Tuttavan lapsi on aivan hirveä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsella on todennäköisesti jtn neurologista pulmaa.

Ei varmaan auta että tuot esille sun eleillä miten vastenmielinen tämä on.

Vanhemman pitäisi viedä hänet tutkimukseen, jos ei vie, ongelma vaan siirtyy.

Niinpä! Ärsyttää nämä kurittomuudesta puhujat. Kukaan lapsi ei ole tahallaan ilkeä, vaan kyse on neurologisesta ongelmasta (nepsy).

Kurittomuus ja kasvattomattomuus ovat eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Mitä haluat pman lapsesi oppivan tästä? Jos haluat, että hän oppii tuomitsemaan ja hylkäämään, katkaise välit. Jos taas haluat opettaa, että ihmiset toimivat eritavoin ja eri syistä tekevät tyhmiäkin asioita, ota puheeksi ongelma ja opettakaa lapsenne leikkimään keskenään paremmin.

Asenteesi: ”lapsi on hirveä”, on todella lapsellinen. Siihen on aina syynsä miksi joku lapsi lyö, erittäin harvoin se on pahuutta tai edes kasvatuksen puutetta. Se on reaktio, joka on väärä.

Älä vaan sano, että ”Ei sun kanssa kukaan halua olla”. Miltä itsestäsi tuntuisi, jos joku sanoisi jonkin sun tavan vuoksi näin?

Kai ymmärrät, että sullakin on vastuu lastesi leikeistä, ei vain sen toisen lapsen äidillä?

Minusta ap ei ole ihan pienin perustein ottanut etäisyyttä. Kaverin lapsi ei vain ole pahalla tuulella ja leikit riitaisia, vaan hän (ilmeisesti säännöllisesti) lyö ja puree.

Äidillä on velvollisuus opettaa lapsilleen, että heidän fyysistä koskemattomuuttaan tulee kunnioittaa ja jos muuten ei saa rauhaa, on pysyttävä poissa väärin käyttäytyvän ihmisen seurasta. 

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että sinua ärsyttää. Tietysti voit kertoa, miksi et halua, että lapset enää leikkivät keskenään - mutta yritä jättää puheesta kaikki ärtymys pois. Älä myöskään ryhdy antamaan heille neuvoja, sillä ne olisivat turhia. Kerro vain, miten asiat nyt koet; jos uskot, että jonain päivänä lapset voisivat ehkä taas leikkiä keskenään, kerro se heille myös. "Katsotaan ensi vuonna" tms.

Miksi annoitte lasten kilpailla, vaikka tiesitte, että se on yhdelle ongelma?

Just näin. Riittää, että ap sanot tuttavallesi, ettet halua omien lastesi joutuvan kärsimään hänen lapsensa väkivaltaisesta käytöksestä, joten toistaiseksi ette tapaa perheenä. Tuttava voi ihan itse vetää johtopäätökset, ei siinä kannata sinun ruveta besserwisseröimään. Kaikenlaiset tutkimuksiin patistamiset, saati omat kyökkidiagnoosit on täysin turhia ja loukkaavia. 

Vierailija kirjoitti:

Sillä, että on ainoa lapsi ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Kaikki ystävieni ainokaiset käyttäytyvät hyvin. Ainoat tuntemani kauhulakarat ovat vanhimpia lapsia kaksilapsisesta perheestä ja molemmat poikia. Niissäkin syynä ”vapaa kasvatus”.

Minun tuttavaperheessäni myös hirviölapsi on esikoinen, tyttö.

Vierailija kirjoitti:

Koulu ja joukkuelajit auttavat. Kun ei enää ole ainoa ja tulee epäonnistumisia.

Joo, ja joukkuelajeissa sitten muut lapset saavat kärsiä kun yhden pitelyyn menee kaikki aika? Ei kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että sinua ärsyttää. Tietysti voit kertoa, miksi et halua, että lapset enää leikkivät keskenään - mutta yritä jättää puheesta kaikki ärtymys pois. Älä myöskään ryhdy antamaan heille neuvoja, sillä ne olisivat turhia. Kerro vain, miten asiat nyt koet; jos uskot, että jonain päivänä lapset voisivat ehkä taas leikkiä keskenään, kerro se heille myös. "Katsotaan ensi vuonna" tms.

Miksi annoitte lasten kilpailla, vaikka tiesitte, että se on yhdelle ongelma?

Yhden mukaanko leikit pitäisi valita? Yksi siis saa rajoittaa kaikkien toimia?

Vierailija kirjoitti:

Mitä haluat pman lapsesi oppivan tästä? Jos haluat, että hän oppii tuomitsemaan ja hylkäämään, katkaise välit. Jos taas haluat opettaa, että ihmiset toimivat eritavoin ja eri syistä tekevät tyhmiäkin asioita, ota puheeksi ongelma ja opettakaa lapsenne leikkimään keskenään paremmin.

Asenteesi: ”lapsi on hirveä”, on todella lapsellinen. Siihen on aina syynsä miksi joku lapsi lyö, erittäin harvoin se on pahuutta tai edes kasvatuksen puutetta. Se on reaktio, joka on väärä.

Älä vaan sano, että ”Ei sun kanssa kukaan halua olla”. Miltä itsestäsi tuntuisi, jos joku sanoisi jonkin sun tavan vuoksi näin?

Kai ymmärrät, että sullakin on vastuu lastesi leikeistä, ei vain sen toisen lapsen äidillä?

eli itse haluat viarailla paikassa jossa sua mätkitään ja kiusataan , miksi lapsi pitää altistaa tähän

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tuttavan lapsi saisi neuvolan kautta lähetteen tutkimuksiin? Vai eikö halua tutkituttaa.

