Vitamiinilisistä!

Ei vaikuta. Huomasin kyllä,että sairastun helpommin jos en ota hunajaa joka päivä sitä lusikallista. Ruokavalio on muuten monipuolinen ja terveellinen.

Vitamiinilisät ovat ihan turhia, jos syö riittävän monipuolisesti ja puoli kiloa kasviksia päivässä. Keskity mielummin siihen, että päivittäiseen ruokavalioon kuuluu kasvisten lisäksi kasviöljyä, täysjyväviljaa, hyviä proteiinin lähteitä, kuten maitotuotteita, pähkinöitä, palkokasviksia, vähärasvaista lihaa ja ainakin pari kertaa viikossa kalaa. 

Reilu D on pitänyt mut pitkään terveenä. Ei ole ollut flunssia yllättävän pitkään aikaan. C-vitamiinia syön tosi reilua annosta, mutta se on täsmähoitoa lähinnä lisämunuaisille. Muuten C:n varmasti saisikin oikeasta ruuasta

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 12:48"]

Vitamiinilisät ovat ihan turhia, jos syö riittävän monipuolisesti ja puoli kiloa kasviksia päivässä. Keskity mielummin siihen, että päivittäiseen ruokavalioon kuuluu kasvisten lisäksi kasviöljyä, täysjyväviljaa, hyviä proteiinin lähteitä, kuten maitotuotteita, pähkinöitä, palkokasviksia, vähärasvaista lihaa ja ainakin pari kertaa viikossa kalaa. 

[/quote]

Kuulostaa ihan hyvältä, mutta jotenkin hupaisaa että aina mainitaan täysjyvävilja ja maitotuotteet. Eivät läheskään kaikille sovi. Maitotuotteiden ei tarvitse olla mikään itsestäänselvyys terveellisessä ruokavaliossa.

Syksyllä söin monivitamiinia enkä oo koskaan ollu niin paljoa nuhassa kuin sillon! Höpöhöpöä on lisävitamiinit. D-vitamiini on ainut jota tulee syötyä, kun lapsillekkin antaa. Siihenkään en usko...

b-vitamiini on mulla auttanut pms-oireisiin.

Omega 3 kapseleilla olen huomannut vaikutuksen ihoon. Kun on tullut pidempi tauko niiden käytössä, iho alkaa kuivua ja kutista. Ja helpottaa kun taas jatkan niiden käyttöä.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 12:56"]

b-vitamiini on mulla auttanut pms-oireisiin.

[/quote]

Ja magnesium auttaa myös.

Kromi auttaa pitämään sokeritasapainon tasaisempana. Uppoo mulle. Magnesium on myös hyvä, ei jumita selkä ym todellakaan niin helposti kun ilman.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 12:51"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 12:48"]

Vitamiinilisät ovat ihan turhia, jos syö riittävän monipuolisesti ja puoli kiloa kasviksia päivässä. Keskity mielummin siihen, että päivittäiseen ruokavalioon kuuluu kasvisten lisäksi kasviöljyä, täysjyväviljaa, hyviä proteiinin lähteitä, kuten maitotuotteita, pähkinöitä, palkokasviksia, vähärasvaista lihaa ja ainakin pari kertaa viikossa kalaa. 

[/quote]

Kuulostaa ihan hyvältä, mutta jotenkin hupaisaa että aina mainitaan täysjyvävilja ja maitotuotteet. Eivät läheskään kaikille sovi. Maitotuotteiden ei tarvitse olla mikään itsestäänselvyys terveellisessä ruokavaliossa.

[/quote]

Tämä nyt oli vaan yksi esimerkki monipuolisesta ruokavaliosta. Tietysti ruokavalion voi koostaa monipuoliseksi yksilöllisten mieltymysten ja rajoitusten mukaan. Eli maitotuotteet voi korvata vaikkapa vastavilla kasvimaitotuotteilla. Täysjyvävilja on kuidun saannin kannalta ylivoimainen, mutta kyllä senkin voi korvata runsaalla kasvisten syönnillä, mutta sitten pitää olla jo enemmän tietotaitoa koostaa tasapainoinen ruokavalio. Jos syö täysjyväviljaa, saa aika helposti riittävästi kuitua ja lisäksi runsaasti esim. B-vitamiineja, rautaa, seleeniä jne. Kaikki ei sovi kaikille ja monella eri tavalla pääsee hyvään lopputulokseen. 

