Lue keskustelun säännöt.
Koulutus jossa kohtaa fysiikkaa mutta ei liiaksi matikkaa?
26.03.2015 |
... Mikään matikkavihaaja en ole, vaan se on minulle jopa mielekästä, mutta ei tullut valittua pitkää :( fysiikka kuitenkin vahva, alustava L.
Pidän siis fysiikasta ja haluaisin opiskella jotain siihen liittyvää, mutta kaikkeen kiinnostavaan tarvii myös pitkän matikan :/
Kommentit (13)
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 17:13"]
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 16:50"]
Esim. DI-koulutuksessa on monia aloja, joilla ei lopulta tarvitse niin hurjan hyvää matematiikan osaamista.
[/quote]
Ihan totta, mutta yleensä näillä aloilla tarvitsee fysiikkaa vielä selvästi vähemmän kuin matematiikkaa. Jos kerran fysiikka kiinnostaa, niin miksi et opettelisi sitä pitkää matematiikkaa. Käytännössä fysiikassa ei vain pääse lukiotasoa pidemmälle ilman hyviä matematiikan taitoja. Olen itse valmistunut teknillisestä fysiikasta TKK:lta, ja kyllä siellä ensimmäisissä fysiikan kursseissa oli jatkuvasti se ongelma, että ne olisivat vaatineet laajempia matematiikan taitoja kuin mitä siihen asti oli ehditty opetella. (Enkä nyt puhu mistään lukion pitkästä matematiikasta, vaan esimerkiksi osittaisdifferentiaaliyhtälöiden ratkaisemisesta.)
[/quote]
Riippuu alasta, fysiikkahan liittyy moniin insinöörialoihin. Itsekin olen TKK:n fyysikoiden peruskursseja käynyt (muulta alalta valmistunut) ja siellä tosiaan tarvitaan vahvaa pohjaa niin matematiikasta kuin fysiikastakin. Monilla muilla aloilla vaatimukset ovat kevyemmät. Jos matematiikasta on huonompi pohja, joutuu sen eteen tekemään töitä joka tapauksessa, joten ihan hyvä jos fysiikan kanssa ei tarvitse ihan hurjiin suorituksiin yltää. Esim. tietotekniikan puolella fysiikasta riittää melkein osata lukion osata lukion oppimäärä.
Ehkä ap:n kannattaakin ennakkoluulottomasti miettiä, mikä kiinnostaisi :) Aina voi hakea, vaikka vaatimuksena olisikin pitkä matematiikka ja toisaalta esim. lääkikseen pitkä matematiikka ei edes ole pääsykoevaatimuksena.
Ap, sitä haluan sanoa, että älä jätä yliopistoaloja haaveilematta. Alan ei tarvi olla suureellista, mutta ei myöskään kannata olla turhan varovainen haaveissaan. Etsi aidosti sitä, mikä sinua kiinnostaa. Mun korvaan kuulostaa, että sulla saattaa olla turhaa vaatimattomuutta tai sellaista heikkoa itseluottamusta, joka estää haaveilemasta liian isoja juttuja (ettei pettyisi?). Ehkä sellainen asenne vaikutti siihenkin, ettet valinnut pitkää matematiikkaa lukiossa...? Tämä on tietenkin arvailua, mutta ehkä kannattaa miettiä, onko jotain 'estoja' pyrkiä liian korkeaan koulutukseen. (Itse olen sukuni ensimmäinen korkeasti koulutettu ja monesti huomasin, etten osannut odottaa työuralta ja elämältä sellaisia asioita kuin vakavareisemmista/akateemisemmista perheistä tulleet opiskelukaverit. Kai ne vain tuntuivat liian paljolta odottaa omalla kohdalla toteutuvaksi.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukion fysiikka on hyvin pelkistettyä ja yleismaallista yliopiston fysiikkaan verrattuna. Ilman hyviä matemaattisia taitoja ei pärjää. Pitkä matematiikka ei kuitenkaan ole edellytys esimerkiksi fysiikan opintoihin yliopistossa.
