Miksi kaikki vapaat miehet on jotenkin häiriintyneitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyviä miehiä on vaikka kuinka paljon vapaana. Ongelma on se, että näitä miehiä ei tapaa missään. Ovat töissä, harrastuksissa ja kotona. Satunnaisesti mennään pääasiassa miespuolisten kavereiden kanssa ulos, mutta sielläkin vietetään aika lähinnä oman porukan kesken. 

Jännästi tämäkin käännettiin miesten syyksi. Kaikki on aina miesten vika.

Ei tuossa mitään syyllistämistä ollut. Totesin vain mikä on tilanne. Itseasiassa voisin kirjoittaa täsmälleen saman tekstin naisista.

Vierailija kirjoitti:

Itse miehenä ajattelen että aika monilla miehillä tosiaan on pahoja ongelmia jollakin saralla. Löytyy huonoa itsetuntoa ja egon haurautta, joka näkyy viimeistään torjutuksi tulemisen yhteydessä tai mustasukkaisuutena. Löytyy paljon syrjäytymistä, mt-ongelmia tai addiktioita.

Sen sijaan, että päivittelee tätä tilannetta, eikö kannattaisi pohtia, mistä tämä saattaisi johtua? Onko niin, että mieheksi syntyminen vain geneettisesti determinoi kehittämään tuollaisia ongelmia: että ihmislajissa on jokin mystinen biologinen X, joka selittää sen, että toisella ihmiskunnan puoliskolla on niin paljon vaikeuksia? Vai onko etäisesti mahdollista, että kulttuurilla on jotakin tekemistä tämän asian kanssa?

Voidaa aloittaa vaikka biologisesta faktasta, eli sukupuolikromosomeista. XY:n haitta on se, että siitä puuttuu geneettistä materiaalia naisiin verrattuna, ja se aiheuttaa miesväestössä suurempaa vaihtelevuutta kuin naisissa. Yksi huippumies voi siittää monta naista, joten luonto heittää arpaa genetiikalla rohkeammin. Tämän vuoksi miehet esimerkiksi edustavat älykkyysosamäärässä molempiä ääripäitä, ja naiset asettuvat tasaisemmin keskelle.

Vierailija kirjoitti:

Lähes kaikilla aikuisilla on tunnetaidoissa pahoja puutteita. Tunnetaitojen opettamiseen on kiinnitetty huomiota vasta viime vuosikymmeneltä alkaen.

Eikös tästä ole nyt kansalaisaloite tulilla? Kaikki naiset nyt allekirjoittamaan.

Palstaulìnarttujen kokoontumisajot.

Parempi täällä kuin jossain tuolla liikenteessä, miehiä kiusaamassa  :D

Saahan sitä haluta vaikka kuuta taivaalta. Eri asia sitten on kuinka järkevää on käyttää voimavarojaan sen tavoitteluun. Ap:lle tiedoksi: joka ainoa nainen on miehelle käyttöesine, ei muuta. Jos haluat parisuhteen, niin sopeudu tuohon nyt ensiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Hyviä miehiä on vaikka kuinka paljon vapaana. Ongelma on se, että näitä miehiä ei tapaa missään. Ovat töissä, harrastuksissa ja kotona. Satunnaisesti mennään pääasiassa miespuolisten kavereiden kanssa ulos, mutta sielläkin vietetään aika lähinnä oman porukan kesken. 

Miten tämä ongelma voidaan ratkaista? Vai pitääkö hyvänkin miehen mennä sitten Tinderiin, koska se nyt vaan on ainoa paikka entuudestaan tuntemattomia tavata naisia nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Itse miehenä ajattelen että aika monilla miehillä tosiaan on pahoja ongelmia jollakin saralla. Löytyy huonoa itsetuntoa ja egon haurautta, joka näkyy viimeistään torjutuksi tulemisen yhteydessä tai mustasukkaisuutena. Löytyy paljon syrjäytymistä, mt-ongelmia tai addiktioita.

Sen sijaan, että päivittelee tätä tilannetta, eikö kannattaisi pohtia, mistä tämä saattaisi johtua? Onko niin, että mieheksi syntyminen vain geneettisesti determinoi kehittämään tuollaisia ongelmia: että ihmislajissa on jokin mystinen biologinen X, joka selittää sen, että toisella ihmiskunnan puoliskolla on niin paljon vaikeuksia? Vai onko etäisesti mahdollista, että kulttuurilla on jotakin tekemistä tämän asian kanssa?

Syy lienee kulttuurissa. Länsimainen kulttuuri opettaa, että miehen pitää olla huipulla tai sitten ei ole mitään. Viesti on mm. populäärikulttuurissa aika vahva. Vaan muita miehiä dominoiva on arvollinen.

