Hämeen Kosmetologikoulu, Tampre

Haluaisin nostaa kyseisen oppilaitoksen keskustelun aiheeksi, sillä itse opiskelijana olen huomannut koulussa "pieniä" yksityiskohtia jotka häiritsevät suuresti ja kaipaisin ulkopuolisten mielipiteitä asioista.

Koulun haastattelussa koulun johtajan kanssa kävi selväksi että 6000 euron kurssimaksu sisältäisi työasut, tarvittavat kirjat, työvälineet sekä laadukkaat meikkisiveltimet sekä tuotepaketit joilla olisi tarkoitus päästä myös kotona tekemään hoitoja. tähän kuuluu myös päälle 500 euron tutkintomaksu vuodenlopussa. Kaikki oli tuolloin ihan ok, koulu alkoi elokuussa 2014. Ensimmäiset viikot menivät hyvin, opiskelu aloitettiin heti toisena päivänä ja teoriatuntien opettaja oli mukava, osasi hyvin ja niin että mielenkiinto pysyi yllä.

Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes aloimme harjoitella luokan kesken hoitoja. On ymmärrettävää että hoitoja ei voi oppia, ellei niitä pääse tekemään ja ei voi pelkästään harjoitella luokka tovereille, koska yhden hoitokerran jälkeen ei ole enää oikein mitään mitä harjoitella. Mutta on huolestuttavaa että vasta alkaneet heitetään suoraan hoitolaan n. 3 viikon harjoittelun jälkeen, josta viikko meni jalkahieronnan oppimiseen toinen kasvo ja decoltee hieronnan oppimiseen. Näinä kolmena viikkona sain harjoitella tasan kerran kokonaisen kasvohoidon, jalkahoidon sekä yhdet kulmien ja ripsien värjäykset sekä parina päivinä sai "kokeilla" kasvoihin tehtäviä konehoitoja sekä bel energen hoitoa ja silkkihuivihierontaa. On myös hyvä huomioida että harjoittelun aikana oppilaat eivät saa käyttää ampulleja jotka usein kuuluvat hoitoon elleivät itse maksa asiakkaan tavoin 3-5 euroa hoidosta riippuen.

Ensimmäisenä hoitolapäivänä, ensimmäisen hoidon aikana opettaja ei tullut kertaakaan käymään jalkahoitoluokassa, mikä ihmetytti myös asiakkaita, sillä opettajien kuuluisi valvoa etenkin uusien työskentelyä. On myös ymmärrettävää että, kun talossa on VAIN KAKSI kiertävää opettajaa ja yksi myymälässä päivystävä, että ei välttämättä ehdi jokaista kiertää kunnolla, mutta pitäisikö siinä vaiheessa koulun johtajan hoksottimet soida, ja olisiko korkea aika palkata lisää väkeä? Ensimmäiset hoitola viikot sujuivat toisilla paremmin, toisilta asiakkaat lähtivät ovet paukkuen kuullessaan heidän hoitajien olevan uutukaisia.

Viikot vierähtivät eteenpäin jolloin oli aika alkaa tekemään ensimmäiset konehoidot, ilman aikaisempaa kokemusta paniikissa tuli kyseltyä opettajilta ohjeita jotka lätkäisi vaan sekavan paperikaavan nenän eteen ja törkeästi tokaisi että "olethan sä tätä tunnilla vähän harjoitellut!", ensimmäisen Timanttihionnan aikana opettaja ei tullut kertaakaan katsomaan teinkö liikettä oikein, asiakas ei ollut tyytyväinen tilanteeseen. On vaikea pahoitella asiaa sillä en ollut itsekään varma mitä tein väärin. Samoihin aikoihin myös ihmeteltiin, kun koulussa tarvikkeet alkoi hupenemaan. Oli vaikeaa tehdä esim. värjäyksiä ilman tops-vanupuikkoja. Seuraavassa perjantai-palaverissa kävi ilmi, ettei koulun johtaja halunnut enää tilata kyseisiä puikkoja käyttöömme, ilmeisesti käytimme niitä hänen mielestään väärin. Olisi ehkä pitänyt jo toiselta puolelta käytetty puikko säästää ja käyttää toinen puoli seuraavaan asiakkaaseen ettei heitettäisi mitään hukkaan, nykyisin opiskelijat ostavat ja tuovat itse tarvittavat vanupuikot koululle.

Vartalohoitojen alkaessa opiskelijat olivat taas yhtä hukassa kuin aikaisemmissakin tilanteissa, sillä yhden päivän kestävä Bambukeppi koulutus oli ilmeisesti opetettu väärin ja siitä syystä usea opiskelija kieltäytyi tekemästä hoitoa pitkään, vasta nyt 3 kuukauden jälkeen oikea tekniikka on opetettu yhdessä Hot Stone-hieronnan yhteydessä.

