Lue keskustelun säännöt.
Onko tyttöjen ja poikien välinen ero somessa todellinen?
17.12.2021 |
Vai onko otokseni vain vääristynyt.
Aloimme jossain välissä katsoa yhdessä teini-ikäisen kummityttöni kanssa TikTokia ja käydä keskustelua somesta. Hän käy siis yökylässä usein, joten aikaa on, tosin teemme paljon muutakin. Iltaisin ollaan hänen aloitteestaan katsottu TikTokia.
Olin järkyttynyt silmille lävähtävästä toistuvasta erosta:
Pojat esittelevät TikTokissa taitojaan ja tekevät humoristisia videoita. He soittavat kitaraa, pianoa, laulavat, pelaavat pallopelejä, korjaavat mopoja ja autoja ja heillä on aina tavalliset, ei-paljastavat vaatteet päällä.
Tytöt sen sijaan: tanssivat pienissä vaatteissa kuvaten takamustaan ja rintojaan, meikkaavat ja keimailevat. Jos tanssivat, vain harva on pukeutunut ei-paljastavasti.
Onko tilanne tosiaan näin paha??
Mitä arvelette, mikä kaikki tällaisen aiheuttaa?
En yhtään ihmettele, että tytöt voivat psyykkisesti poikia huonommin. :,(
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Mitä olen 14-vuotiaan poikani kanssa jutellut netistä, somesta jne. niin ainakin hän mieluiten pelaa vanhojen kavereidensa kanssa ja osallistuvat turnauksiinkin eli siinä pelaamisessakin yritetään kyllä kehittää jotain taitoja, ei vain räiskiä menemään. Sitten katsoo jotain videoita pelaamisesta ja yllättäen myös ihan tietopohjaisia videoita vaikka historiasta, mistä on kiinnostunut. On hankkinut tosi paljon tietoa näiden kautta. Jonkin verran tekee muutakin, mutta on sanonut, ettei häntä kauheasti kiinnosta some, jossa esim. luokkakaverit haukkuvat toisiaan.
Toinenkin lapseni on poika, joten tyttöjen maailma on jäänyt vieraaksi ja olen kyllä aika järkyttynyt, jos tämä edelleenkin menee näin, että pojat kiinnostuvat tiedoista ja taidoista, tytöt laittautumisesta ja ihmissuhdepeleistä. Itsekin olin sinänsä kilttinä tyttönä sellainen, että haaveilin vain pojista. Koulunkäynnin hoidin, mutta en ikinä itsenäisesti hakenut mitään tietoa tms. Jälkeenpäin se on surettanut. En tiedä, kasvatetaanko pojat jotenkin eri tavalla, mutta en ole ikinä mitenkään hössöttänyt poikien mahdollisista tyttöystävistä että onko niitä nyt ja kai niitä nyt on (ei taida olla), sen sijaan esim. mummo joka kerran tavatessa utelee pojilta että onko tyttöjä, ihan kuin se nyt oikeasti olisi maailman tärkein asia. Se mitä pojat ovat tehneet ja mistä ovat kiinnostuneita ei kiinnosta. No, ehkä äitini on tytön äiti :(
Mulla on ihan sama juttu; aikuisena on harmittanut, että nuorena priorisoin pojat. Muistan, kun meiän vanha äidinkielen opettaja aina kannusti, että tytöt hankkikaa tietoja ja taitoja kuten pojat. Ja että seurustelukin onnistuu paremmin, kun tytölläkin on omaa elämää eikä lähinnä odota, koska poikaystävällä on aikaa. Silloin mietin, että mitä se oikein puhuu, mutta myöhemmin tajusin, että se on oikeassa. Tytöt valitti, kun pojat oli aina harkoissa, kavereiden kanssa tai pänttäämässä. Pojilla oli "koko elämä", tytöt priorisoi pojat. Lähinnä odotettiin toivottiin pojilta aikaa ja huomiota. Jälkikäteen mietin, miten hullua!
Jatkan vielä: lapsuuden perheessäni on kaksi tyttöä ja yksi poika. Poika eli veljeni on pisimmälle päässyt, on korkeasti koulutettu, omakotitalo, pari autoa, perhe. Se valokuvaa, vaeltaa, retkeilee, yms. Sen vaimolla ei ole harrastuksia, on vain kotona ja lasten kanssa. Meillä tyttärillä ei muuta kuin lapset ja mulla amk-koulutus. Meitä tyttäriä puettiin nätisti, mutta esim.matematiikan ollessa vaikeaa, sanottiin vaan, että toiset vaan osaa. Meillä ei ollut juuri mitään harrastuksia jumppaa lukuun ottamatta. Meidän veli harrasti ja teki jo lapsena ja nuorena vaikka mitä ja suoritti koulun ja lukion erittäin hyvillä arvosanoilla. Ollaan siskon kanssa mietitty miksi meidät kasvatettiinkin ihan eri tavalla kuin meiän veli. Äiti opetti meikkaamaan jo alakoulussa. Jee.