Tämä tarkoittaa sitä, että 80% miehistä ei saavuta "arvoa" yhteiskunnassa. Osa näistä pystyy käsittelemään asian, mutta iso osa saattaa saada oikeita ongelmia.

Itsekin olen ns. "Kunnollinen" mies. Korkeakoulutettu ja pidän itsestäni huolta. Silti omalla uralla oli todella vaikeaa olla muiden määräysvallan alla. Varsinkin jos koki kohtelun epäreiluna. Tästä meinasi tulla oikea ongelma ja kävin jopa pariin otteeseen terapiassa asiasta. Nyt kun olen itse johtavassa asemassa niin huomaan olevani varmempi ja tasapainoisempi. Voin vain kuvitella miltä tuntuu niistä miehistä, jotka päivästä toiseen joutuvat sietämään pomottamista ja sitä, että heidän arvoaan painetaan alas. Tähän jos vielä lisää tunteen siitä, että ulospääsyä ei ole, niin kyllä alkaa pullo houkuttaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse miehenä ajattelen että aika monilla miehillä tosiaan on pahoja ongelmia jollakin saralla. Löytyy huonoa itsetuntoa ja egon haurautta, joka näkyy viimeistään torjutuksi tulemisen yhteydessä tai mustasukkaisuutena. Löytyy paljon syrjäytymistä, mt-ongelmia tai addiktioita.

Sen sijaan, että päivittelee tätä tilannetta, eikö kannattaisi pohtia, mistä tämä saattaisi johtua? Onko niin, että mieheksi syntyminen vain geneettisesti determinoi kehittämään tuollaisia ongelmia: että ihmislajissa on jokin mystinen biologinen X, joka selittää sen, että toisella ihmiskunnan puoliskolla on niin paljon vaikeuksia? Vai onko etäisesti mahdollista, että kulttuurilla on jotakin tekemistä tämän asian kanssa?

Syy lienee kulttuurissa. Länsimainen kulttuuri opettaa, että miehen pitää olla huipulla tai sitten ei ole mitään. Viesti on mm. populäärikulttuurissa aika vahva. Vaan muita miehiä dominoiva on arvollinen.

Tämä tarkoittaa sitä, että 80% miehistä ei saavuta "arvoa" yhteiskunnassa. Osa näistä pystyy käsittelemään asian, mutta iso osa saattaa saada oikeita ongelmia.

Itsekin olen ns. "Kunnollinen" mies. Korkeakoulutettu ja pidän itsestäni huolta. Silti omalla uralla oli todella vaikeaa olla muiden määräysvallan alla. Varsinkin jos koki kohtelun epäreiluna. Tästä meinasi tulla oikea ongelma ja kävin jopa pariin otteeseen terapiassa asiasta. Nyt kun olen itse johtavassa asemassa niin huomaan olevani varmempi ja tasapainoisempi. Voin vain kuvitella miltä tuntuu niistä miehistä, jotka päivästä toiseen joutuvat sietämään pomottamista ja sitä, että heidän arvoaan painetaan alas. Tähän jos vielä lisää tunteen siitä, että ulospääsyä ei ole, niin kyllä alkaa pullo houkuttaa...

Nuorille miehille pitäisi järjestää joku pakollinen yrittäjyyskoulutus. Moni mies voisi paremmin jos olisi oman työnsä herra.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on sitten leivottu hankala ja haasteellinen, kun en suostu näiden hullujen seksileluiksi ha lähden menemään. Olen nirso ja plaa plaa.

Sama juttu. Kovin ovat ihmeissään kun mieleltään täysin häiriintynyt ei kelpaa minulle. Onhan elämäni tärkein tehtävä alkaa jonkun sekopään panopuuksi ja sylkykupiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyviä miehiä on vaikka kuinka paljon vapaana. Ongelma on se, että näitä miehiä ei tapaa missään. Ovat töissä, harrastuksissa ja kotona. Satunnaisesti mennään pääasiassa miespuolisten kavereiden kanssa ulos, mutta sielläkin vietetään aika lähinnä oman porukan kesken. 

Miten tämä ongelma voidaan ratkaista? Vai pitääkö hyvänkin miehen mennä sitten Tinderiin, koska se nyt vaan on ainoa paikka entuudestaan tuntemattomia tavata naisia nykyään.

