Taas yksi surullinen sinkun sunnuntai
Aamulenkki, aamiainen, Hesarin jokainen juttu luettu, silti kello vasta 11 ja nieleskelen jo kyyneleitä. Taas yksi merkityksetön päivä edessä, yksinäisyys huutaa pitkin seiniä. Välillä tästä itsellisyydestään jaksaa nauttia, mutta kun tyhjyys iskee päälle, se todella tappaa. Antaisin mitä tahansa, että saisin vielä jakaa arkeni jonkun kanssa. Olisi joku, jolle keittää aamukahvit, jonka kanssa hymyillä lintulaudan oravalle, sipaista ohimennessään olkapäästä.
Kommentit (100)
Lättyjä parvekkeella Suomessa maaliskuussa. Olette masokisteja kaikki.
Tämän varatun naisen sunnuntaihin kuului aamulenkki ja aamuriita puolison kanssa, ja kaupungille painuminen ilman aamiaista. L'inferne, c'est les autres.
Yksin oleminen on toki taito jota kaikilla ei ilmeisesti ole, mutta kauniilla haaveilla varustettu ihminen pettyy suhteessa todennäköisemmin kuin ilman; yksinään saa rauhassa haaveilla, suhteessa käy kyllä tasan selväksi että niin kauan kuin haaveilet jostain muusta kuin munan lutkuttamisesta saat jatkaa haaveiluasi, ihan ypösen yksin. Ja yksin oleminen parisuhteessa on minusta yksinäisempää kuin jos on oikeasti yksin.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 14:28"]Lättyjä parvekkeella Suomessa maaliskuussa. Olette masokisteja kaikki.
Tämän varatun naisen sunnuntaihin kuului aamulenkki ja aamuriita puolison kanssa, ja kaupungille painuminen ilman aamiaista. L'inferne, c'est les autres.
Yksin oleminen on toki taito jota kaikilla ei ilmeisesti ole, mutta kauniilla haaveilla varustettu ihminen pettyy suhteessa todennäköisemmin kuin ilman; yksinään saa rauhassa haaveilla, suhteessa käy kyllä tasan selväksi että niin kauan kuin haaveilet jostain muusta kuin munan lutkuttamisesta saat jatkaa haaveiluasi, ihan ypösen yksin. Ja yksin oleminen parisuhteessa on minusta yksinäisempää kuin jos on oikeasti yksin.
[/quote]
Sulla taitaa olla aika paska suhde. Kurja juttu, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö jollakin toisella oikeasti voisi olla kaunis ja romanttinen parisuhde, joka enimmäkseen tuottaa hyvää oloa. Oikeastaan ihmettelen, miksi huonoihin suhteisiin jäädään kitumaan vuosikymmeniksi. Itse olen sellaisista lähtenyt ja löytänyt jotain paljon parempaa. Ei kannata tehdä elämästään kurjaa!
Tsemppiä! Omina sinkkuaikoinani tuota olotilaa lievitti vaikkapa pitkä kävelylenkki luonnon keskellä, hyvän ruoan laittaminen itselleni (kyllä, söin aina hyvää ruokaa yksin ja myös leivoin yksikseni paljon) ja vaikkapa hyvän kirjan lukeminen vilttiin kääriytyneenä.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:14"]
"Hymyillä lintulaudan oravalle ja sipaista olkapäästä". :D Ei vittu. Haloo, susta paistaa tuollainen oman elämänsä herkkä pikku runotyttö ja "hauras" "haavoilla olija" ja fucking pikku myy. Miehille ja myös meille terveille naisille teatraalinen erikoisuuden tavoittelusi on strong avoid, usko pois. Vähän vähemmän yliyritystä jo ilmaisussa, niin saatat päästä edes yhden askeleen eteenpäin.
[/quote]
Ilmaisu on hieman karkeaa, mutta tottahan tämä on. Aloittaja vaikuttaa sisäänpäin käpertyneeltä itsensä säälittelijältä. Tällaiset ihmiset eivät vedä toisia puoleensa.
