Onko muita joille koko joulu on kidutusta?

Aijaa. Musta joulu on ihan kiva tapahtuma. Vietän sen kahden aikuisen lapseni kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Aijaa. Musta joulu on ihan kiva tapahtuma. Vietän sen kahden aikuisen lapseni kanssa.

Valkoista joulua olen vain itse kokeillut.

Vuoden ällöttävin viikonloppu.

Sama. Meillä ei ole koskaan ollut mitään riitoja tai tuollaista, mutta kyllä se joulu vaan tuntuu aina niin pakolliselta tapahtumalta. Mielummin menisin vaikka vuorelle hiljentymään.

Tiedän, olen todellinen introvertti. Ilmeisesti kuitenkin ihmiset nauttivat mun seurasta jostain syystä ja läheisetkin haluaa aina viettää aikaa yhdessä. En ymmärrä miksi, ei minussa mitään niin ihmeellistä ole.

N29

Sama fiilis.

Odotan lähinnä että se olisi jo ohi.

Viimeisimmät vuodet ollut tämä fiilis.

surullista, mutta totta.

Kivojakin hetkiä tulee varmasti olemaan mutta aika sinnittelyä se on porukoiden nurkissa

Vierailija kirjoitti:

Sama. Meillä ei ole koskaan ollut mitään riitoja tai tuollaista, mutta kyllä se joulu vaan tuntuu aina niin pakolliselta tapahtumalta. Mielummin menisin vaikka vuorelle hiljentymään.

Tiedän, olen todellinen introvertti. Ilmeisesti kuitenkin ihmiset nauttivat mun seurasta jostain syystä ja läheisetkin haluaa aina viettää aikaa yhdessä. En ymmärrä miksi, ei minussa mitään niin ihmeellistä ole.

N29

En ole tavallaan koko aikuisiällä kehdannut kieltäytyä kutsusta ja jättää joulua väliin. Olen aina mennyt paikalle ja yrittänyt olla menossa mukana. Mutta kun vuodet vierivät eteenpäin, niin sitä enemmän tuo on vain alkanut ahdistamaan. Olisin paljon mielummin vaikka töissä jouluaattona, niin olisi hyvä syy kieltäytyä. 

Vierailija kirjoitti:

Sama fiilis.

Odotan lähinnä että se olisi jo ohi.

Viimeisimmät vuodet ollut tämä fiilis.

surullista, mutta totta.

Kivojakin hetkiä tulee varmasti olemaan mutta aika sinnittelyä se on porukoiden nurkissa

Sama fiilis, sitä jotenkin laskee minuutteja että pääsee lähtemään. Mutta jotenkin se kynnys kieltäytyä ja jättää menemästä on niin suuri, että aina vain menee kiltisti paikalle. 

Joskus oli jouluangsti, kun olisin halunnut sopia jonkun henkilön kanssa, ei ollut mahdollista.  Nytkin hiukan ajatus angstista, mutta enemmän se on opittua käsitystä, että jouluna pakko olla iso suku koolla.

Kumma että silloin kun oli syytä ahdistua ei sitä ollut.

Mulla on sama fiilis, ja siksi en enää vietäkään joulua oman perheeni luona. Poikaystävä haluaa usein mennä porukoilleen, joten ollaan siellä sitten aattona tai joulupäivänä monesti, mutta toisen näistä päivistä haluan ehdottomasti pyhittä vain itselleni ja omannäköiselle joululleni.

Vanhempiani voin tavata sitten muina päivinä.

Oikeastaan ensimmäinen paras jouluni oli kun vietin ensimmäisen joulun yksin omassa uudessa kodissa.

Muistan sen tunteen. Silloin oikeasti nautin.

Sain laittaa kodin kauniiksi ja syödä mitä haluan ja tehdä mitä haluan. Se oli kiva joulu.

Sukujoulu ja kinastelua tiedossa. Voi kun pääsisi jonnekin muualle.

Mulle sukujouluhössötykset on kidutusta. Omassa kotonani koristelen omalla tavallani ja päätän itse, mitä kuuluu jouluruokapöytään ja mitä ei.

Opetelkaa sanomaan että ei kiitos en tule

Grinch kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama fiilis.

