Minua ei ole koskaan juhlittu
Ei syntymäpäiviä, valmistumisia, jouluja... Ei mitään.
Kommentit (24)
Miksi? Eivätkö vanhempasi huomioineet sinua juhlilla?
Enää ei kannata juhlia. Juhlat on lapsille.
No jos et ole Jeesus niin ei sitä joulua sinun takiasi juhlita muutenkaan.
Ajatella, miten hienon kokemuksen saat, kun päätät ensimmäisen kerran, että nyt sinua juhlitaan!
Minua ei eksä koskaan huomioinut syntymäpäivinä. Sanoi että rupean luulemaan itsestäni liikoja jos minua juhlitaan. Eroaminen olikin sitten yhtä juhlaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Eivätkö vanhempasi huomioineet sinua juhlilla?
Eivät.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Enää ei kannata juhlia. Juhlat on lapsille.
No eipä minua lapsenakaan juhlittu kusipää. Juhlin varmasti nyt aikuisena. Saatana!
Ap
Vierailija kirjoitti:
No jos et ole Jeesus niin ei sitä joulua sinun takiasi juhlita muutenkaan.
En usko koko paskaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minua ei eksä koskaan huomioinut syntymäpäivinä. Sanoi että rupean luulemaan itsestäni liikoja jos minua juhlitaan. Eroaminen olikin sitten yhtä juhlaa.
:D
Ap
Minä muistan omasta lapsuudestani omia syntymäpäiväjuhlia. Mutta muistan myös, että ne vietettiin vain oman perheen piirissä. Pikkuveljen syntymäpäivät olivat aina isommat. Muistan myös, että isä ei halunnut antaa minulle koskaan mitään syntymäpäivälahjaa. En muista, että olisin kertaakaan saanut häneltä mitään syntymäpäivänäni. En edes onnitteluja. Muistan myös, miten pettynyt olin, kun täytin 15 ja äiti nosti pöytään tavallisen kaupasta ostetun halvan kääretortun. Olin odottanut jotain vähän parempaa. Pikkuveli pani merkille pettymykseni, mutta teeskentelin, että kaikki oli ihan hyvin, koska opin jo lapsena, että meidän perheessä oli parasta salata suru ja kaikki sellaiset tunteet.
Minä en ole aikuisiällä juhlinut mitään. 30-vuotta kun täytin olin töissä. En juhlinyt mitenkään. Miksi olisinkaa? Olisin juhlinyt itsekseni, ei sinne olisi kukaan tullut.
M35
Mä lupaan juhlia sua tänään oikein huolella, rakas. <3 Juhli sinäkin, yksinkin voi juhlia paremmin kuin hyvin.
Ainakaan omassa lapsuudessani 60-luvulla meillä ei kotona juhlittu kenenkään (lapsen) syntymäpäiviä, joten ei sitä osannut kaivatakaan.
Lienee ollut melko tavallista siihen aikaan. Lapsia syntyi enemmän kuin olisi haluttu.
Mulla oli just synttärit ja kukaan ei muistanut. Ei äitini, ei puoliso eikä kukaan muukaan. Viime vuonna sama juttu. Ja itse asiassa aika monena aikaisempanakin vuonna.
Aikuinen joutuu järjestämään juhlansa itse. Ei sitäkään kukaan sun puolesta tee.
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen joutuu järjestämään juhlansa itse. Ei sitäkään kukaan sun puolesta tee.
Nyt oli kyse nimenomaan enemmänkin lapsuudesta. Vaikea nyt aikuisenakaan mitään on osata juhlia ja tuntuisihan se tyhmältä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen joutuu järjestämään juhlansa itse. Ei sitäkään kukaan sun puolesta tee.
Nyt oli kyse nimenomaan enemmänkin lapsuudesta. Vaikea nyt aikuisenakaan mitään on osata juhlia ja tuntuisihan se tyhmältä.
Ap
Siitä vaan juhlit. Ihan itse. Joku pieni juttu riittää.
Vierailija kirjoitti:
Ainakaan omassa lapsuudessani 60-luvulla meillä ei kotona juhlittu kenenkään (lapsen) syntymäpäiviä, joten ei sitä osannut kaivatakaan.
Lienee ollut melko tavallista siihen aikaan. Lapsia syntyi enemmän kuin olisi haluttu.
No enpä tiedä. Meillä vietettiin lasten synttärijuhlia 1960-luvulla ja niin kaikilla kavereillanikin.
Minä pidin synttärini linnassa Brittein saarilla. En ole työväkeä.