T: Filosofian maisteri, pääaine fysiikka
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 16:40"]
Lukion fysiikka on hyvin pelkistettyä ja yleismaallista yliopiston fysiikkaan verrattuna. Ilman hyviä matemaattisia taitoja ei pärjää. Pitkä matematiikka ei kuitenkaan ole edellytys esimerkiksi fysiikan opintoihin yliopistossa. T: Filosofian maisteri, pääaine fysiikka
[/quote]
Joo siis vielä selvennän että ei sen tarvi täysin fysiikkaan liittyä, ja matikkaakin olen valmis opettelemaan, ja esim. AMK-insinööri kuulostaa ihan hyvälle.
En tietenkään haaveile (muuten kun epärealistisesti) mistään yliopistosta tms. koska tiedän kyllä että matematiikka on fysiikan perusta ja ilman vahvoja matemaattisia taitoja ei voi oppia fysiikkaa syvälle. Kunhan haluan jonkun alan joka olisi itselle hyvän tuntuinen ja esim. röntgenhoitajaa en ollut edes tullut ajatelleeksi. Ei sen tarvi mitään erityisen suureellista olla, mutta haluan viihtyä siellä mitä teen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos matematiikkakin sujuu niin ota käteen ne pitkän matikan kirjat ja lue. Kun fysiikka sujuu, voit päästä moneenkin paikkaan missä on fysiikka ja matematiikka pääsykokeissa - harvoin tarvii mitään täysiä pisteitä sisäänpääsyyn. Jos itse opiskelet laajemmin matematiikkaa, ei ole niin iso homma sitten kun ne opinnot alkavat. Jos yliopisto vaikuttaa liian hankalalta matikan suhteen, amk voisi olla hyvä. Sinne tulee osa porukasta ammattikoulupohjalta eikä heillä ole välttämättä sun lyhyen matikan vertaa osaamista.
Mutta kun fysiikka noin hyvin sujuu, uskon että yliopistotasollakin pärjäisit hyvin! Laajan matikan puute tarkoittaa vain lisää töitä peruskurssien kanssa yliopistossa. Mutta nyt jos otat ne kirjat käteet ehdit lukea muutaman kurssin asiat jo ennen pääsykokeitakin.
Mikä tahansa koulutus, jossa joutuu nostelemaan raskaita esineitä. Silkkaa fysiikkaa ilman matematiikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim. DI-koulutuksessa on monia aloja, joilla ei lopulta tarvitse niin hurjan hyvää matematiikan osaamista. Fysiikka pääaineena voi olla liian rankka, ja vaikea päästä opiskelemaan, mutta tyyliin materiaalitekniikka, rakennustekniikka, maanmittaus... Kyllähän sulla täytyy olla matematiikkaakin jo paljon hallussa, jos fysiikasta kirjoitat L:n!
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 16:50"]
Esim. DI-koulutuksessa on monia aloja, joilla ei lopulta tarvitse niin hurjan hyvää matematiikan osaamista.
[/quote]
Ihan totta, mutta yleensä näillä aloilla tarvitsee fysiikkaa vielä selvästi vähemmän kuin matematiikkaa. Jos kerran fysiikka kiinnostaa, niin miksi et opettelisi sitä pitkää matematiikkaa. Käytännössä fysiikassa ei vain pääse lukiotasoa pidemmälle ilman hyviä matematiikan taitoja. Olen itse valmistunut teknillisestä fysiikasta TKK:lta, ja kyllä siellä ensimmäisissä fysiikan kursseissa oli jatkuvasti se ongelma, että ne olisivat vaatineet laajempia matematiikan taitoja kuin mitä siihen asti oli ehditty opetella. (Enkä nyt puhu mistään lukion pitkästä matematiikasta, vaan esimerkiksi osittaisdifferentiaaliyhtälöiden ratkaisemisesta.)