Pian 7v lapsi uhmaa, onko enää normaalin rajoissa?

Onko muilla melkein 7v lapsilla ollut vaikeaa jaksoa, jolloin uhmataan ja väännetään joka asiasta? Poika on aina ollut todella kiltti ja tottelevainen, iloinen ja reipas, yhteistyökykyinen. Nyt on viimeisen kuukauden aikana alkanut huutaa vastaan, ei tottele kehotuksia nukkumaanmenosta, hampaidenpesusta, on ylipäätään hyvin levoton ja ärtynyt. Ärsyttää tahallaan, piirsi minulle eilen piirrusyuksen, jota kehuin ja sanoin että on minulle tärkeä, niin tänään tuli ja repi piirrusyuksen edessäni, vaikka kielsin ja sanoin että pidän siitä. Nukkumaanmenot ovat pahimpia, tänään pomppi ja juoksi sängyssä niin, että isä menetti malttinsa ja karjaisi kovaa, oli ennen sitä pyytänyt useasti nätisti lopettamaan hyppimisen ja riehumisen. Sitten lapsi itkee, kuinka hänelle huudetaan, mutta kun mikään muu ei tehoa, vai tehoaako?

Meillä on ollut rakkautta ja rajoja, syliä, halaamista ja pusuttelua varmasti keskimääräistä enemmän. Toivon, ettei vastaukset pyöri kasvatuksen haukkumisen ja rakkaudettoman ilmapiirin ympärillä, siitä ei ole kyse.

Aikansa kun tuota menoa on katsellut päivässä, todella pinna palaa. Suurimmaksi osaksi olen itse rauhalline, mieheltä/isältä palaa useammin pinna.

On kamalaa vääntämistä siitä, mitkä vaatteet kelpaa päälle, kotona ei leiki kuten ennen, toki rakentelee vielä legoilla, mutta usein vetelehtii sohbilla, tuoleissa ja latyioilla, hyräilee lailuja ja pyörittelee jotain lelua kädessään. On oppinut juuri lukemaan ja joka puolelta lukee tekstejä, mitä missäkin lukee, esim. tienviittoja, kauppojen nimiä, ilmoiyustaulujen ilmoiyuksia jamolen mietyinyt meneekö se jo väjän överiksi.

Onko teidän mielestä normaalia uhmaa, vai pitäisikö hakea apua? Kuinka kauan uhma kestää, jos on sitä?