miksi synnytätte vammaisia lapsia?

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 19:09"]

Mä nyt kyllä ymmärsin ton kysymyksen silleen, että miksi synnytätte vammaisen lapsen? Vaikka olet tiennyt sen jo alkuraskaudesta? Tai miksi hankkiudutte raskaaksi jos käytättw esim. Sellaista lääkitystä joka sen aiheuttaa tai jos lääkäri on kieltänyt raskaaksi tulemisen?

[/quote]

juurikin näin.

Arvasin, että täällä joku ymmärtäisi väärin.

Mutta onneksi vastaajien joukossa oli myös niitä,jotka osaavat lukea rivien välistä.

Mielestäni on itsekästä synnyttää lapsi,kun tiedetään sen olevan vammautunut jo varhaisilla viikoilla/lääkäri on kieltänyt raskaudet/äiti narkkari,alkkis jne.

Ja muille nirppanokille tiedoksi: minulla on jo 2 lasta, ja lapsiluku on siinä, sillä ikää alkaa oleen jo sen verran, että nimenomaan tuo Downin syndrooman riski kasvaa - mut se ei näköjään suurinta osaa 40 v naisia pelota,kun tuo keskimääräinen synnytysikäkin on Suomessa noussut 28:sta 36:een.

Mikäli itse yhtäkkiä vammautuisin jossain vaiheessa elämää, en todellakaan halua sellaista elämää jatkaa, ja törmätä päivittäin sääliviin katseisiin plus ruikuttaa jotain helvetin sosiaalitukia Kelasta.

Siinä oli vastaus tähän keskusteluun osallistuneille FIKSUILLE ihmisille.Peace.

Mäkään en ymmärrä. Ei se oo esimerkiksi elämisen arvoista elämää, että joutuu koko elämänsä olla pyörätuolissa ja koko elämän tarvitsee jonkun viemään nostimella vessaan ja pesemään perseen.

Jotkut lapset ovat olleet terveitä aina syntymään saakka ja syntymässä tapahtuneiden komplikaatioiden takia halvaantuneet. Niinkuin mun tutulle kävi.

Katsos kun kaikki meistä eivät ajattele ihmisten olevan eri arvoisia. Suomessa ei myöskään taideta hylätä hirveästi lapsia synnärille sen takia, ettei saatukaan sitä, mitä tilattiin. Lasta kun ei voi marketin hyllyltä valita. Monelle meistä rakkaus on myös tärkeää ja jos sinua yllättää, niin ei, kehitysvammaisuus ei poista sen mahdollisuutta mitenkään.

Yli 99 prosenttia vammoista on sellaisia, joita ei näe raskausaikana. Osa vammautuu synnytyksessäkin. Seulonnalla voi nähdä vain murto-osan siis. Neurologisia häiriöitä ei näe lainkaan, eikä edes vauvasta kuin aniharvoin, joskin vauvoilla sitten myöhemmin huomataan jotain yhtäläisyyksiä, kuten itkuisuus tai sitten äärimmäinen rauhallisuus. Sukulaispoika oli "kiltti vauva", kunnes muutaman kk:n iässä todettiin vaikea-asteinen kehitysvamma. Erittäin harvinainen vamma. Kiltteys johtui siitä, että ei osannut itkeä. 

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 18:39"]

Jotkut lapset ovat olleet terveitä aina syntymään saakka ja syntymässä tapahtuneiden komplikaatioiden takia halvaantuneet. Niinkuin mun tutulle kävi.

[/quote]

Ja niin kävi meilläkin. Mitä tuossa vaiheessa olisi oikein pitänyt tehdä, ap?

[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 02:57"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 19:09"]

Mä nyt kyllä ymmärsin ton kysymyksen silleen, että miksi synnytätte vammaisen lapsen? Vaikka olet tiennyt sen jo alkuraskaudesta? Tai miksi hankkiudutte raskaaksi jos käytättw esim. Sellaista lääkitystä joka sen aiheuttaa tai jos lääkäri on kieltänyt raskaaksi tulemisen?