Ennen joulua alkaneet stailaus tunnit olivat täysi pettymys. "Koulutukseen" sisältyi n. 10 teoria päivää jossa plankattiin kenkiä ja opeteltiin sitomaan kaulahuiveja. Kerran kävimme Halosella stailaamassa asun rekkiin. Tästä mahtavasta kurssista saamme "Stylisti-tittelin" todistukseemme, josta ei ole myöhemmin edes hyötyä, sillä stylisti tuntien ihana opettajamme myönsi itsekin, ettei palkkaisi meitä kyseisen kurssin perusteella töihin. Yritimme puhua koulun johtajan kanssa ja vaatia tätä selvittämään tilannetta, turhaan. Hän ei ollut kiinnostunut nousemaan valtaistuimeltaan ja tulemaan selvittämään asiaa luokallemme vaan päätyi ratkaisuun, että yksi kerrallaan oppilaat saisivat mennä hänen toimistoonsa selvittämään asioita tietäen että vain ne "kova äänisemmät oppilaat" valittaisivat asiasta ja loput myötäilisi hänen kertomuksiaan. Myöhemmin vertaillessamme rouvan puheita, tulimme tulokseen että jokaiselle oli selitetty eriversiot asioista. Pistää miettimän olisiko rautarouvan korkea aika jäädä eläkkeelle? Myöhemmin samana päivänä johtaja kertoi menevänsä oopperaan jossa pyörii näytelmä, mikä kertoo orjuudesta. Hän lupasi ajatella meitä tyttöjä sen näytelmän aikana lämmöllä, samalla poistuen nauraen paikalta.

Stailaus tuntien episodin jälkeen aloimme kaipailemaan luvattuja "tuotepaketteja", johtajan puheista sai käsityksen, ettei moista ole koskaan luvattu meille opiskelijoille. Tästä syystä aloimme tutkimaan koulun toimintaa hieman tarkemmin. Selvisi ettei opetus ole opetussuunnitelman mukaista, sillä saamamme opetus ei mene yhteen opetus-suunnitelman kanssa. Hyvänä esimerkkinä, haastattelussa luvatut ripsipidennys ja rakennekynsi opetus on vain pelkkä päivän kokeilu, jossa päivän aika opetetaan kuinka laitetaan ripsi paikalleen ja harjoitellaan tekemään yksi rakenne kynsi parille, varmasti hyödyllinen taito myös tulevassa työpaikka, eikö?

Oppilaiden tyytymättömyys kouluun sekä henkinen pahoinvointi on näkynyt myös suurina poissa-olo tunteita. Ymmärrettävää totta kai että jos olet poissa, on oltava dokumentti jossa todistaa poissa-olon olevan aiheellinen. Kelan sivuilta käy myös ilmi että oppilaitos on velvoitettu ilmoittamaan poissa-oloista, mikäli on yli 4 päivää pois ilman lääkärintodistusta. Valitettavasti koulumme johtaja ei ole asiasta samaa mieltä, hän on omasta mielestään velvoitettu laittamaan oppilaan ”pakkolomalle” viikoksi mikäli on yhden päivän aiheetta pois. Tästä pakollisesta loma viikosta ei voi kieltäytyä, ja siitä tulleet poissa-olo tunnit ovat myös korvattava, vaikka poissa-olo ei näin ole itseaiheutettua. On myös tapauksia joissa johtaja on laittomasti ilmoittanut Kelaan, oppilaan keskeyttäneen opiskelut, vaikkei kyseinen väite ole pitänyt paikkaansa. On surullista kuinka muut opettajat tuntuvat myös pelkäävän tätä kyseistä henkilöä, ymmärrettävää kyllä että johtaja pitää narun varassa heidän työpaikkojaan, mutta eikö se mene jo sairaan puolelle, ettei voi edes omia mielipiteitä laukoa ilmoille, ilman että tarvitsee pelätä seurauksia? Viimeisimpänä asiana joita oppilailta vaaditaan, on loma-anomuksen täyttö ennen lääkärille menoa. Inhottavinta on kuitenkin ne puhelut, jotka soitetaan hoitolaan, kun joutuu jäämään sairaslomalle. Vastaus puhelimen toisessa päässä ei todellakaan ole ymmärtäväinen, vaan syyllistävä ja vihainen. Opettajat usein epäilevät vointia ja tästä syystä moni ottaa sairaus-lomaa vasta kun on pakko, esim. jännetuppitulehduksen aikana ei voi jäädä kotiin lepäämään koska on pakko mennä hoitolaan töihin, koska ei haluta ottaa kahdenviikon hoitolatunteja korvattaviksi.

Ymmärrän toki että jonkun on johdettava koulua, mutta onko oikea taktiikka orjuuttaa oppilaita ja luvata kuut ja tähdet taivaalta, pystymättä pitämään niitä lupauksia? Suosittelisin myös rautarouvan astuvan joskus myös alempiin kerroksiin ja huomaaman sen sekasorron joka valtaa alemmissa kerroksissa, kuinka hoitoja jaetaan vielä muutama minuutti ennen kuin asiakas pitäisi ottaa hoitolaa, tuolit on rikki ja asiakkaat sekä oppilaat ovat erittäin tyytymättömiä.