Taas yksi surullinen sinkun sunnuntai
Aamulenkki, aamiainen, Hesarin jokainen juttu luettu, silti kello vasta 11 ja nieleskelen jo kyyneleitä. Taas yksi merkityksetön päivä edessä, yksinäisyys huutaa pitkin seiniä. Välillä tästä itsellisyydestään jaksaa nauttia, mutta kun tyhjyys iskee päälle, se todella tappaa. Antaisin mitä tahansa, että saisin vielä jakaa arkeni jonkun kanssa. Olisi joku, jolle keittää aamukahvit, jonka kanssa hymyillä lintulaudan oravalle, sipaista ohimennessään olkapäästä.
Kommentit (100)
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:14"]
"Hymyillä lintulaudan oravalle ja sipaista olkapäästä". :D Ei vittu. Haloo, susta paistaa tuollainen oman elämänsä herkkä pikku runotyttö ja "hauras" "haavoilla olija" ja fucking pikku myy. Miehille ja myös meille terveille naisille teatraalinen erikoisuuden tavoittelusi on strong avoid, usko pois. Vähän vähemmän yliyritystä jo ilmaisussa, niin saatat päästä edes yhden askeleen eteenpäin.
[/quote]Miksi tulit edes tällaista aloitusta lukemaan? Et taida olla mikään kovin suosittu tyyppi sinäkään kun täällä roikut ja kettuilet muille, eikö sinulla luulisi olevan parempaakin tekemistä...? :D Nolo teini, mene kasvamaan, äitisikin on tainnut sinua muutaman kerran aamupalalle jo käskeä.
Uuden harrastuksen pohjalta voisi se elämänkumppanikin lötyä :) Aloita vaikka lintubongaus tai ota selvää eri retkiryhmistä kaupungissanne ja koita liittyä niihin. Tai kun tekstistäsi välittyy, että olet kiinnostunut luonnosta :) Ainakin tutustuisit uusiin ihmisiin.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:17"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:14"]"Hymyillä lintulaudan oravalle ja sipaista olkapäästä". :D Ei vittu. Haloo, susta paistaa tuollainen oman elämänsä herkkä pikku runotyttö ja "hauras" "haavoilla olija" ja fucking pikku myy. Miehille ja myös meille terveille naisille teatraalinen erikoisuuden tavoittelusi on strong avoid, usko pois. Vähän vähemmän yliyritystä jo ilmaisussa, niin saatat päästä edes yhden askeleen eteenpäin. [/quote] Reps. Tämän ilkeän ja ylimielisen aivopierun kirjoittaja suosittelee siis ap:tä vähentämään yliyrittämistä ilmaisussa.
[/quote]
Tuskin tuon ilkeilijän edes tarvitsi miettiä tarkemmin kirjoitustaan, tuollainen ylimielisyys ja muiden lyttääminen lienee syvällinen osa persoonaa ja sen ilmentämistä.
Ei tarvitse olla yksin. Tulen heiluttamaan kyrpää poskeen.
Ota koira kaveriksi,minulla auttoi.
Osanotot ap, olen itse samassa tilanteessa oleva 30v nainen. Seminätti ja hoikka mutta yksin olen ollut ihan koko elämäni, koskaan edes tapaillut ketään ja nyt taitaa olla toivo jo menetetty. Työskentelen ja harrastan yksin enkä enää keksi missä ihmisiin tutustuisi.
Tottuukohan tähän yksinäisyyteen ikinä? Toivoin niin että voisin edes hetkellisesti kokea millaista olisi jos saisi herätä jonkun vierestä ja tehdä ruokaa kahdelle.
Minäkin unelmoin samasta asiasta, mutta kyllä minä tavallaan nautin yksin olostakin. Olen tosin introvertti. Paistoin aamiaiseksi lettuja hillolla ja siinä tuli yhtäkkiä pieni hymyn pilkahdus itselleni, kun kuvittelin syöväni niitä samalla kun juon kahvia. Olisipa asunto, jossa parveke niin menisin sinne aamukahvittelemaan. Ja kävelyllä käynti musiikkia kuunnellen on aivan mahtavaa. Olen aika varma että yksinolo on parempi kuin huono seura.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:21"]
Liity tinderiin. Saat juttuseuraa ja halutessasi myös treffiseuraa vielä tänään
[/quote]
Tarkoitat kai, että saat joko suoria seksiehdotuksia tai juttuseuraa krapuloissaan makaavista, jotka hetken päästä haluaisivat "seuraa"?:)
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:25"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:17"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:14"]"Hymyillä lintulaudan oravalle ja sipaista olkapäästä". :D Ei vittu. Haloo, susta paistaa tuollainen oman elämänsä herkkä pikku runotyttö ja "hauras" "haavoilla olija" ja fucking pikku myy. Miehille ja myös meille terveille naisille teatraalinen erikoisuuden tavoittelusi on strong avoid, usko pois. Vähän vähemmän yliyritystä jo ilmaisussa, niin saatat päästä edes yhden askeleen eteenpäin. [/quote] Reps. Tämän ilkeän ja ylimielisen aivopierun kirjoittaja suosittelee siis ap:tä vähentämään yliyrittämistä ilmaisussa.
[/quote]
Tuskin tuon ilkeilijän edes tarvitsi miettiä tarkemmin kirjoitustaan, tuollainen ylimielisyys ja muiden lyttääminen lienee syvällinen osa persoonaa ja sen ilmentämistä.
[/quote]
Muahhahhaaaa! mutta huomaatteko juntit, joka toinen kommentti tässä ketjussa on minulle ilkeilijälle, ei tuolle teatraaliselle ap:lle.