[/quote]

juurikin näin.

Arvasin, että täällä joku ymmärtäisi väärin.

Mutta onneksi vastaajien joukossa oli myös niitä,jotka osaavat lukea rivien välistä.

Mielestäni on itsekästä synnyttää lapsi,kun tiedetään sen olevan vammautunut jo varhaisilla viikoilla/lääkäri on kieltänyt raskaudet/äiti narkkari,alkkis jne.

Ja muille nirppanokille tiedoksi: minulla on jo 2 lasta, ja lapsiluku on siinä, sillä ikää alkaa oleen jo sen verran, että nimenomaan tuo Downin syndrooman riski kasvaa - mut se ei näköjään suurinta osaa 40 v naisia pelota,kun tuo keskimääräinen synnytysikäkin on Suomessa noussut 28:sta 36:een.

Mikäli itse yhtäkkiä vammautuisin jossain vaiheessa elämää, en todellakaan halua sellaista elämää jatkaa, ja törmätä päivittäin sääliviin katseisiin plus ruikuttaa jotain helvetin sosiaalitukia Kelasta.

Siinä oli vastaus tähän keskusteluun osallistuneille FIKSUILLE ihmisille.Peace.
[/quote]

Entäs jos lapsesi vammautuu?

Ymmärräthän ap, että suurin osa vammoista on yllätyksiä. Suurin osa tiedossa olevista vammaisista sikiöistä abortoidaan. Niin pieni osa on siis näitä sinun mielestäsi tarkoituksellisia tukien kuluttajia, että siihen ei maan talous kaadu. Tiedäthän, että sinullakin voisi olla vammainen lapsi. On hyvästä tuurista kiinni, että ei ole. Sinulla voi joskus olla vaikeasti kehitysvammainen, sairas tai liikuntavammainen lapsi. Toivottavasti ei koskaan ole. Olet ilmeisesti hyvin nuori, mutta sekään ei selitä tietämättömyyttäsi. Nuoret ovat yleensä malttaneet käydä koulunsa ja tietävät realiteetit.

Kärähdin kuopusta odottaessa alkuraskauden seulassa downin osalta. Tiesin kuitenkin jo silloin, että en tulisi raskautta pelkän downin takia keskeyttämään joten sovimme että lvpunktio otetaan jos tiedosta tulee jossain kohtaa hoidollisesti relevanttia. Syntyessään lapsella ei ollut downia. Löysät lonkat ja kauneusvirhe pakaravaossa vain. Todellinen pommi putosi vasta muutamaa kuukautta myöhemmin kun selvisi miten vaikeasti sairaan ja vammaisen lapsen oikeasti sain. Lapsella oli syntyessään syöpä ja lapsi on vaikeasti näkövammainen taapero tänä päivänä. Monesti olen miettinyt oliko käryllä ja sairaudella joku yhteys keskenään. Mutta edes tällä tiedolla en muuttaisi muutakuin yhden asian. Veisin lapsen lääkäriin HETI kun ensimmäinen mitä jos heräisi mielessä ja en lähtisi pois ennenkuin lapsi olisi tutkittu. Lopputulosa se ei muuttaisi mutta saattaisi säästää lapsen alun suurelta kivulta.

No jos vaikka ihan siksi että on pakko kun ei sitä lasta voi kohtuunkaan takaisin työntää siinä vaiheessa kun vamma selviää. Läheskään kaikki vammat eivät näy etukäteen testeissä tai ultrassa ja vamma voi syntyä myös synnytyksen aikana.