Aikuisena opettelin kaiken itse ja jatkoin jossain vaiheessa kouluttautumista, aloin opetella taitoja ja harrastaa. En ole enää tolla tavalla "riippuvainen" miehestä kuin mitä olin nuorena.
Ja toki tämä nyt hieman kärjistäen kirjoitettu, mutta vain hieman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin mikä on se taustatekijä/-t, mitkä saa tytöt/naiset tekemään tätä ja miksi pojat ei tee samassa määrin.
Varmasti pojatkin sais paljon huomiota, jos tanssisivat pienissä pöksyissä, mutta pojilla ei ole tarvetta tai paineita tehdä niin. Miksi tämä valtava ero?
Pojat ei kaipaa huomiota
Ei pidä paikkaansa, pojat ei vain ole epätoivoisia ja valmiita tekemään mitä vain kunhan saavat huomiota. Ne pojat, jotka esittelee taitojaan, mopojaan ym. he haluavat jakaa elämäänsä ja saada huomiota. Miksi tytöt menee niin pitkälle huomion tavoittelussa, että pitää vaan näyttää tissiä ja pyllyä? ja miksi pojat ei?
Vierailija kirjoitti:
Minä teen paljon käsitöitä ja instagramissa seuraan paljon muita käsityöntekijöitä. Rehellisesti naisilla on paljon niitä, että pitää kuvassa olla oma pärstä että itse tekele, vaikka kyseessä olisi taulu tai makramee-koristeruukku (kun kyseessä on ei-puettava juttu). Miehiä näkyy harvemmin. Mutta onneksi on paljon niitä, joille tekele on pääosassa niin voi nuo huomionhakijat jättää huomiotta.
Taidejuttuja jonkin verran seuranneena, nykyään suositellaan että taiteilija postaisi itsestään kuvia taulujensa kanssa ihan sen vuoksi, että se vaikeuttaa taiteilijan taiteen varastamista. Sitä sattuu, että joku yrittää netissä omia jonkun toisen taiteen ja väittää sitä itse tekemäkseen, tai että joku yritys voi alkaa myydä taiteilijan kuvia eri tuotteissa. Se että on olemassa dokumentaatiota missä itse taiteilija oikeasti näkyy teostensa kanssa on oikeasti ihan järkevää toimintaa.
Nyt seuraa Jymy yllätys!
Pojissa ja tytöissä on keskimäärin eroja. Tytöt ja pojat tykkäävät keskimäärin eri asioista
Mitä tasa-arvoisempi on yhteiskunta, sitä enemmän erot korostuuvat, kun voit oikeasti tehdä mitä lystää, eikä se vaikuta mihinkään.
Nykyisin on ihan vieraannuttu näistä eroista mitä tytöillä ja pojilla on aina ollut. Niitä yritetään estää ja piilotella mutta sieltä ne puskee läpi. Ja tyypit on hämillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olen 14-vuotiaan poikani kanssa jutellut netistä, somesta jne. niin ainakin hän mieluiten pelaa vanhojen kavereidensa kanssa ja osallistuvat turnauksiinkin eli siinä pelaamisessakin yritetään kyllä kehittää jotain taitoja, ei vain räiskiä menemään. Sitten katsoo jotain videoita pelaamisesta ja yllättäen myös ihan tietopohjaisia videoita vaikka historiasta, mistä on kiinnostunut. On hankkinut tosi paljon tietoa näiden kautta. Jonkin verran tekee muutakin, mutta on sanonut, ettei häntä kauheasti kiinnosta some, jossa esim. luokkakaverit haukkuvat toisiaan.