Yltiöromanttiset haavelut jostain oravien katselusta ja olkapäiden hipelöinneistä ovat lähinnä koomisia ja elämälle vieraita. Jos asenne ei muutu, niin yksin jää.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:27"]
Osanotot ap, olen itse samassa tilanteessa oleva 30v nainen. Seminätti ja hoikka mutta yksin olen ollut ihan koko elämäni, koskaan edes tapaillut ketään ja nyt taitaa olla toivo jo menetetty. Työskentelen ja harrastan yksin enkä enää keksi missä ihmisiin tutustuisi.
Tottuukohan tähän yksinäisyyteen ikinä? Toivoin niin että voisin edes hetkellisesti kokea millaista olisi jos saisi herätä jonkun vierestä ja tehdä ruokaa kahdelle.
[/quote]
Hyvänen aika jos itse valitsee yksinäisyyden, kuten seminätti ja hoikka nainen tekee jos on yksinäinen, niin mitä siitä valinnasta sitten poraamaan. Toista se on ikäiselläsi urheilullisella ja akateemisella miehellä, jonka voi olla aidosti mahdotonta saada naista, vaikka kuinka yrittäisi.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:54"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:47"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:26"]
Ei tarvitse olla yksin. Tulen heiluttamaan kyrpää poskeen.
[/quote]
Ahaa. Taodat olla se kyrvänheiluttajatyyppi, joka liikuskelee pääkaupunkiseudulla. Sinulla on liian pieni. Sana on kulkenut.
[/quote]
Tervetuloa kokeilemaan! Viimeksi ei ollut niin pieni. Kukaan ei ole vielä valittanut. Kaikki ovat sanoneet isoksi. 6v aktiivista penispumppausta takana. En ole poistunut kotoa mihinkään viimeiseen viikkoon. Välitän vain kahdesta ihmisestä. Itsestäni ja naisesta t. työtön
[/quote]
Kun sanoivat isoksi, tarkoittivat sen olevan isompi kuin keskimääräinen katkarapu. Eivät silloin tarkoittaneet, että olisit miehen mitoissa.
Penispumppaus ei muuten toimi, tutkittu juttu. Muutenkin suhtautuisin torjuvasti henkilöön, joka näkee tarpeelliseksi pumpata kyrpäänsä kuuden vuoden ajan, jotta se olisi marginaalisesti isompi.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 12:02"]
Pastori ottaa poskeen tilaisuuden jälkeen. Antakaa hänelle muutama almu.
[/quote]
Vain ateistipastorit toimivat noin ja silloinkin vain jos kannattavat homoliittoja.
Sinkut on niin vajaita mieleltään sekä ulkonäöltään. Kaikkea se sinkkuus ei korvaa. Eri penis kerran viikossa auttaa selviytymään.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:14"]"Hymyillä lintulaudan oravalle ja sipaista olkapäästä". :D Ei vittu. Haloo, susta paistaa tuollainen oman elämänsä herkkä pikku runotyttö ja "hauras" "haavoilla olija" ja fucking pikku myy. Miehille ja myös meille terveille naisille teatraalinen erikoisuuden tavoittelusi on strong avoid, usko pois. Vähän vähemmän yliyritystä jo ilmaisussa, niin saatat päästä edes yhden askeleen eteenpäin.
[/quote]
Pientä katkeruutta havaittavissa...
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 12:29"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:54"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:47"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:26"]
Ei tarvitse olla yksin. Tulen heiluttamaan kyrpää poskeen.
[/quote]
Ahaa. Taodat olla se kyrvänheiluttajatyyppi, joka liikuskelee pääkaupunkiseudulla. Sinulla on liian pieni. Sana on kulkenut.
[/quote]
Tervetuloa kokeilemaan! Viimeksi ei ollut niin pieni. Kukaan ei ole vielä valittanut. Kaikki ovat sanoneet isoksi. 6v aktiivista penispumppausta takana. En ole poistunut kotoa mihinkään viimeiseen viikkoon. Välitän vain kahdesta ihmisestä. Itsestäni ja naisesta t. työtön
[/quote]
Kun sanoivat isoksi, tarkoittivat sen olevan isompi kuin keskimääräinen katkarapu. Eivät silloin tarkoittaneet, että olisit miehen mitoissa.