Oishan se tosi kiva jos ennen lapsen hankkimista voisi syödä jonkun taikapillerin joka suojaisi lasta vammoilta ja saisi just sellasen täydellisen ja virheettömän mittatilauskappaleen kuin sattuu haluamaan. Se ei ikävä kyllä ole mahdollista joten ap on hyvä ja herää todellisuuteen.
Syy siihen miksi vammaisia lapsia nyt vain sattuu syntymään on se että alkion ja sikiön kehityksen ainana voi sattua kaikenlaista ja jotkut odottavat äidit käyttävät päihteitä. Kun vastasyntyneellä havaitaan jotakin tai seula hälyttää niin ei sille voi mitään; vamman voi vain todeta mutta ei parantaa. Osa lapsista myös vammautuu synnytyksissä.

Koska kätilö vakuutti, että kaikki on hyvin, lapsi kyllä mahtuu. Lääkäri säesti, että ei mitään ongelmaa. Sitten lapsi jäi jumiin synnytyskanavaan, sydänäänet katosi ja ulos revittiin sininen eloton vauva, jonka aivot olivat kärsineet vakavasta hapenpuutteesta. Vielä 16 tuntia aikaisemmin se oli ollut terve, hyvinvoiva sikiö mutta kiitos ammattitaidottoman kätilön, ulos tuli monivammainen pieni tyttö.

Siksi synnytin vammaisen lapsen, koska kätilö ei suostunut pyytämään lääkäriä paikalle ajoissa.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 18:39"]

Mäkään en ymmärrä. Ei se oo esimerkiksi elämisen arvoista elämää, että joutuu koko elämänsä olla pyörätuolissa ja koko elämän tarvitsee jonkun viemään nostimella vessaan ja pesemään perseen.

[/quote]

Just. Se kun voi tapahtua vaikka sinulle itsellesikin myöhemmin elämässä. Aivoverenkierron häiriön takia vaikka, noin niinkuin esimerkiksi. Toivottavasti muistat sanasi sitten...

[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 06:24"]

[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 02:57"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 19:09"] Mä nyt kyllä ymmärsin ton kysymyksen silleen, että miksi synnytätte vammaisen lapsen? Vaikka olet tiennyt sen jo alkuraskaudesta? Tai miksi hankkiudutte raskaaksi jos käytättw esim. Sellaista lääkitystä joka sen aiheuttaa tai jos lääkäri on kieltänyt raskaaksi tulemisen? [/quote]   juurikin näin. Arvasin, että täällä joku ymmärtäisi väärin. Mutta onneksi vastaajien joukossa oli myös niitä,jotka osaavat lukea rivien välistä. Mielestäni on itsekästä synnyttää lapsi,kun tiedetään sen olevan vammautunut jo varhaisilla viikoilla/lääkäri on kieltänyt raskaudet/äiti narkkari,alkkis jne. Ja muille nirppanokille tiedoksi: minulla on jo 2 lasta, ja lapsiluku on siinä, sillä ikää alkaa oleen jo sen verran, että nimenomaan tuo Downin syndrooman riski kasvaa - mut se ei näköjään suurinta osaa 40 v naisia pelota,kun tuo keskimääräinen synnytysikäkin on Suomessa noussut 28:sta 36:een. Mikäli itse yhtäkkiä vammautuisin jossain vaiheessa elämää, en todellakaan halua sellaista elämää jatkaa, ja törmätä päivittäin sääliviin katseisiin plus ruikuttaa jotain helvetin sosiaalitukia Kelasta. Siinä oli vastaus tähän keskusteluun osallistuneille FIKSUILLE ihmisille.Peace. [/quote] Entäs jos lapsesi vammautuu?

[/quote]

Tai sairastuu tai todetaan joku vammattava sairaus. Eikös esim. INCL-lapset synny täysin terveinä?

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 18:51"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 18:39"]

Mäkään en ymmärrä. Ei se oo esimerkiksi elämisen arvoista elämää, että joutuu koko elämänsä olla pyörätuolissa ja koko elämän tarvitsee jonkun viemään nostimella vessaan ja pesemään perseen.