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 13:04"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 12:51"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 12:48"]

Vitamiinilisät ovat ihan turhia, jos syö riittävän monipuolisesti ja puoli kiloa kasviksia päivässä. Keskity mielummin siihen, että päivittäiseen ruokavalioon kuuluu kasvisten lisäksi kasviöljyä, täysjyväviljaa, hyviä proteiinin lähteitä, kuten maitotuotteita, pähkinöitä, palkokasviksia, vähärasvaista lihaa ja ainakin pari kertaa viikossa kalaa. 

[/quote]

Kuulostaa ihan hyvältä, mutta jotenkin hupaisaa että aina mainitaan täysjyvävilja ja maitotuotteet. Eivät läheskään kaikille sovi. Maitotuotteiden ei tarvitse olla mikään itsestäänselvyys terveellisessä ruokavaliossa.

[/quote]

Tämä nyt oli vaan yksi esimerkki monipuolisesta ruokavaliosta. Tietysti ruokavalion voi koostaa monipuoliseksi yksilöllisten mieltymysten ja rajoitusten mukaan. Eli maitotuotteet voi korvata vaikkapa vastavilla kasvimaitotuotteilla. Täysjyvävilja on kuidun saannin kannalta ylivoimainen, mutta kyllä senkin voi korvata runsaalla kasvisten syönnillä, mutta sitten pitää olla jo enemmän tietotaitoa koostaa tasapainoinen ruokavalio. Jos syö täysjyväviljaa, saa aika helposti riittävästi kuitua ja lisäksi runsaasti esim. B-vitamiineja, rautaa, seleeniä jne. Kaikki ei sovi kaikille ja monella eri tavalla pääsee hyvään lopputulokseen. 

[/quote]

Ihan totta. Sori kun takerruin.

Liiallisesta vitamiinilisien syömisestä voi olla myös haittaa. Monet ravintoaineet imetytyvät ja ovat elimistön hyödynnettävissä eri tavoin pillereistä kuin ruoasta. Eli kannattaa satsata mielummin siihen, että ensisijaisesti koostaa ruokavalionsa siten, että siitä saa kaikki tarvittavat ravintoaineet. Jos tämä ei syystä tai toisesta onnistu, voi tarvita vitamiinilisiä. Poikkeuksena tästä D-vitamiinilisä, joka on tarpeen raskaus- ja imetysaikana sekä vanhuksille.

Mulla multivita ollu käytössä nyt vuoden yli vuoden, en oo kertaakaan ollu vuoden aikana kuumeessa. Flunssa oli jo tuloillaan, mut jäi siihen et vaan räkä valu ja kurkku oli karhee pari päivää. En tiedä johtuuko tästä multivitasta, et parempi vastustuskyky?

No Suomessa ei ainakaan saa D-vitamiinia muualta kuin pilleristä. Kalaa ja sieniä pitäisi osata syödä päivittäin suuria määriä, jotta sen tasot ei ehtisi talven aikana laskea mitättömyyksiin. Kaipa jokunen pronssikauden ruokavaliota noudattava (kilo kalaa päivässä) voikin saada riittävät D:t, muttei kovinkaan moni meistä sellaiseen pysty. 

Toinen merkittävä vitamiini on K2, jota tuottavat bakteerit suolistossa, mutta harmittavasti niin myöhäisessä vaiheessa suolistoa, että se ei juurikaan sieltä imeydy. Ja koska nykyihminen ei juurikaan paskaa syö (jep, sitä itseään), niin tästä vitamiinista tulee helposti pulaa. Enkä nyt tarkoita, että pitäisi oma sonta kierrättää toiseen kertaan muiden elukoiden tapaan, vaan että tyyliin multaisia porkkanoita pitäisi puputtaa tai ylipäätänsä kaikkea mitä tuolta luonnosta maasta löytyy. Parissa isommassa tutkimuksessa K2-vitamiinilisällä on saatu sydäntautikuolleisuus puolitettua, ja se on aika hemmetin merkittävää se. 

D-vitamiinilla lähti itseltäni heinänuha pois viitisen vuotta sitten, tuskin oli sattumaa. Kalaöljyä olen pohtinut syyksi kuivien kantapäiden parantumiseen, ne kun kuivuivat taas kun lopetin pidemmäksi aikaa omegat ja olivat aikoinaan parantuneet juurikin omegan aloittamisen aikoihin. 