Penispumppaus ei muuten toimi, tutkittu juttu. Muutenkin suhtautuisin torjuvasti henkilöön, joka näkee tarpeelliseksi pumpata kyrpäänsä kuuden vuoden ajan, jotta se olisi marginaalisesti isompi.
[/quote]
Uskot mielummin muita kuin oikeita tuloksia. Annan naisille myös usean tunnin hierontaa, esileikkejä ja mitä ikinä he haluavat. He ovat täällä minun vuokseni ja totta helvetissä minä annan kaiken aikani. Pyydän vain yhtä asiaa, että varaavat koko päivän. Aika vierähtää minun kanssa niin nopeasti. En halua olla keskiverto, haluan paras. Amerikan serkut sanoivat jo hyvää yötä, so do I. Have a nice day beautiful gals.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 12:27"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:14"]
"Hymyillä lintulaudan oravalle ja sipaista olkapäästä". :D Ei vittu. Haloo, susta paistaa tuollainen oman elämänsä herkkä pikku runotyttö ja "hauras" "haavoilla olija" ja fucking pikku myy. Miehille ja myös meille terveille naisille teatraalinen erikoisuuden tavoittelusi on strong avoid, usko pois. Vähän vähemmän yliyritystä jo ilmaisussa, niin saatat päästä edes yhden askeleen eteenpäin.
[/quote]
Ilmaisu on hieman karkeaa, mutta tottahan tämä on. Aloittaja vaikuttaa sisäänpäin käpertyneeltä itsensä säälittelijältä. Tällaiset ihmiset eivät vedä toisia puoleensa.
Yltiöromanttiset haavelut jostain oravien katselusta ja olkapäiden hipelöinneistä ovat lähinnä koomisia ja elämälle vieraita. Jos asenne ei muutu, niin yksin jää.
[/quote]
Ai tuolla vittuiluasenteellako muka löytää muutakin kuin elämäm koululaisia?
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 12:27"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:14"]
"Hymyillä lintulaudan oravalle ja sipaista olkapäästä". :D Ei vittu. Haloo, susta paistaa tuollainen oman elämänsä herkkä pikku runotyttö ja "hauras" "haavoilla olija" ja fucking pikku myy. Miehille ja myös meille terveille naisille teatraalinen erikoisuuden tavoittelusi on strong avoid, usko pois. Vähän vähemmän yliyritystä jo ilmaisussa, niin saatat päästä edes yhden askeleen eteenpäin.
[/quote]
Ilmaisu on hieman karkeaa, mutta tottahan tämä on. Aloittaja vaikuttaa sisäänpäin käpertyneeltä itsensä säälittelijältä. Tällaiset ihmiset eivät vedä toisia puoleensa.
Yltiöromanttiset haavelut jostain oravien katselusta ja olkapäiden hipelöinneistä ovat lähinnä koomisia ja elämälle vieraita. Jos asenne ei muutu, niin yksin jää.
[/quote]
Ei pidä paikkaansa. Ei ap ole mitenkään ainoa laatuaan, minäkin olen tuollainen, samoin mieheni.
Miksi "elämäksi" lasketaan vain rumat asiat, ja kaikki hyvät ja kauniit asiat hienosteluksi ja "elämälle vieraiksi"? Tiedoksi: maailmassa on ihmisiä, jotka elävät "kauniisti", ja se on ihan yhtä paljon "elämää" kuin teidän rumatkin elämänne.
"Runotyttöjä" tarvitaan todellakin maailmaan enemmän, roskaväkirääväsuita ei tarvita yhtään mihinkään.
No mutta totuushan olisi kuitenkin toinen. Keräisit tyhjiä tölkkejä, ja mies makaisi krapuloissaan, ja kun sen hakiessa loiventavaa iltapäivällä sipaisisit olkapäästä, se örähtäisi että panettaa, annatko vai vedänkö käteen.
Mulla on takana kasapäin niitä huonoja suhteita, onpa millä muistuttaa itselleen jos alkaa yksinäisyys joskus vaivaamaan.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 12:01"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:54"]
Ota kissa. Se katselis sun kanssa enemmän kuin mielellään lintulaudan oravaa ja sitä voi silitellä ja sipaista olkapäälle ohimennessään. Kahvia se ei tosin jois, jos keittäsit, mut voit kertoo sille kaikki sun asiat.