Mene ihmeessä. Jos olet myös naisten näkökulmasta hyvä mies, saat valita parhaat päältä. Ei nimittäin ole tinderissä niitä hyviä liiaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse miehenä ajattelen että aika monilla miehillä tosiaan on pahoja ongelmia jollakin saralla. Löytyy huonoa itsetuntoa ja egon haurautta, joka näkyy viimeistään torjutuksi tulemisen yhteydessä tai mustasukkaisuutena. Löytyy paljon syrjäytymistä, mt-ongelmia tai addiktioita.

Sen sijaan, että päivittelee tätä tilannetta, eikö kannattaisi pohtia, mistä tämä saattaisi johtua? Onko niin, että mieheksi syntyminen vain geneettisesti determinoi kehittämään tuollaisia ongelmia: että ihmislajissa on jokin mystinen biologinen X, joka selittää sen, että toisella ihmiskunnan puoliskolla on niin paljon vaikeuksia? Vai onko etäisesti mahdollista, että kulttuurilla on jotakin tekemistä tämän asian kanssa?

Syy lienee kulttuurissa. Länsimainen kulttuuri opettaa, että miehen pitää olla huipulla tai sitten ei ole mitään. Viesti on mm. populäärikulttuurissa aika vahva. Vaan muita miehiä dominoiva on arvollinen.

Tämä tarkoittaa sitä, että 80% miehistä ei saavuta "arvoa" yhteiskunnassa. Osa näistä pystyy käsittelemään asian, mutta iso osa saattaa saada oikeita ongelmia.

Itsekin olen ns. "Kunnollinen" mies. Korkeakoulutettu ja pidän itsestäni huolta. Silti omalla uralla oli todella vaikeaa olla muiden määräysvallan alla. Varsinkin jos koki kohtelun epäreiluna. Tästä meinasi tulla oikea ongelma ja kävin jopa pariin otteeseen terapiassa asiasta. Nyt kun olen itse johtavassa asemassa niin huomaan olevani varmempi ja tasapainoisempi. Voin vain kuvitella miltä tuntuu niistä miehistä, jotka päivästä toiseen joutuvat sietämään pomottamista ja sitä, että heidän arvoaan painetaan alas. Tähän jos vielä lisää tunteen siitä, että ulospääsyä ei ole, niin kyllä alkaa pullo houkuttaa...

Nuorille miehille pitäisi järjestää joku pakollinen yrittäjyyskoulutus. Moni mies voisi paremmin jos olisi oman työnsä herra.

L'htisin siitä että jo varhaioskasvatuksesta alettaisiin käymään tämän palstan kejuja läpi analyyttisesti, alkuun vaikkapa tunti viikossa ja yläkoulussa sitten jo kolme.

Samalla kerrottaisiin että miehet: voitte elää täysin hyvää elämää ilman naista, se on jopa todennäköisempää siten. Ne muutamat jotka ei usko ottakoon sitten itselleen rouvan.

(.)(.) kirjoitti:

Tasapuolisuuden nimissä; lähes kaikki perhemurhaajat vaikuttavat rakastavilta isiltä ja tapahtuma tulee yllätyksenä kaikille. Hyvää joulua!

Taitaa edelleen äidit johtaa tilastoa lastensa murhaamisessa.

Jaa. Minusta taas vaikuttaa siltä, että ne mielenterveydeltään epävakaat on niitä jotka juoksee jatkuvasti jossain parisuhteessa. Ei ne toki kauaa kestä, mutta kuitenkin. Järkevämmät tsillailee pidempiä aikoja yksikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyviä miehiä on vaikka kuinka paljon vapaana. Ongelma on se, että näitä miehiä ei tapaa missään. Ovat töissä, harrastuksissa ja kotona. Satunnaisesti mennään pääasiassa miespuolisten kavereiden kanssa ulos, mutta sielläkin vietetään aika lähinnä oman porukan kesken. 

Miten tämä ongelma voidaan ratkaista? Vai pitääkö hyvänkin miehen mennä sitten Tinderiin, koska se nyt vaan on ainoa paikka entuudestaan tuntemattomia tavata naisia nykyään.

No et kai mitään menetä siinä. Parasta olisi kuitenkin lähestyä naista livenä. Tietysti on vaikeaa saada nainen vakuutettua siitä, että olet oikeasti hyvä mies. Koska on se nainen kaunis tai ruma, todennäköisesti hänellä on huonoja kokemuksia miehistä jos on edelleen yksin.

Kehäpäätelmä: he ovat vapaita koska ovat häiriintyneitä

Vierailija kirjoitti:

Syy lienee kulttuurissa. Länsimainen kulttuuri opettaa, että miehen pitää olla huipulla tai sitten ei ole mitään. Viesti on mm. populäärikulttuurissa aika vahva. Vaan muita miehiä dominoiva on arvollinen.