Tutkitusti myös B3 ja sinkki auttavat akneen, itse en tosin huomannut suurtakaan eroa, mutta se on pirun vaikeaa ilman valokuvia. 

Suomessa lisätään D-vitamiinia nestemäisiin maitotuotteisiin ja margariiniin, eli kalan ja sienien lisäksi myös niistä saa D-vitamiinia. Suomessa vastasyntyneille annetaan K-vitamiinipistos, koska vastasyntyneillä ei ole vielä suolistossa mikrobistoa, joka sitä tuottaisi. Ensikuukausien jälkeen suolistomikrobien tuottama ja ravinnosta saatava K-vitamiini riittää yleensä vallan mainiosti elimistön tarpeisiin ilman pillerilisää. K-vitamiinia saa erityisesti vihreistä vihanneksista. 

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 14:01"]

Suomessa lisätään D-vitamiinia nestemäisiin maitotuotteisiin ja margariiniin, eli kalan ja sienien lisäksi myös niistä saa D-vitamiinia. Suomessa vastasyntyneille annetaan K-vitamiinipistos, koska vastasyntyneillä ei ole vielä suolistossa mikrobistoa, joka sitä tuottaisi. Ensikuukausien jälkeen suolistomikrobien tuottama ja ravinnosta saatava K-vitamiini riittää yleensä vallan mainiosti elimistön tarpeisiin ilman pillerilisää. K-vitamiinia saa erityisesti vihreistä vihanneksista. 

[/quote]

Aika paljon saisi niitäkin kiskoa että D:n tarve tulisi täyteen. Surullista on myös se, että maitotuotteet on usein vähärasvaisia, vaikka D on rasvaliukoinen. Margariineissa on rasvaa, mutta ilmeisesti keinotekoisesti kovetetut kasvirasvat saattavat estää D:n imeytymistä. Näillä pimeysasteilla D-lisä on tarpeellinen lähes kaikille.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 14:01"]Suomessa lisätään D-vitamiinia nestemäisiin maitotuotteisiin ja margariiniin, eli kalan ja sienien lisäksi myös niistä saa D-vitamiinia.

Eikä saa. Esim. 50 µg saamiseksi pitäisi syödä 500 gramman paketti margariinia tai juoda 5 litraa maitoa. Sen sijaan kalasta saat saman määrän 200 gramman annoksella. Tuo 50 µg on sekin siinä ja siinä, onko se edes tarpeeksi, että päästään optimaalisiin veripitoisuuksiin Suomessa. 

Suomessa vastasyntyneille annetaan K-vitamiinipistos,

Minä puhuinkin K2-vitamiinista, en K-vitamiinista. Ne on aivan eri asioita. 

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 14:20"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 14:01"]Suomessa lisätään D-vitamiinia nestemäisiin maitotuotteisiin ja margariiniin, eli kalan ja sienien lisäksi myös niistä saa D-vitamiinia.

Eikä saa. Esim. 50 µg saamiseksi pitäisi syödä 500 gramman paketti margariinia tai juoda 5 litraa maitoa. Sen sijaan kalasta saat saman määrän 200 gramman annoksella. Tuo 50 µg on sekin siinä ja siinä, onko se edes tarpeeksi, että päästään optimaalisiin veripitoisuuksiin Suomessa. 

Suomessa vastasyntyneille annetaan K-vitamiinipistos,

Minä puhuinkin K2-vitamiinista, en K-vitamiinista. Ne on aivan eri asioita. 

