Paras joulu muistosi

Se kun joku osasi kirjoittaa.

Opettelin kirjoittamaan yhdyssanan joulumuisto.

Saas nähdä, jahka ne lähijoulut ovat tulleet ja menneet.

Lapsena. Kun heräsin, äiti oli aina laittanut jo kynttilän palamaan. Lisäksi oli laittanut pähkinöitä ja rusinoita pieneen koriin, ja myös ihanasti tuoksuvia mandariineja oli tarjolla. Illalla lasiverannalla oli kynttilälyhtyjä, ja pihalla ulkotulet. Ja aina oli lunta. Tämä 70-luvulla. Vaikka olimme suhteellisen köyhiä, joulut olivat ihania.

Lapsena monet joulut. Yhtenä jouluna satoi lunta koko aaton. Äiti keitti puuroa. Laitettiin joulukuuseen valot. Joulusauna, pukki ja lahjojen jako.

Lapseni ensimmäinen joulu. Olimme kärsineet lapsettomuudesta 10 vuotta ja viimein saaneet hoidoilla lapsen. Vauva oli 4 kk ensimmäisenä joulunaan ja voi kuinka onnellinen olin tuosta pikkutontusta. Nyt sama tonttu on jo 15 v, onnellinen hänestä olen toki edelleen.

Olin ehkä 5v ja ajettiin mummilaan joulunviettoon. Matkaa 400km ja autona pikkunen Toyota 5hengelle. Mummi asui palveluasunnossa joten pikkuyksiössä majoittui 6 henkeä. Joulusaunaan mentiin pihan yli. Joulupöytä oli savolainen ja vähän outojakin juttuja kuten paksua hernesoosia. Tiivistä oli mutta sopu antoi sijan ja meille lapsille lähinnä hauska kokemus nukkua siskonpedissä lähinnä pöydän alla. Toinen mieleenpainunut joulu oli ollessani 6v. Äiti joutui päivystämään sairaalassa,siispä veimme joulun sinne. Nukuttiin makuupusseissa äidin työhuoneessa ja leikittiin tyhjällä osastolla leikkejämme sekä sairaalan pihassa. Ei varmasti nykyään saisi moista tehdä,silloin 40v sitten ei niin justiinsa ollut.

Joulupukilta jäi muna oven väliin.

Jaakoppi kirjoitti:

Joulupukilta jäi muna oven väliin.

Höpöhöpö! Taisit nyt sekoittaa joulupukin ja pääsiäispupun! 

Vierailija kirjoitti:

Opettelin kirjoittamaan yhdyssanan joulumuisto.

Oisko sulle, noin täydellinen kun olet, aivan mahdoton ajatus opetella myös hyväksymään ihmisten erilaisuus? Joku on matikassa hyvä, toinen ei ymmärrä mitään, samoin kielissä oikeinkirjoituksessa, taideaineissa jne...

Ei aina tarvitse alkaa opettaa muita, jos jonkun virheen jossain näkee. Ja ihan eri asia olla asiallinen, kuin tehdä se noin ivallisesti kuten sinä. Tee mieluummin joku hyväntahtoinen teko tai sano kaunis ja kannustava sana, saat siitä itsellesikin iloa, usko pois! Hyvää joulua!

Vierailija kirjoitti:

Se kun joku osasi kirjoittaa.

Toinen säälittävä ja ylimielinen reppana siellä huutelee. Millainen kotikasvatus sinulla on ollut? Vai oletko vaan kasvanut ihan itseksesi?

Varmaan lapsuudessa kun ylipäätään tunsi vielä onnea (koko aikuisikä mennyt masennuksen kourissa enkä muista milloin olisin ollut onnellinen). Nyt aikuisiällä kivoja ja muistiin jääneitä jouluja ylipäätään on ollut kaikki ulkomailla vietetyt joulut. Voi kun pääsisi aina jouluksi ja uudeksi vuodeksi ulkomaille mutta kun tuli tuo korona ja rokotteita en ota niin ei tiedä milloin sitä mahdollisesti pääsee taas reissuun vai pääseekö ikinä :( Nytkin koko muu perhe ulkomailla ja itse kotona.

Se oli 1960-luvun alkupuolta, kun olin noin nelivuotias ja oltiin koko kolmihenkinen perhe äidin syntymäkodissa, pienessä lutikkaisessa torpassa, mistä hän lähti maailmalle kuuden sisaruksensa ohella tupakeittiön ja kammarin tönöstä.

Lattialla oli olkia, isoisä keinui kiikkustuolissa, mummo istui kirnunsa vieressä ja kissaa ja koiraa makoili  keskenään sulassa sovussa. Leivinuuni lämmitti. Joulu tuoksui, kynttilät loivat valoaan, vähillä varoilla oli tehty mitä pystyi.

Eipä ollut pienellä tytöllä vielä hajuakaan seuraavista ankeista vuosista ja kahdesta tulevasta isäpuolesta, jotka molemmat yrittivät hakata ja alistaa. Maailma oli vielä ihan kiva paikka, ennen kuin kaikki muuttui.