[/quote]
Ota mieluummin koira. Koiran kanssa tutustuu hyvin äkkiä kymmeniin ihmisiin ulkoillessa. Muutenkin piristää käydä kunnon lenkeillä monta kertaa päivässä.
Kunhan ilmat lämpenevät, niin varmasti järjestämme porukalla taas koirapicnikejä. Mukana on enimmäkseen perheettömiä naisia, mutta myös pariskuntia ja yksinäisiä miehiä.
Työttömänä ollessani koirakuviot olivat aivan välttämättömiä mielenterveydelleni. Minulla on lapsia, mutteivät asu enää kotona. Juttuseuraa oli joka kerran, kun ulos lähti. Koirien touhuja on sitä paitsi mukava seurailla niin kotona kuin ulkona.
[/quote]
Tuo, että koiraa ulkoiluttaessa löytäisi helposti juttuseuraa, on kyllä pelkkä uskomus. Minä otin hoitaaksni sukulaisen koiran, ystävälliseksi tunnetun rodun nuoren ja ihmisrakkaan edustajan, ja yhdessä käveltiin monta kertaa päivässä monen viikon ajan metsässä ja pienkerrostalo- ja omakotialueella, ja koirapuistossakin telmittiin. Vain eläinrakkaat pikkutytöt halusivat jutella (koiralle), kukaan muu ei sanonut koskaan sanaakaan. Koskaan. Joskus joku saattoi päästää koiransa nuuskimaan, mutta silloinkaan ei otettu katsekontaktia eikä sanottu mitään.
Ne, joille ihmiset muutenkin puhuvat mielellään, saavat juttuseuraa koiralla tai ilman. Me muunlaiset emme.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 13:01"]
No mutta totuushan olisi kuitenkin toinen. Keräisit tyhjiä tölkkejä, ja mies makaisi krapuloissaan, ja kun sen hakiessa loiventavaa iltapäivällä sipaisisit olkapäästä, se örähtäisi että panettaa, annatko vai vedänkö käteen. Mulla on takana kasapäin niitä huonoja suhteita, onpa millä muistuttaa itselleen jos alkaa yksinäisyys joskus vaivaamaan.
[/quote]
Surullista, jos ei ole kertynyt kuin ikäviä kokemuksia. Mulla päinvastoin.
Elämä on epäreilua.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 12:27"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:14"]
"Hymyillä lintulaudan oravalle ja sipaista olkapäästä". :D Ei vittu. Haloo, susta paistaa tuollainen oman elämänsä herkkä pikku runotyttö ja "hauras" "haavoilla olija" ja fucking pikku myy. Miehille ja myös meille terveille naisille teatraalinen erikoisuuden tavoittelusi on strong avoid, usko pois. Vähän vähemmän yliyritystä jo ilmaisussa, niin saatat päästä edes yhden askeleen eteenpäin.
[/quote]
Ilmaisu on hieman karkeaa, mutta tottahan tämä on. Aloittaja vaikuttaa sisäänpäin käpertyneeltä itsensä säälittelijältä. Tällaiset ihmiset eivät vedä toisia puoleensa.
Yltiöromanttiset haavelut jostain oravien katselusta ja olkapäiden hipelöinneistä ovat lähinnä koomisia ja elämälle vieraita. Jos asenne ei muutu, niin yksin jää.
[/quote]
Miksi minusta nämä toiveet ovat taas hyvin pieniä ja normaaleja arjen kohokohtia, ja kuvaavat vain yksinkertaista toisen ihmisen kaipuuta elämäänsä. Yltiöromantiikka ja suureelliset haaveet ovat jotain ihan muuta kuin toisen hipausu ohi mennesään, ja jotain miitä ikahden ihan tavallisen ihmisen tavallisessa ihmisuhteessa voi tapahtua. Sen luokitteleminen koomiseksi haihatteluksi oikeasti ihmetyttää, vai miten huonoit parisuhteet tässä on vertailupohjana?