Odotan lähinnä että se olisi jo ohi.

Viimeisimmät vuodet ollut tämä fiilis.

surullista, mutta totta.

Kivojakin hetkiä tulee varmasti olemaan mutta aika sinnittelyä se on porukoiden nurkissa

Sama fiilis, sitä jotenkin laskee minuutteja että pääsee lähtemään. Mutta jotenkin se kynnys kieltäytyä ja jättää menemästä on niin suuri, että aina vain menee kiltisti paikalle. 

Kyllä. Mä lasken niitä jo nyt. :D just laskeskelin että montako päivää ois pakko olla.. ja koska vois aikaisintaan lähteä

Itse en vietä joulua laisinkaan, joten ihanan rentouttavaa aikaa joulu minulle. Ihmettelen, kun katson ympärilleni, että suurelle osalla joulunviettäjistä joulu tuntuu olevan suorittamisen ja velvollisuuden pakkopullaa. Miksi? En tätä ääneen totea joulua viettäville ystävilleni, koska kunnioitan heidän oikeuttaan ja haluaan toteuttaa perinteitään siinä missä he kunnioittavat mun joulunviettämättömyyttä. Mutta kovin hauskalta tai nautittavalta joulunaika näin sivusta seuraten ei heille ole. Miksi se sama sirkus pitää silti veivata läpi joka vuosi, en ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Grinch kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama fiilis.

Odotan lähinnä että se olisi jo ohi.

Viimeisimmät vuodet ollut tämä fiilis.

surullista, mutta totta.

Kivojakin hetkiä tulee varmasti olemaan mutta aika sinnittelyä se on porukoiden nurkissa

Sama fiilis, sitä jotenkin laskee minuutteja että pääsee lähtemään. Mutta jotenkin se kynnys kieltäytyä ja jättää menemästä on niin suuri, että aina vain menee kiltisti paikalle. 

Kyllä. Mä lasken niitä jo nyt. :D just laskeskelin että montako päivää ois pakko olla.. ja koska vois aikaisintaan lähteä

Nyt korona-aikana olisi oikeastaan hyvä keino kieltäytyä sillä verukkeella, että on vähän flunssainen olo. 

Ihme vässyköitä ootte. Senkun sanotte, että haluatte viettää joulun oman kodin rauhassa, yksin. Ei se sen vaikeampaa ole 🙄

Vedotkaa koronaan! Ei mitään sukukokouksia nyt.

Jos mitään positiivista löytyy tästä pandemiasta, se on juuri tämä. Ei tarvi osallistua ja lähteä yhtään mihinkään.

Minä tykkään joulusta

Mutta jos et niin miksi et sano ei?

Kerran se kirpaisee

Minä kanssa tein aiemmin aaton töitä

Oli kivaa sekin, myin kukkia

Mä tykkäisin kyllä. Muut ihmiset onnistuu aina tehokkaasti latistamaan joulufiiliksen. Nytkin koko viikko on yritetty muiden toimesta aikatauluttaa sellaiseksi, että tässä talossa joulua väännetään taas paniikissa aatonaattona. Kukaan muu kun ei voi liikahtaa esimerkiksi että saataisiin lahjat vaihdettua.

Tyttäreni kummi esimerkiksi halusi että käyn siellä (kuten joka vuosi) koska hänen on vaikea lähteä lapsen kanssa liikkeelle. Jotenkin mun ilmeisesti ei ole vaikeaa liikkua kahden lapsen ja vauvan kanssa. Ilmoitin että piipahdan kun omiin menoihin sopii, en pysty sopimaan aikataulua. Suuttui mokoma.

Veli olisi tarvinnut siivous-ja muuttoapua. Ei sentään suuttunut kun sanoin että harkitaan. Äiti olisi kaivannut jotain, isoäitini tarvitsee apua kaupassakäyntiin (ei kehtaa kieltäytyä) puhelin piippaa koko ajan jonkun vaatimuksia ja suunnilleen naapurin koiran kaimakin on käynyt oven takana jotain kinuamassa.

Jos joku vuosi ihmiset suostuisivat hoitamaan asiat jouluviikkoa ennen niin olisin ikionnellinen.