Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minulla on unelma näyttelijän urasta, mutta ei niin kiinnosta teatteripuoli. Onko mahiksia suuntautua vain elokuviin?
19.12.2021 |
Joku freelancer sanoi kerran, että Suomessa niin pienet markkinat, että melkein kaikki tekevät kumpaakin eli sekä elokuvia että ovat kiinnitettyinä teattereihin.
Olen pyrkinyt teatterikorkeakouluun, mutta karsiutunut heti ekassa vaiheessa. Nyt mietin onko minulla väärä taktiikka muutenkin, sillä jos en halua näytellä teatterissa ja teatteriin kuitenkin haen? Eli onko muita väyliä, jos haluaa näyttelijäksi? Ja nyt en siis tarkoita harrastajateattereita. Niistä saa toki kokemusta, mutta ei etene uralla. Olen toki harrastajateatterissa ollut ja mielenkiintoista ollut.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä, kun tein tänne aloituksen. Teatterinäyttelemisestä ollut turhan negatiiviset kuvitelmat yhden tiedon perusteella. Tiedän kyllä kehittyneeni silti, vaikka karsiutunut olenkin. Se vain, kun keksisi miten tekisi vaikutuksen ja erottuisi massasta?
Älä vaan yritä tehdä vaikutusta ja erottua massasta. Melkein kaikki sortuvat näiden yrittämiseen ensimmäisellä hakukerralla, eli esittämään mielenkiintosita ja persoonallista ihmistä hartiavoimin. Sellainen on kauheaa katsottavaa. Ole oma itsesi, juuri niin epävarma, herkkä, ujo, kokematon ja jännittävä kuin satut olemaan. Potentiaalisi kehityä hyväksi näyttelijäksi näkyy silloin paljon paremmin. Opiskelemaan otetaan materiaalia, josta koulutus ja muutama vuosi ammatissa vasta tekee näyttelijän.
Kiitos vinkistä. Hyvin vaikea tietysti tietääkään mitä raati hakee. Mutta on myös vaikea tietää haluavatko enemmän suuri- vai pienielkeisen suorituksen? :/ Viime pääsykokeissa tein kaksi videota (koronan takia ei paikan päällä): toisesta mietin menikö överiksi ja päädyin hiomaan sitä. Karsiuduin ja mietin olisinko päässyt jatkoon överiksi menneellä esityksellä? Ehkä olisin kiinnittänyt enemmän huomion tai sitten olisi ollut naurettavaa 🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa tämä onkin ongelma, eli tv-sarjoihin ei kouluteta näyttelijöitä ja samoja kasvoja kierrätetään vuodesta toiseen. Jasper Pääkkönenkin tainnut tehdä vain pari eri roolia Varekseen, vaikka taatusti olisi tulijoita. Teatterin lainalaisuudet eivät toimi tv-sarjoissa ja päin vastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä, kun tein tänne aloituksen. Teatterinäyttelemisestä ollut turhan negatiiviset kuvitelmat yhden tiedon perusteella. Tiedän kyllä kehittyneeni silti, vaikka karsiutunut olenkin. Se vain, kun keksisi miten tekisi vaikutuksen ja erottuisi massasta?
Älä vaan yritä tehdä vaikutusta ja erottua massasta. Melkein kaikki sortuvat näiden yrittämiseen ensimmäisellä hakukerralla, eli esittämään mielenkiintosita ja persoonallista ihmistä hartiavoimin. Sellainen on kauheaa katsottavaa. Ole oma itsesi, juuri niin epävarma, herkkä, ujo, kokematon ja jännittävä kuin satut olemaan. Potentiaalisi kehityä hyväksi näyttelijäksi näkyy silloin paljon paremmin. Opiskelemaan otetaan materiaalia, josta koulutus ja muutama vuosi ammatissa vasta tekee näyttelijän.
Kiitos vinkistä. Hyvin vaikea tietysti tietääkään mitä raati hakee. Mutta on myös vaikea tietää haluavatko enemmän suuri- vai pienielkeisen suorituksen? :/ Viime pääsykokeissa tein kaksi videota (koronan takia ei paikan päällä): toisesta mietin menikö överiksi ja päädyin hiomaan sitä. Karsiuduin ja mietin olisinko päässyt jatkoon överiksi menneellä esityksellä? Ehkä olisin kiinnittänyt enemmän huomion tai sitten olisi ollut naurettavaa 🤔
Vielä kerran: älä keskity miettimään sitä, mitä raati haluaa. Keskity tehtävään. Ei ole mahdollista keskittyä kahteen asiaan yhtä aikaa. Jo Stanislavski aikoinaan kirjoitti, että näyttelijät tärkein kyky on keskittymiskyky. Jos sitä ei ole, kaikki lahjakkuus ja hankitut taidot menevät hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Karsiuduit pääsykokeissa heti ensimmäisessä erässä, mutta ajattelit valikoida itsellesi elokuvanäyttelemisen, mieluiten ulkomailla?
Nyt vähän realismia peliin.
Elokuvanäytteleminen taitaa olla vähän eri asia kuin teatteri. Tai siis, suomalaiset elokuvat ovat mitä ovat vaikka näyttelijät ovat teatterinlavalla erittäin ammattitaitoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karsiuduit pääsykokeissa heti ensimmäisessä erässä, mutta ajattelit valikoida itsellesi elokuvanäyttelemisen, mieluiten ulkomailla?
Nyt vähän realismia peliin.
Elokuvanäytteleminen taitaa olla vähän eri asia kuin teatteri. Tai siis, suomalaiset elokuvat ovat mitä ovat vaikka näyttelijät ovat teatterinlavalla erittäin ammattitaitoisia.
Tietysti elokuvanäytteleminen ja teatterinäytteleminen eroavat toisistaan. Teatterissa pitää äänen, kehon asentojen ja ilmeiden välittyä piippuhyllylle asti. Suurin sa yleisöstä ei käytä teatterikiikareita. Tämän vuoksi myös maskeeraus on lavalla liioitellmpi.
Kamera pääsee kuvaamaan niin läheltä, kuin halutaan. Meikkikin on toisenlainen.
Mikä siis on ap:n kokemus näyttelemisestä tähän mennessä ja mistä käsitys että olisit sopiva elokuviin? Minkä ikäinen olet?
Alue: Aihe vapaa
Teattereissa on monia eri esityksiä vuoden aikana ja jos olet töissä kiinnityksellä, esiinnyt useammassa teoksessa. Siksi työpäivä on usein kaksiosainen. Tietysti viikoissa on eroja, mutta siihen pitää valmistautua. Sen sijaan laitosteatterin kesäloma on pidempi kuin monella muulla. Kaksi kuukautta.
Jos taas työskentelet freelancerina ja sinut on palkattu yksittäiseen teatteriesitykseen, ei työpäivä ole kaksiosainen kuin harjoituskauden aikana ja niinä esityspäivinä kun esityksiä on päivän aikana kaksi (eli esim klo 13 ja klo 19).
Työajat siis riippuvat paljon siitä millaisia töitä saa. Freelancerina voi olla enemmän vapautta, mutta silloin ei ole palkallisia lomia ja jatkuvasti pitää hakea uusia töitä, koska yksi näytelmä ei työllistä usein kuin maksimissaan vuodeksi.