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 13:01"]No mutta totuushan olisi kuitenkin toinen. Keräisit tyhjiä tölkkejä, ja mies makaisi krapuloissaan, ja kun sen hakiessa loiventavaa iltapäivällä sipaisisit olkapäästä, se örähtäisi että panettaa, annatko vai vedänkö käteen.
Mulla on takana kasapäin niitä huonoja suhteita, onpa millä muistuttaa itselleen jos alkaa yksinäisyys joskus vaivaamaan.
[/quote]
Mulla taas ei ole yhtään tuollaista suhdetta takana, eikä edessäkään. En ole koskaan ollut kiinnostunut juopoista. Oma kiintiöni kännikaloja tuli täyteen jo lapsuudenkodissa, ei ikinä enää. Miksi ryhdyit noin huonoihin suhteisiin? Etkö arvosta itseäsi?
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:13"]Surullista. Voisitko ap jostain yrittää löytää iloa ja nautintoa elämääsi, tehdä joka päivä kaikkea sellaista mistä pidät? Mä olen ollut sinkku vuosikausia, enkä vaihtaisi tätä pois mistään hinnasta. Nytkin on ihana pitkä sunnuntaiaamu, aamiainen, musiikkia radiossa, palstailua ja kirjan lukemista. Päivällä leffaan ja kävelylle, lounaalle ehkä. Illalla soittelen äidille ja silittelen vähän vaatteita ensi viikolle, luen lisää. Ihanaa laiskottelua, enkä halua ketään tähän sekoittamaan ja höpöttämään.
[/quote]
Mä voin myös tehdä kaiken tuon vaikka olenkin avoliitossa
Parempi sinkkuna kun huonossa suhteessa :-)
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 14:23"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 13:00"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 12:27"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:14"]
"Hymyillä lintulaudan oravalle ja sipaista olkapäästä". :D Ei vittu. Haloo, susta paistaa tuollainen oman elämänsä herkkä pikku runotyttö ja "hauras" "haavoilla olija" ja fucking pikku myy. Miehille ja myös meille terveille naisille teatraalinen erikoisuuden tavoittelusi on strong avoid, usko pois. Vähän vähemmän yliyritystä jo ilmaisussa, niin saatat päästä edes yhden askeleen eteenpäin.
[/quote]
Ilmaisu on hieman karkeaa, mutta tottahan tämä on. Aloittaja vaikuttaa sisäänpäin käpertyneeltä itsensä säälittelijältä. Tällaiset ihmiset eivät vedä toisia puoleensa.
Yltiöromanttiset haavelut jostain oravien katselusta ja olkapäiden hipelöinneistä ovat lähinnä koomisia ja elämälle vieraita. Jos asenne ei muutu, niin yksin jää.
[/quote]
Ei pidä paikkaansa. Ei ap ole mitenkään ainoa laatuaan, minäkin olen tuollainen, samoin mieheni.
Miksi "elämäksi" lasketaan vain rumat asiat, ja kaikki hyvät ja kauniit asiat hienosteluksi ja "elämälle vieraiksi"? Tiedoksi: maailmassa on ihmisiä, jotka elävät "kauniisti", ja se on ihan yhtä paljon "elämää" kuin teidän rumatkin elämänne.
"Runotyttöjä" tarvitaan todellakin maailmaan enemmän, roskaväkirääväsuita ei tarvita yhtään mihinkään.
[/quote]
Kiitos tästä <3
Minun elämässäni on vain kauniita ja hyviä asioita, mikäli itsestäni riippuu. Karkeat, kiroilevat kiusaajatytöt jätän omaan arvottomuuteensa. Yksin elän, mutta pyrin levittämään iloa ja toivoa paremmasta sinne, missä liikun. :)
[/quote]
Noh, ei sitten ihme ettei kumppani mahdu kuvioihin. Kun elämä nyt vain ei ole pelkkää hyvää ja kaunista, vaan toisinaan aika raadollista. Kuka haluaisi kumppanikseen tuollaisen käsittämättömässä illuusioissa elävän, todellisuudesta vieraantuneen haihattelijan.
Tuskin kukaan tervepäinen ainakaan.