Kertokaa paras/ihanin treffikokemus joka päätyi huonosti.
Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Eli, menette treffeille miehen kanssa, joka ennakko-odotusten mukaan voisi olla se oikea ja aivan ihana ja sitten mies oikeasti osoittautuu ihanaksi ja täydelliseksi. Luulet treffien menneen todella hyvin...kunnes mies ei laita viestiä. Eikä soita. Ei ota yhteyttä millään tavalla.
Ainoa tunne joka jää on hämmennys, ja myös, syvä suru.
Olenko ainoa jolle on käynyt näin?
N28
Kommentit (6)
Ekojen treffien jälkeen ei ole tapahtunut, mutta lyhyen tapailun jälkeen kyllä. Vielä viimeisten treffien jälkeen olin sisälläni varma että tämä on nyt se mun elämäni mies, ja sit tulikin kunnon palutus maan pinnalle. Olinpa idiootti kun koskaan kuvittelin mitään.
Treffit menivät hyvin, mutta kun lopussa kysyin naiselta haluaako hän tavata uudestaan? Niin hän sanoi yllättyneensä, että olin lihavampi kuin hän luuli. Emme tavanneet toista kertaa.
M
Ensitreffit meni hyvin ja mies vaikutti hyvältä, kunnes odotettiin bussiani ja mies yhtäkkiä aloittaa kauhean kielaroinnin ja pitää otteessaan etten pääse pois. Onneksi bussi tuli ja mies jäi sinne. Laitoin viestiä että elämänarvomme jne on niin erilaiset yms että tästä tuskin tulee mitään.
Kaikki treffini ovat mielestäni menneet hyvin. On ollut kivaa, kumppani on ollut kiva ja pidin kokemuksia hyvinä. Valitettavasti vain kaikki treffit ovat päättyneet siihen yhteen kertaan. Eli kai ne kaikki ovat siis päättyneet huonosti.
Aika monta vuotta sitten oli kesäiset treffit minua muutamaa vuotta vanhemman miehen kanssa, joka oli eräänlainen underground-julkkis. Meillä oli siis tietty yhteinen viitekehys, jonka sisällä hän oli positiivisella ja coolilla tavalla tunnettu. Olimme tavanneet netissä, ja ensitreffeillämme päätimme lähtie pyöräretkelle. Se oli etenkin minun harrastukseni, hän oli tainnut jopa joutua lainaamaan Jopon jostain treffejämme varten. Oli aivan ihana kesäinen päivä ja pyöräilimme tosi pitkään. Lähdimme Espoon perukoilta ja kävimme Helsingin keskustassa asti, sitten vähän eri kautta takaisin. Oli tosi leppoisaa, ajeltiin hiljakseen ja välillä ilman käsiä, mies pisti välillä pyörän selässä tupakaksi, juteltiin kaikesta maan ja taivaan välillä. Se hänen julkkisasemansa jotenkin edesauttoi sitä, että kiinnostuin hänestä. Hän tuntui heti alfaurokselta, joka pitää saada. Mutta minun markkina-arvoni ei selvästikään riittänyt, koska hän ei ottanut mitään yhteyttä minuun treffien jälkeen. Olin kieltämättä aika pettynyt. Itse asiassa yksi syy ghostaamiselle saattaa olla sekin, että sanoin hänelle olevani epätoivoisesti etsimässä kumppania. :D Olin vähän nuori ja tilannetajuton silloin, ja kun keskustelu kääntyi tähän että ollaanko epätoivoisia vai ei, niin tuntui ärsyttävän kliseiseltä sanoa että eeeen oo mitenkään epätoivonen tässä. Joten sanoin sitten just päinvastoin. :D