Mitä tutkimuksia tarvitaan siihen, että lasta ei kasvateta? Olkoon mikä adhd/add/tourette/lukivika niin lapsi pitää kasvattaa kuitenkin. Ei ne kirjainyhdistelmät auta.

Jos oikeasti on hyvin vaikea, saattaa olla vaikka autismi + PDA.

Näillä lapsilla kaikki ne hyvät perinteiset kasvatuskeinot vain pahentavat oireilua.

Heidän käytöksensä ei johdu ilkeydestä tai tottelemattomuudesta, vaan liian suuresta kuormituksesta, eivätkä tiedä miten saisivat helpotettua oloansa.

Näiltä lapsilta pitää tasoittaa pois ne kuormittavat ärsykkeet. Eivät he niihin ärsykkeisiin pysty siedättymään yhtään sen enempää kuin itse siedättyisit muurahaispesässä istumiseen.

Ne ärsykkeet tuntuvat näillle lapsille yhtä pahalta kuin sinulle tuntuisi se muurahaispesä. Todennäköisesti itsekin raivoaisit hulluna kunnes muurahaiset on poistettu, etkä rauhoittuisi vaikka kuinka kovasti käskettäisiin ja vedettäisiin sinulle rajoja.

Oikeanlainen terapia voi auttaa niitä kirjainlapsia elämässä ja arjessa selviytymisessä. Kuri ja vaatimukset eivät heitä auta.

Olen tuo, joka kysyi noista kirjainyhdistelmistä. Mulla on sattumoisin add ja lukivika ja muita neurologisia ongelmia. Löytyy aistiyliherkkyyttä myös eli tiedän mitä on kun jatkuvasti käy ylikierroksilla ja ei osaa sanoittaa niitä tunteita ja kuinka jokin vaate tuntuu järkyttävän pahalta tai kun vaate on pikkaisenkaan märkä tai likainen niin se pitää saada pois. Ne kirjainyhdistelmät eivät auta millään tasolla. Asiat jotka auttavat on kasvattaa se lapsi sietämään epämukavuutta jonkin aikaa ja opettaa elämään itsensä näköistä elämää. Ei purkaa mitään kuormia pois, vaan kasvattaa sietämään. Millä ajattelit muuten saada lapsesi yhteiskuntakelpoiseksi, jos ei sietokykyä ole yhtään? Sä et ole täällä paapomassa ja poistamassa esteitä lapsen loppuelämää.

Se, että lääkäri antaa jonkun kirjainyhdistelmän ei poista vanhemman vastuuta kasvattaa. Se saattaa antaa jotain tietoisuutta, mutta et sä voi piiloutua diagnoosin taakse ja kuvitella tietäväsi mitä lapsi tuntee. Vaikka lapsesta tuntuisi epämukavalta ei se oikeuta raivoamiseen tai epäkohteliaaseen käyttäytymiseen. Vanhemman vastuulla on edelleen kasvattaa ja asettaa ne rajat sille lapselle. Neurologisissa ongelmissa tarvitaan rajoja kahta kauheammin.

Aiheeseen liittyen: mua ärsyttää suunnattomasti lähipiirin lapsen ns. rajaton kasvatus tai miksi sitä voisikaan kutsua, eli esim. todella huomionhakuisesta ja muita (tahallaan) ärsyttävästä käytöksestä ei saa sanoa, eikä sitä saa kieltää. Jotenkin ei yllätä, että lapsella ei sitten olekaan kavereita - epäilen ettei kukaan oman ikäinenkään jaksa sellaista käytöstä. En ymmärrä mitä väärää on yrittää opettaa lapselle, että miten toisten ihmisten kanssa toimitaan ja mikä voi mahdollisesti ärsyttää muita. En nimittäin usko, että olen ainoa ihminen maailmassa ketä ärsyttää kyseisen lapsen käytös. Tytöllä on mm. tapana "omia" kavereita, eli voi olla ainoastaan yhden kaverin kanssa kerrallaan (ei osaa toimia ryhmässä) ja pyrkii tällä tavalla muiden väliin. No yleensä lopputulos on se, että ne jo ennestään kaverit ovat kavereita ja tyttö pullautetaan ulos. Toinen rasittava tapa on leikkiessä pomottaminen, eli suoraan käskee että istu tuohon ja sano näin, jne. Olen sanonut suoraan, että en ala miksikään käskytettäväksi. Ja tuskin alkavat lapsetkaan, vaan kaikki kaverisuhteet loppuvat ennen kuin ehtivät edes alkaa. Mutta lapsen äidin mielestä oman lapsen käytöksessä ei tietenkään voi olla mitään vikaa, joten mitään ei asian suhteen tapahdu tai tehdä. 

Joo, meillä käy väkivaltainen, lapsi tai aikuinen, tasan "kolme" kertaa, ekan, vikan ja ainoan. Tämä on perheeni kaikkien jäsenten koti ja heillä kaikilla on tasavertainen oikeus olla täällä fyysisesti koskemattomia. Ja kyllä, olen tämän jopa joillekkin vanhemmille kertonut. Kuopuksella oli kaveri, joka potki koulussa keskimmäistä lastani, ei ollut ko. potkijalla enää mitään oikeutta astua meidän kotiovesta sisään. Ja kerroin tämän myös potkijan äidille kun hän soitti, miksi lapsensa ei enää pääse meille leikkimään.