Toinenkin lapseni on poika, joten tyttöjen maailma on jäänyt vieraaksi ja olen kyllä aika järkyttynyt, jos tämä edelleenkin menee näin, että pojat kiinnostuvat tiedoista ja taidoista, tytöt laittautumisesta ja ihmissuhdepeleistä. Itsekin olin sinänsä kilttinä tyttönä sellainen, että haaveilin vain pojista. Koulunkäynnin hoidin, mutta en ikinä itsenäisesti hakenut mitään tietoa tms. Jälkeenpäin se on surettanut. En tiedä, kasvatetaanko pojat jotenkin eri tavalla, mutta en ole ikinä mitenkään hössöttänyt poikien mahdollisista tyttöystävistä että onko niitä nyt ja kai niitä nyt on (ei taida olla), sen sijaan esim. mummo joka kerran tavatessa utelee pojilta että onko tyttöjä, ihan kuin se nyt oikeasti olisi maailman tärkein asia. Se mitä pojat ovat tehneet ja mistä ovat kiinnostuneita ei kiinnosta. No, ehkä äitini on tytön äiti :(
Mulla on ihan sama juttu; aikuisena on harmittanut, että nuorena priorisoin pojat. Muistan, kun meiän vanha äidinkielen opettaja aina kannusti, että tytöt hankkikaa tietoja ja taitoja kuten pojat. Ja että seurustelukin onnistuu paremmin, kun tytölläkin on omaa elämää eikä lähinnä odota, koska poikaystävällä on aikaa. Silloin mietin, että mitä se oikein puhuu, mutta myöhemmin tajusin, että se on oikeassa. Tytöt valitti, kun pojat oli aina harkoissa, kavereiden kanssa tai pänttäämässä. Pojilla oli "koko elämä", tytöt priorisoi pojat. Lähinnä odotettiin toivottiin pojilta aikaa ja huomiota. Jälkikäteen mietin, miten hullua!
Jatkan vielä: lapsuuden perheessäni on kaksi tyttöä ja yksi poika. Poika eli veljeni on pisimmälle päässyt, on korkeasti koulutettu, omakotitalo, pari autoa, perhe. Se valokuvaa, vaeltaa, retkeilee, yms. Sen vaimolla ei ole harrastuksia, on vain kotona ja lasten kanssa. Meillä tyttärillä ei muuta kuin lapset ja mulla amk-koulutus. Meitä tyttäriä puettiin nätisti, mutta esim.matematiikan ollessa vaikeaa, sanottiin vaan, että toiset vaan osaa. Meillä ei ollut juuri mitään harrastuksia jumppaa lukuun ottamatta. Meidän veli harrasti ja teki jo lapsena ja nuorena vaikka mitä ja suoritti koulun ja lukion erittäin hyvillä arvosanoilla. Ollaan siskon kanssa mietitty miksi meidät kasvatettiinkin ihan eri tavalla kuin meiän veli. Äiti opetti meikkaamaan jo alakoulussa. Jee.
Aikuisena opettelin kaiken itse ja jatkoin jossain vaiheessa kouluttautumista, aloin opetella taitoja ja harrastaa. En ole enää tolla tavalla "riippuvainen" miehestä kuin mitä olin nuorena.
Ja toki tämä nyt hieman kärjistäen kirjoitettu, mutta vain hieman.
Tuossahan on ongelma ollut vain teidän perheessä. Ei meillä tuollaista ole ollut. Meillä on 4 tyttöä ja 3 poikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olen 14-vuotiaan poikani kanssa jutellut netistä, somesta jne. niin ainakin hän mieluiten pelaa vanhojen kavereidensa kanssa ja osallistuvat turnauksiinkin eli siinä pelaamisessakin yritetään kyllä kehittää jotain taitoja, ei vain räiskiä menemään. Sitten katsoo jotain videoita pelaamisesta ja yllättäen myös ihan tietopohjaisia videoita vaikka historiasta, mistä on kiinnostunut. On hankkinut tosi paljon tietoa näiden kautta. Jonkin verran tekee muutakin, mutta on sanonut, ettei häntä kauheasti kiinnosta some, jossa esim. luokkakaverit haukkuvat toisiaan.