[/quote]

Just. Se kun voi tapahtua vaikka sinulle itsellesikin myöhemmin elämässä. Aivoverenkierron häiriön takia vaikka, noin niinkuin esimerkiksi. Toivottavasti muistat sanasi sitten...
[/quote]tuo on eri tilanne
Aloittaja taisi ihmetellä sellaista tilannetta jossa vamma tiedetään jo siinä vaiheessa kun raskauden voisi vielä keskeyttää

Vain aniharvan toiveena on saada vammainen lapsi.

Emme voi valita onko sytyvä vammainen vai ei.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 18:45"]

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 18:39"]

Jotkut lapset ovat olleet terveitä aina syntymään saakka ja syntymässä tapahtuneiden komplikaatioiden takia halvaantuneet. Niinkuin mun tutulle kävi.

[/quote]

Ja niin kävi meilläkin. Mitä tuossa vaiheessa olisi oikein pitänyt tehdä, ap?

[/quote]

Olisipa kiva saada ap vastaamaan näihin kysymyksiin! Yleensä kun nuo ap:t tuppaavat häviämään tässä vaiheessa keskusteluista. Ei olla valmiita vastaamaan sanoistaan ja perustelemaan. Se jos mikä on raukkamaista, mutta näinhän ne tyhmät tekee.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 18:53"]

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 18:51"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 18:39"] Mäkään en ymmärrä. Ei se oo esimerkiksi elämisen arvoista elämää, että joutuu koko elämänsä olla pyörätuolissa ja koko elämän tarvitsee jonkun viemään nostimella vessaan ja pesemään perseen. [/quote] Just. Se kun voi tapahtua vaikka sinulle itsellesikin myöhemmin elämässä. Aivoverenkierron häiriön takia vaikka, noin niinkuin esimerkiksi. Toivottavasti muistat sanasi sitten... [/quote]tuo on eri tilanne Aloittaja taisi ihmetellä sellaista tilannetta jossa vamma tiedetään jo siinä vaiheessa kun raskauden voisi vielä keskeyttää

[/quote]

Mitä sitten? Aloittaja sanoi, ettei pyörätuolissa istuva voi elää täyttä elämää. Sanoin vain, että toivottavasti muistaa sanansa, jos sattuu omalle kohdalle napsahtamaan. Mitä kohtaa et ymmärtänyt?

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 18:57"]

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 18:53"]

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 18:51"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 18:39"] Mäkään en ymmärrä. Ei se oo esimerkiksi elämisen arvoista elämää, että joutuu koko elämänsä olla pyörätuolissa ja koko elämän tarvitsee jonkun viemään nostimella vessaan ja pesemään perseen. [/quote] Just. Se kun voi tapahtua vaikka sinulle itsellesikin myöhemmin elämässä. Aivoverenkierron häiriön takia vaikka, noin niinkuin esimerkiksi. Toivottavasti muistat sanasi sitten... [/quote]tuo on eri tilanne Aloittaja taisi ihmetellä sellaista tilannetta jossa vamma tiedetään jo siinä vaiheessa kun raskauden voisi vielä keskeyttää

[/quote]

Mitä sitten? Aloittaja sanoi, ettei pyörätuolissa istuva voi elää täyttä elämää. Sanoin vain, että toivottavasti muistaa sanansa, jos sattuu omalle kohdalle napsahtamaan. Mitä kohtaa et ymmärtänyt?

[/quote]

Korjaan: kirjoittaja sanoi sanatarkasti, ettei se ole elämisen arvoista elämää.

Terve lapsi voikin yhtäkkiä olla vammainen missä iässä tahansa. Mitenpä siinä enää palauttaa. Ennen syntymää vain pienen pieni osa vammoista voidaan todeta. Eipä siinä siis itse voi päättää millaisen lapsen synnyttää. Vai olettaako ap, että downin syndrooma on ainoa vammaisuuden aiheuttaja?