Kaikki taitaa olla aikalailla hyvin

Välillä sitä huomaa, että tulee vain valiteltua kaikesta, vaikka kaipa sitä huonomminkin voisi mennä.

Talo saatiin jo siivottua jouluksi ja ukko lähti veljensä ja kavereittensa kanssa saunomaan. Lomaa riittää pyhien ylitse, tapanina käyn kyllä yhden vuoron tuuraamassa.
Appiukko kävi hakemassa kuusen metsästä (on ikäisekseen yllättävän hyvässä kunnossa), koristellaan se lasten kanssa aattona.
Tytär sai tänään poikaystävältään selkäänsä (kyllähän hän sen ansaitsikin, jos ihan rehellisiksi ruvetaan). Tulin sanomaani aiemmin kotiin ja olin kuulemassa, myös loput heidän hauskanpidostaan kuului varsin hyvin. Molempia vähän nolotti kun tajusivat että olin ollut kuulemassa. Olivat kondomia kuulemma muistaneet onneksi käyttää.
Hänkin on nyt ympäristöjuttuihin, kommunismiin, maailmanrauhaan ja sellaisiin hurahtanut, sama kävi kahdelle edellisellekin. Eikä siinä varmaan mitään, fiksuja lapsia ne ovat, en minä vanha muori vaan jaksa joka päivä muun maailman murheita murehtia.
Vanhempi poika tuli eilen kotiin ja on jo saanut aikaiseksi vaatekasoja keskelle huonettaan. Nuorempi tulee huomenillalla, oli löytänyt kinkun halvemmalla isosta kaupungista, sovittiin että hän tuo sen ja me maksetaan.
Miehen kanssa ei varmaan päästä hetkeen "niihin puuhiin", kun on talo näin täynnä väkeä, mutta kaipa sitä sen hetken pärjää ilmankin :)
Kolmannen rokotteen sain toissapäivänä, joskohan sitä uskaltaisi joulukirkkoonkin mennä
Vähänhän sitä tässä väsyttää tämä tilanne itse kutakin, mutta kolme täydellistä lasta ja ihan mukiinmenevä ukko ja kaikki lapsetkin itseään rauhallisemman kumppanin löytäneet. Talossakin on kaikki pysynyt hetken aikaa ehjänä, syksyllä sai nukkua vasara tyynyn alla. Rahaakin on kerrankin vähän yli tarpeen.
Nyt on hetki aikaa juoda teetä, katsoa ikkunasta ja haaveilla. Mikäs tässä on ollessa.