Toinenkin lapseni on poika, joten tyttöjen maailma on jäänyt vieraaksi ja olen kyllä aika järkyttynyt, jos tämä edelleenkin menee näin, että pojat kiinnostuvat tiedoista ja taidoista, tytöt laittautumisesta ja ihmissuhdepeleistä. Itsekin olin sinänsä kilttinä tyttönä sellainen, että haaveilin vain pojista. Koulunkäynnin hoidin, mutta en ikinä itsenäisesti hakenut mitään tietoa tms. Jälkeenpäin se on surettanut. En tiedä, kasvatetaanko pojat jotenkin eri tavalla, mutta en ole ikinä mitenkään hössöttänyt poikien mahdollisista tyttöystävistä että onko niitä nyt ja kai niitä nyt on (ei taida olla), sen sijaan esim. mummo joka kerran tavatessa utelee pojilta että onko tyttöjä, ihan kuin se nyt oikeasti olisi maailman tärkein asia. Se mitä pojat ovat tehneet ja mistä ovat kiinnostuneita ei kiinnosta. No, ehkä äitini on tytön äiti :(
Mulla on ihan sama juttu; aikuisena on harmittanut, että nuorena priorisoin pojat. Muistan, kun meiän vanha äidinkielen opettaja aina kannusti, että tytöt hankkikaa tietoja ja taitoja kuten pojat. Ja että seurustelukin onnistuu paremmin, kun tytölläkin on omaa elämää eikä lähinnä odota, koska poikaystävällä on aikaa. Silloin mietin, että mitä se oikein puhuu, mutta myöhemmin tajusin, että se on oikeassa. Tytöt valitti, kun pojat oli aina harkoissa, kavereiden kanssa tai pänttäämässä. Pojilla oli "koko elämä", tytöt priorisoi pojat. Lähinnä odotettiin toivottiin pojilta aikaa ja huomiota. Jälkikäteen mietin, miten hullua!
Jatkan vielä: lapsuuden perheessäni on kaksi tyttöä ja yksi poika. Poika eli veljeni on pisimmälle päässyt, on korkeasti koulutettu, omakotitalo, pari autoa, perhe. Se valokuvaa, vaeltaa, retkeilee, yms. Sen vaimolla ei ole harrastuksia, on vain kotona ja lasten kanssa. Meillä tyttärillä ei muuta kuin lapset ja mulla amk-koulutus. Meitä tyttäriä puettiin nätisti, mutta esim.matematiikan ollessa vaikeaa, sanottiin vaan, että toiset vaan osaa. Meillä ei ollut juuri mitään harrastuksia jumppaa lukuun ottamatta. Meidän veli harrasti ja teki jo lapsena ja nuorena vaikka mitä ja suoritti koulun ja lukion erittäin hyvillä arvosanoilla. Ollaan siskon kanssa mietitty miksi meidät kasvatettiinkin ihan eri tavalla kuin meiän veli. Äiti opetti meikkaamaan jo alakoulussa. Jee.
Aikuisena opettelin kaiken itse ja jatkoin jossain vaiheessa kouluttautumista, aloin opetella taitoja ja harrastaa. En ole enää tolla tavalla "riippuvainen" miehestä kuin mitä olin nuorena.
Ja toki tämä nyt hieman kärjistäen kirjoitettu, mutta vain hieman.
Tuossahan on ongelma ollut vain teidän perheessä. Ei meillä tuollaista ole ollut. Meillä on 4 tyttöä ja 3 poikaa.
Sehän on selvää, että meiän perheessä oli vikaa, mutta pojista riippuvaisia tyttöjä oli monta muutakin. Enkä usko, että vain meidän perheen ongelma, koska jostain ne asenteet mun vanhemmille on tullut.
” Tytöt sen sijaan: tanssivat pienissä vaatteissa kuvaten takamustaan ja rintojaan, meikkaavat ja keimailevat. Jos tanssivat, vain harva on pukeutunut ei-paljastavasti.”
Tulee mieleen tämän yhden tytön someavaus, miten hänelle huudelleen, kun tiktokeissan nuoleskelee sormiaan ja pukeutuu tarkoituksella paljastavasti.
Ollaan sitten niin woke, kun ensin itse laitetaan kaikki esille ja kauhistellaan, kun saadaan kommentteja.
Omaa tytärtäni en huorannäköisena ovesta laskisi ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on valitettava seuraamus siitä kun jo nuorena tytöille opetetaan että poikien (miesten) huomio on elämän tärkein asia. :(
Olen nähnyt monesti Tiktokissa tyttöjä jotka soittavat kitaraa, laulavat, maalaavat, tai näyttävät temppuja joita ovat opettaneet lemmikilleen. Nämä videot eivät saa melkein ikinä huomiota, varsinkaan silloin jos tyttö ei ole stereotyyppisen kaunis. Tosi surullista.
Ne saavat saman verran huomiota kuin poikien vastaavat videot. Eli hyvin vähän.
Paljon huomiota saa kahdella tavalla:
1. olemalla oikeasti aivan huippu
2. olemalla nuori ja hyvännäköinen nainen
Minulla on ollut kolme harrastusta, ja voin taata että jokaisessa näistä yhtä taitava tyttö/nainen olisi saanut reippaasti enemmän huomiota kuin minä. Yhdessä näistä, lajissa jossa sukupuolesta ei saa etua eli shakinpeluussa, yhtä vahva tyttö olisi ollut Suomen mestari ikäluokassaan.