Kansainväliset D-vitamiinin saantisuositukset vaihtelevat 10µg-15µg/päivä. Nämä suositukset pohjautuvat nykyiseen tieteelliseen näyttöön, ja näissä suositukissa on huomioitu myös turvamarginaali eli useimmille riittää tätäkin matalampi päivittäinen saanti. Toisaalta toiset saattavat tarvita suositusta enemmän, jos D-vitamiinin hyväksikäytetävyys elimistössä on geneettisistä syistä johtuen heikko. Nykyinen suositus ei välttämättä myöskään ole sama kuin optimaalinen saanti, mutta suositusten pitää perustua tieteelliseen näyttöön ja toistaiseksi ei ole laajaa näyttöä siitä, että tarvittaisiin tätä suurempia annoksia. Eli esim. 5dl:sta maitoa ja 25g:sta margariinia saa jo 7,5µg D-vitamiinia. Tähän vielä pari kertaa viikossa kalaa päälle, niin suositus toteutuu, eikä tällöin välttämättä tarvitse D-vitamiinia lisänä. Mutta jos ei käytä vitaminoituja maitotuotteita, margariinia ja kalaa, D-vitamiinilisä on tarpeen. Lapset, raskaana olevat, imettävät ja iäkkäät tarvitsevat lisän joka tapauksessa. D-vitamiini imeytyy yhtä hyvin rasvattomistakin tuotteista kuin rasvaisista. Esim. monet D-vitamiinilisätkään eivät ole rasvapohjaisia eikä niitä neuvota syömään rasvaisen ruoan yhteydessä juuri tästä syystä. Suomalaissa margariineissa ei ole kovetettuja kasvirasvoja.

K2-vitamiinia saa esim. juustosta ja kanamunasta ja elimistö pystyy muuttamaan vihreistä kasviksista saatavaa K1-vitamiinia K2-vitamiiniksi. Kuten sanoitkin, että K2-vitamiinin tuotantoon vaikuttaa eniten suoliston mikrobit, joihin voi vaikuttaa esim. syömällä riittävästi kuitua ja välttämällä turhia antibioottikuureja.

Kaikenkaikkiaan olisi fiksumpaa fiksata ruokavalio kuntoon syömällä säännöllisesti ja monipuolisesti, jolloin ei tarvitse olla huolissaan yksittäisten ravintoaineiden riittävästä saannista. Terveellisestä ruoasta saa kaikkea riittävästi, paitsi siis D-vitamiinin riittävään saantiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Valmisteet ovat paikallaan silloin, jos on jotain häikkää jonkin ravintoaineen aineenvaihdunnassa esim. geneettisistä syistä tai jos ruokavalio on kovin rajoittunut esim. allergioiden, vakaumuksen tms. vuoksi. Ennenkuin valmisteita alkaa popsimaan, kannattaa ensin pohtia miksi. Hoitaako niillä seurausta eikä syytä? Esim. jos on jonkin ravintoaineen puutos, onko ruokavaliossa jokin pielessä, että näin on vai onko tähän syynä sairaus tms, jolloin ravintolisä onkin tarpeen. Elimistö ei tarvitse ylimäärin ravintoaineita, vaan esim. jos syödään jotain ravintoainetta paljon yli tarpeen, elimistön pitää hankkiutua ylimäärästä eroon, mikä voi kuormittaa elimistöä turhaan ja ylimääräiset ravintoaineet voivat tarjota kasvuaineita esim. syöpäsoluille. Jotkin ravintoaineet käyttävät elimistössä myös samoja imeytymis- ja aineenvaihduntareittejä, joten yhden yksittäisen ravintoaineen liiallinen saanti voi johtaa jonkin toisen ravintoaineen puutteeseen. Eli normaalista ruoasta on kaikista helpoin saada sopivassa suhteessa ravintoaineita eikä ruoasta voi saada niitä liikaa toisin kuin valmisteista. Ravintolisätkin ovat paikallaan tietyissä tilanteissa, mutta kannattaa uhrata muutama ajatus sille syökö niitä tarpeeseen vai turhaan. 

Siitähän on ihan tutkimuksiakin, että noilla vitamiinivalmisteilla voidaan jopa lyhentää elinikää. Kannattaa siis tarkkaan miettiä, että mitä ostaa ja minkä verran niitä syö. Meillä mennään about näin:

Normaalisti ma-la syödään pelkkää d-vitamiinia (rasvakapselissa olevaa, että imeytyy kans). Jos joku on ollut sairaana eli vastustuskyky on laskenut, niin sitten voi syödä d-vitamiinin lisäksi monivitamiinitabletteja. Monesti lapsilla on ollut sairauden jälkeen esim hemoglobiini alhaalla ja sitä on saatu hyvin nostettua sitten ihan lasten monivitamiinivalmisteella, jossa on vähän rautaa.

Jos on ollut antibiottikuurilla, niin sitten syö myös maitohappobakteereita ja mahdollisesti myös b-vitamiinia.

Sairaana menee myös c-vitamiinia ja sinkkiä.

Kerran viikossa otetaan isompi satsi vitamiineja, jolloin menee b, c, d, maitohappo, sinkki sekä kalakapseli.