Tämä tarkoittaa sitä, että 80% miehistä ei saavuta "arvoa" yhteiskunnassa. Osa näistä pystyy käsittelemään asian, mutta iso osa saattaa saada oikeita ongelmia.

Ja tähän voidaan lisätä erityisesti tukiverkostojen puute: miehillä on korkeampi kynnys avautua ongelmistaan ystävilleen, jos sellaisia ylipäätään riittävästi saavat, koska se ei mahdu miehen rooliin. Avautuminen naiselle on myös aina riski, jos haluaa parisuhteensa säilyttää, samasta syystä.

mulla ongelma on siinä että  kaikki vapaat naiset ovat häirintyneitten jännämiehien eksiä!!.. ettii enemmän terapeuttia deittsovelluksesta kuin parisuhdetta. miehet välttäkää esim. tinderissä jos profiiissa nainen mainitsee " ei elämänkoululaista" koska se kertoo että terapettia etsitään!!

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Minusta taas vaikuttaa siltä, että ne mielenterveydeltään epävakaat on niitä jotka juoksee jatkuvasti jossain parisuhteessa. Ei ne toki kauaa kestä, mutta kuitenkin. Järkevämmät tsillailee pidempiä aikoja yksikseen.

Olen samaa mieltä. En ymmärrä miksi tätä ei kyseenalaisteta tai pidetä outona, mutta puolestaan sinkkuja pidetään aina jonain friikkeinä. 

Vierailija kirjoitti:

Kehäpäätelmä: he ovat vapaita koska ovat häiriintyneitä

Niinhän ne naiset ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse miehenä ajattelen että aika monilla miehillä tosiaan on pahoja ongelmia jollakin saralla. Löytyy huonoa itsetuntoa ja egon haurautta, joka näkyy viimeistään torjutuksi tulemisen yhteydessä tai mustasukkaisuutena. Löytyy paljon syrjäytymistä, mt-ongelmia tai addiktioita.

Sen sijaan, että päivittelee tätä tilannetta, eikö kannattaisi pohtia, mistä tämä saattaisi johtua? Onko niin, että mieheksi syntyminen vain geneettisesti determinoi kehittämään tuollaisia ongelmia: että ihmislajissa on jokin mystinen biologinen X, joka selittää sen, että toisella ihmiskunnan puoliskolla on niin paljon vaikeuksia? Vai onko etäisesti mahdollista, että kulttuurilla on jotakin tekemistä tämän asian kanssa?

Syy lienee kulttuurissa. Länsimainen kulttuuri opettaa, että miehen pitää olla huipulla tai sitten ei ole mitään. Viesti on mm. populäärikulttuurissa aika vahva. Vaan muita miehiä dominoiva on arvollinen.

Tämä tarkoittaa sitä, että 80% miehistä ei saavuta "arvoa" yhteiskunnassa. Osa näistä pystyy käsittelemään asian, mutta iso osa saattaa saada oikeita ongelmia.

Itsekin olen ns. "Kunnollinen" mies. Korkeakoulutettu ja pidän itsestäni huolta. Silti omalla uralla oli todella vaikeaa olla muiden määräysvallan alla. Varsinkin jos koki kohtelun epäreiluna. Tästä meinasi tulla oikea ongelma ja kävin jopa pariin otteeseen terapiassa asiasta. Nyt kun olen itse johtavassa asemassa niin huomaan olevani varmempi ja tasapainoisempi. Voin vain kuvitella miltä tuntuu niistä miehistä, jotka päivästä toiseen joutuvat sietämään pomottamista ja sitä, että heidän arvoaan painetaan alas. Tähän jos vielä lisää tunteen siitä, että ulospääsyä ei ole, niin kyllä alkaa pullo houkuttaa...

Nuorille miehille pitäisi järjestää joku pakollinen yrittäjyyskoulutus. Moni mies voisi paremmin jos olisi oman työnsä herra.

L'htisin siitä että jo varhaioskasvatuksesta alettaisiin käymään tämän palstan kejuja läpi analyyttisesti, alkuun vaikkapa tunti viikossa ja yläkoulussa sitten jo kolme.

Samalla kerrottaisiin että miehet: voitte elää täysin hyvää elämää ilman naista, se on jopa todennäköisempää siten. Ne muutamat jotka ei usko ottakoon sitten itselleen rouvan.

Kyllä nämä aikuisten pariutumispelit ovat liian rajuja juttuja lasten silmille, eihän näitä kestä aikuisetkaan. Mutta sellaista tervettä itseluottamusta pitäisi lapsiin iskostaa. Että ei odota kenenkään toisen korjaavan omia ongelmia vaan pitää ottaa omasta hyvinvoinnistaan vastuu.