Mutta se ei tarkoita että suosiota tulisi yhtä paljon kuin nuoruudella ja ulkonäöllä.
Asia ei siis ole yhtään niin että pojat saavat suosiota taidoilla ja tytöt ulkonäöllä. Molemmat savat yhtä lailla suosiota taidoilla, mutta tytöillä on extrana mahdollisuus saada moninkertainen suosio hyvän ulkonäön ansiosta, taitojen kanssa tai ilman niitä.
Ei se mene niin että jos kaunis nuori tyttö olisi poika niin hän saisi ne 500 seuraajaa ja tykkäystä tekemällä poikien juttuja. Sitten tykkäyksiä tulisi 10 ja seuraajia 1, kuten pojallekin silloin kun tämä ei ole aivan poikkeuksellinen kyky ja kaupan päälle karismaattinen tyyppi. Ja niin, siksi moni mieluummin pelaakin ulkonäöllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mietin mikä on se taustatekijä/-t, mitkä saa tytöt/naiset tekemään tätä ja miksi pojat ei tee samassa määrin.
Varmasti pojatkin sais paljon huomiota, jos tanssisivat pienissä pöksyissä, mutta pojilla ei ole tarvetta tai paineita tehdä niin. Miksi tämä valtava ero?
Saisivat huomiota keneltä? Homoseksuaaleilta, eikö niin? Eli vastaus on yksinkertainen: Koska naiset ja tytöt eivät tarjoa riittävää yleisöä sen enempää miesten/poikien kuin vaikka lesbojenkaan keikistelylle - toisin kuin miehet ja pojat. Naisilla ei ole tarvetta kuluttaa keikistelyviihdettä samassa mittakaavassa kuin miehillä.
Tyttöjen ja naisten asema on edelleen niin paljon huonompi. Esimerkiksi tiedemaailmassa, vaikka naiset tekevät kuinka hyvää tutkimusta, eivät he koskaan saa yhtä paljon arvostusta kuin miehet. Miesten ei tarvitse mennä epätoivoisuuksiin, heillä on aina ollut paljon parempi asema kuin naisilla missä tahansa maailmassa. Niin se vaan menee ja tämä selviää, kun alkaa tutkia pintaa syvemmältä ja sukeltaa rakenteisiin. Tytöt ja naiset ei edelleenkään ole yhtä vakavasti otettavia. Ja se on syvältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on valitettava seuraamus siitä kun jo nuorena tytöille opetetaan että poikien (miesten) huomio on elämän tärkein asia. :(
Olen nähnyt monesti Tiktokissa tyttöjä jotka soittavat kitaraa, laulavat, maalaavat, tai näyttävät temppuja joita ovat opettaneet lemmikilleen. Nämä videot eivät saa melkein ikinä huomiota, varsinkaan silloin jos tyttö ei ole stereotyyppisen kaunis. Tosi surullista.
Ne saavat saman verran huomiota kuin poikien vastaavat videot. Eli hyvin vähän.
Paljon huomiota saa kahdella tavalla:
1. olemalla oikeasti aivan huippu
2. olemalla nuori ja hyvännäköinen nainen
Aivan. Ja jos haluat paljon huomiota taitojesi takia, niin mikään piirikunnallisten voittajan taso ei riitä. Pitää oikeasti olla poikkeuksellisen hyvä. Mutta ulkonäöstä voi saada paljon huomiota ilman että on Miss Suomi. Miss Lohja finalisti riittää jo oikein hyvin.
Onko se mikään ihme, että tytöt kaipaavat hyväksyntää ulkonäölleen, kun kaikkialla korostetaan, miten tärkeää se on? Kaikkien iltapäivälehtien ja naistenlehtien kansissa on tällätty nainen, mainokset ovat täynnä meikattuja ja vähäpukeisia naisia, jokaisella iltapäivälehdellä on joku hemmetin tähtityttö, jonka hommana on keikistellä vähissä
vaatteissa. Koko some seuraa naisia, jotka ovat kauniita, muista ominaisuuksista ei niin väliä. Sanna Marinia voisi kuvitella Miss Suomeksi, jos lehtikirjoitteluista pitäisi päätellä, sen verran vähän puhutaan politiikasta. Ei ole mikään ihme, että tytöt kokevat ihan erilaista painetta ja tarvetta näyttää hyvältä ja tuoda sitä esiin, kun sillä kerran saa huomiota ja hyväksyntää.
Pojat ei kaipaa huomiota