.Kyllä minäkin miehen olisin tuollaisessa suhteessa jossa kaikki tulee valmiina eteen ja puutteessakaan ei tarvii olla. Ajattele millainen olisi mies kumppanaina joka kommunikoi kanssasi ,tekee iltaisin kaikkea kivaa yhdessä ja hulluttelee ja nauraa kanssasi. Sellaisiakin miehiä on,sielunkumppaneita. Laita mies kiertoon ja äkkiä.
On joo.
Mä lopettaisin sinuna heti miehen huomioimisen. lakkaisin huolehtimasta hänen ruokkimisestaan, pyykki ja seksinsaannistaan sekä alkaisin elää puhtaasti omaa elämääni. Hankkisin harrastuksia kodin ulkopuolelta, lakkaisin viemästä roskia ja siivoisin vain omat jälkeni. Lakkaisin yksinkertaisesti ottamasta enää mieheen mitään kontaktia.
Kun tämä vaihe on koettu, eikä muutosta tapahdu, niin ilmoittaisin että nyt on keskustelun paikka, puhutaan. Lähtisin siis lätkimään. Elämä on liian lyhyt tuollaisessa suhteessa elämiseen.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 16:30"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 16:22"]
Onko sinulla omassa elämässäsi mielenkiintoisia juttuja, jotka olisivat sinun? Vai onko sinun elämäsi pääasiassa vain työt, kotityöt ja mies? Harrastatko? Onko jotain asiaa mihin suhtautuisit intohimolla? Miestä on vaikeaa lähteä muuttamaan, mutta omaa elämää voi muuttaa. Voit tehdä siitä mielenkiintoista ja nautittavaa, sitä kautta alkaa hehkua ihan uudella tavalla. Löytää vastauksia kysymyksiin joihin et nyt tiedä vastausta. Tule sinä ensin onnelliseksi, katso mitä elämälle ja suhteelle tapahtuu sitten. Saatat yllättyä :) [/quote]
On mulla omassa elämässä paljonkin vaikka mitä. Siksipä juuri alkaa tuntua, että mitä helvettiä minä tuon apinan kanssa teen. Mut sitten kyllähän sieltä harrastuksistakin tullaan kotiin, ja ukko on vieläkin siinä sohvalla. Ja kun tuun jostain viikonloppureissulta, niin saanko ees tervehdystä, saatika että kysyis miten meni, mitä teit, kiva kun tulit kotiin. Ihan oikeesti. Entäs jos haluisin, että se joskus lähtis mun kanssa lenkille? Onko se ihan outo ajatus? On se miehen mielestä.
Viime kerralla (ja siitä ei ole montaa viikkoa) kun suutuin tästä, aloin jo pakata tavaroita, ja suutuin niin silmittömästi siitä, ettei se aasi osaa puhua. Ukko kattoi poliisit-sarjaa tyynenä, kun minä riehuin ja revin verhoja tangoilta ja välillä kävin edessä pauhaamassa, että etkö sinä saatana tajua, että minä nyt lähden. Sit kun se ohjelma loppu, niin se tuli sit siihen, että no mitä sinä nyt ääntäs korotat. Itkin ja join parit viskit, eikä se osannut muuta kuin olkapäälle taputella ja huokailla. Sen verran sano, että ei se varmaan vaihtamalla parane ja en halua että lähdet. Minä sitten lepyin ja seuraavana päivänä laitoin tavarat paikoilleen. Ja sen jälkeen ei ole muuttunut yksikään asia. Vieläkään hän ei puhu mulle mitään. Eli ei mikään auta, vaikka hyppisin seinille kuin raivohullu.
[/quote]
Nyt kuullostaa samalta kuin murrosikäisen kasvatus. Mä olisin tossa kohtaa tyynesti vain lähtenyt sen enempää riehumatta ja katsonut koska äijä soittaa perään. Saisi tehdä jotain enemmän jotta suostuisin palaamaan.
Kuulostat ihme marttyyririehujalta, ap. Koeta nyt ottaa vähän vastuuta elämästäsi. Pitäisikö miehen nyt vielä erotakin sinun puolestasi? Melko pitkämielinen ukko, kun jaksaa jotain verhojen repimistä katsella.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 16:47"]
Lisään vielä tälle yhdelle lopuksi, että ainakin itse koen joidenkin naisten mielipiteet hyvinkin mielenkiintoisiksi ja jotkut naiset tuovat esiin sellaisia näkökulmia joita en ole itse tullut ajattelleeksi. Aika suppeaksi menisi oma maailma jos sulkisin joidenkin mielipiteet kokonaan pois pelkän sukupuolen takia. Oman vaimon kanssa tulee käytyä välillä todella mielenkiintoisia keskusteluja.
M35v
[/quote]
Ihan sama!!!! Mulle on yksi hailee, mistä saat sisältöä elämääsi.