Lue keskustelun säännöt.
Vaikeita tunteita vauvan sukupuolesta...
15.09.2006 |
Minulla on kaksi poikaa ennestään ja odotan kolmatta lasta 15. viikolla, ja pelkään, että nyt tulee tyttö.
Nii-in. Todellakin pelkään.
Toivoin ekaa odottaessa epämääräisesti poikaa, toista odottaessa epätoivoisesti ja nyt on taas sama juttu.
Tämä on kumma, syvällä minussa oleva " vika" , joka ei millään järkeilyllä helpotu. En osaa kuvitella itseäni tytön äidiksi, en tiedä miksi. Ajatus tyttölapsesta tuntuu todella vieraalta ja hieman vastenmieliseltä. Tämä voi johtua kenties omasta huonosta äitisuhteestani, en tiedä. Oma äitini ei minusta juuri piitannut.
Olen myös usein kokenut tyttölapset ärsyttävinä, mutta se voi johtua siitä, että heitä on lähipiirissä todella vain pari ja molemmissa tapauksissa on kyse äärimmäisen hemmotelluista ja kurittomista lapsista, perheiden pojat ovat aivan yhtä ärsyttäviä.
Tiedän, että tämä herättää vihastusta, se lienee luonnollinen reaktio. Olisi kuitenkin mielenkiintoista kuulla, onko muilla ollut samanlaisia tuntemuksia koskaan? Miten olette niiden kanssa selvinneet?
Kommentit (23)
luultavasti tuo on vaan omaa epävarmuuttasi. Olet tottunut olemaan poikien kanssa ja nyt tytön kasvatus mietityttää. Raskausaika on onneksi suht pitkä ja siinä samalla aikaa miettiä asioita ja myöskin hyväksyä.
Vaikka nyt asia mietityttää olen varma, että kun ja jos tyttö syntyy hän on sinulle suunnattoman rakas.
Vaikka et olisi muiden tytöistä pitänyt, oma on aina eri asia.
Minulla on tyttö sekä poika. Sanoisin, että kasvatuserot eivät johdu sukupuolesta vaan luonteenpiirteiden erosta.
Jos vielä itse teen lisää lapsia toivoisin poikaa. Meillä tyttö ollut huomattavasti vaativampi kasvattaa. Paljon vaikempi luonne. Poika paljon tunteellisempi ja avoimempi. Helpompi käsitellä vaikka on todella vilkas. Tyttö oli paljon rauhallisempi ja hänen kanssa oli helppo mennä paikkaan kuin paikkaan.
Ehdit kyllä vielä kasvaa ajatukseen tytön saamisesta. Kysymyshän on vain sinun omista käsittelemättömistä ajatuksista ja peloistasi.
Voit jopa pelätä että tyttö on samanlainen kuin sinä, miten osaat olla itsesi kopion kanssa jne.
Ihan hyvä että asiaa mietit, vaikka olen varma, että ajatuksesi muuttuu kun nyytti saapuu taloon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidänkin tyttö kulkee yleensä vaaleanpunaisessa, vaikka itse en siitä tykkää pienillä tytöillä. Vaan kauppojen hyllyt notkuu sitä väriä. Lisäksi suurimman osan vaatteista olemme saaneet lahjoina ja serkkujen vanhoja, ja niiden väriä ei voi valita. Joten aina se vaaleanpunainen ei ole värivammaisten vanhempien vika. Hyviä vaatteita ei raaski poiskaan laittaa, enkä ole vielä jaksanut värjäämäänkään ruveta...
10 vastaaja, osuit jotenkin yksiin minun ajatuksieni kanssa. En ole osannut vain oikein tietää miksi olen unelmoinut tytöstä. Taustat, perheolot jne. vaikuttavat tähän omaan ajattelumaailmaani varmasti. Itselläni hyvä ja läheinen suhde äitiini, kun taas etäinen suhde isääni ja veljeeni. Olen toivonut aina tyttöä.
Olen tällä hetkellä raskauden alussa, ja toivon todella että saan kumman vain sukupuolta olevan lapsen. Itselläni on paljon vielä käsiteltävänä miehiin ja poikiin suhtautumisessa, mutta eihän me koskaan täydellisiä ja täysin valmiita täällä elämässä olla.
Toivon ap sinulle tervettä lasta. Ehkä sinun on aika alkaa purkamaan äitisuhdettasi ja voit hyvinkin löytää sisältäsi ihmisen, joka haluaa tulla myös pienen tytön äidiksi.