Onko tarinalla jokin opetus :D? Huomaatteko? :D
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:22"]
Kai sulla ystäviä on?
[/quote]
No mulla on ystäviä, mutta ei ne auta niihin hetkiin, kun kokee illalla itsensä yksinäiseksi ennen nukkumaanmenoa tai sunnuntaiaamuna (en ole ap).
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:27"]
Osanotot ap, olen itse samassa tilanteessa oleva 30v nainen. Seminätti ja hoikka mutta yksin olen ollut ihan koko elämäni, koskaan edes tapaillut ketään ja nyt taitaa olla toivo jo menetetty. Työskentelen ja harrastan yksin enkä enää keksi missä ihmisiin tutustuisi.
Tottuukohan tähän yksinäisyyteen ikinä? Toivoin niin että voisin edes hetkellisesti kokea millaista olisi jos saisi herätä jonkun vierestä ja tehdä ruokaa kahdelle.
[/quote]
Voitko lähtee treffeille? Tein 20 punnerrusta lämmittelyksi. Olen jumalainen :D
Erosin itse muutama kk sitten ja hitsit miten nautin tästä yksinolosta! :) Saan tehdä töissä pitkää päivää tuntematta huonoa omaatuntoa siitä, että kotona on joku odottamassa tai mennä iltaisin rauhassa pitkälle lenkille, joogaan, salille, pilatekseen yms.. Saatan eksyä myös shoppailemaan työpäivän jälkeen. Viikonloppuisin nukun pitkään, syön rauhassa aamupalan, luen Hesaria ja katson Netflixistä jotain sarjaa. Tai sitten suuntaan ystävien kanssa brunssille. Tänään iltapäivällä kävelylenkki Helsingin kauniissa maisemissa ja sitten kahville johonkin. Sunnuntai-iltaisin hemmottelen itseäni lakkaamalla kynnet kasvonaamio kasvoilla.
Toivottavasti sait näistä jotain vinkkiä, yksinkin voi olla kivaa kun järjestää itselleen ohjelmaa. Tottakai ymmärrän, että jos on pitkään yksin niin alkaa kaipaamaan seuraa. Onko sinulla ystäviä joiden kanssa voisit keksiä tekemistä?
Ei oo runopojan elämä helppoa, ymmärrän tuskasi.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:28"]
Minäkin unelmoin samasta asiasta, mutta kyllä minä tavallaan nautin yksin olostakin. Olen tosin introvertti. Paistoin aamiaiseksi lettuja hillolla ja siinä tuli yhtäkkiä pieni hymyn pilkahdus itselleni, kun kuvittelin syöväni niitä samalla kun juon kahvia. Olisipa asunto, jossa parveke niin menisin sinne aamukahvittelemaan. Ja kävelyllä käynti musiikkia kuunnellen on aivan mahtavaa. Olen aika varma että yksinolo on parempi kuin huono seura.
[/quote]
Letut ja hillo. Radio auki aamusta iltaan. Ihan kuin minun elämästä. En kaipaa ketään puhumaan radion päälle. Musiikki on parempaa kuin hyvä seura. Tiedät löytäneesi oikean kun hänen ääni kuulostaa paremmalta mitä esim. 50ke musiikkilaitteista lähtee.
Itse olen ollut oksennustaudin takia sisällä koko viikonlopun ja yritän nyt vähän syödä. On niitä sinkunkin elämässä kurjempia päiviä kuin ap:n tavallinen aamu. Ulos vaan aurinkoon jos kerran pystyt. Kaikki ei pääse. Eikä kaikilla ole elämässä aikaa surra itseään. Hanki sinäkin sellainen elämä, niin kumppaniin kyllä ilmestyy. Tämä siksi, koska olet silloin itse kiinnostava.
Olen nainen ja olen ollut sinkku kohta viisi vuotta. Sitä ennen huonossa parisuhteessa, joten tavallaan tämä yksinäisyys on parempaa, kuin yhdessä koettu, kuten 9 kirjoitti. Olen yrittänyt nettitreffailla ja olla aktiivinen harrastusten ja muun elämän suhteen ja pääasiassa sitä olenkin ja nautin elämästäni. Tänään vaan tuntuu liian raskaalta kahlata tässä suossa. Ystäviäkin on, mutta kaikki perheellisiä ja viettävät aikansa keskenään. Harrastukset naisvaltaisia ja töissäkin vain naisia. Periaatteessa seuran löytäminen ei olisi ongelma, mutta en halua naruttaa miehiä tapailemalla heitä vain yksinäisyyteni lievittämiseksi, jos muuta yhteistä ei ole.
Tapani kirjoittaa voi olla jollekin itsensä ja tunteidensa kanssa lukossa olevalle vaikea pala purtavaksi. Jos jaksaa katsoa rivien väliin, siellä peräänkuulutetaan kumppanutta, läheisyyttä ja asioiden jakamista. Niillekin voi puolestani vapaasti naureskella.
Tsemppiä sulle ja kiitos kun muistutit mitä elämä voi olla. Avautumisellasi annoit merkitystä tällekin päivälle; kolmen perunakilon kuormiselle, kalan fileoimiselle, pyykkien pesemiselle, pieneksi jääneitten vaatteitten järjestämiselle kirpparikuntoon, ulkoilulle jäätyneen hiekkalaatikon liepeille. Jaksetaan taas, puolin ja toisin!
Jos sinulla on liikaa aikaa, rupea iltaopiskelijaksi. Hankkiudu jollekin vaativalle alalle. Kun ensin teet tavallisen työpäivän ja sen perään harrastukset ja opiskelut, olet rättiväsynyt, etkä jaksa miettiä yksinäisyyttä.
Kai sulla ystäviä on?