Huolestuisitko tällaisesta muistamattomuudesta?
Etsin lasisen uunivuoan kantta. Etsin joka paikasta. En löytänyt. Luovutin. Asun yksin joten kukaan toinen ei ole voinut hukata sitä. Etsiessäni pohdin olenko viimeisen kuukauden aikana rikkonut kannen ja joutunut heittämään palat roskiin (tarvitsin vuokaa kansineen kuukausi sitten joten se on hävinnyt vasta sen jälkeen. Mitään muistikuvaa rikkomisesta ei ole.
Nyt kun aloin uudestaan pohtia kannen kohtaloa, kuvittelin tilanteen jossa pudotan kannen ja se särkyy ja heitän sen roskiin. Joudun hyväksymään kuvitelman tapahtuneeksi. Mitään muuta realistista selitystä katoamiselle ei ole...
Huolestuisitko tällaisesta muistamattomuudesta?
Palsta menee kiinni. Peukku ylös jos huolestuisit, peukku alas jos et.
Kommentit (7)
En huolestuisi siitä, etten löydä kantta, mutta huolestuisin tuosta tarpeesta sepittää kannen rikkominen ja alkaa uskoa sitä oikeasti tapahtuneeksi.
Jonakin päivänä löydät kannen jostain kummallisesta paikasta ja yhtäkkiä muistat että ahaa, tännehän minä sen laitoin.
Veditkö kaikki laatikot pois ja katsoit niiden takaa ettei ole sinne tippunut? Se voi olla jossain välissä. Se voi olla jopa joidenkin tavaroiden välissä mistä olet jo mielestäsi katsonut, mutta et ole erottanut sitä. Aivot toimii joskus oudosti.
Itse olen hukannut tavaraa, etsinyt ”joka paikasta”, luovuttanut ja sitten löytänyt etsimäni tavaran vaikka seuraavana päivänö jostain, mistä aivan varmasti olin katsonut!
Muistamattomuus on luonnollista, mutta tarinan sepittäminen outoa.
Itse asun yksin ja hukkaan tavaroita. Ne sitten yleensä löytyy kun en enää etsi.
Yritän toimia niin, että luovutan etsimisen jossain vaiheessa ja ajattelen, että löytyy jos löytyy.
Joskus auttaa, että pidä taukoa etsimisessä, ajattelen tai teen ihan muuta.
Sitten kun etsin uudelleen ilman hermostumista niin jopas löytyykin.
En huolestuisi. Itellekkin käynyt samankaltaisesti koiran lelun kanssa. Lenkille lähdettiin ja oranssi namipallo jäi olohuoneen nurkkaan odottamaan. Lenkiltä tultua oli kadonnut ihan tuhka tuuleen eikä sitä vieläkään oo löytynyt. Kukaan muu sitä ei ole siirtänyt enkä oo heittänyt roskiin. Ihmetyttää vieläkin, että miten voi noin vaan kadota.
Vierailija kirjoitti:
En huolestuisi. Itellekkin käynyt samankaltaisesti koiran lelun kanssa. Lenkille lähdettiin ja oranssi namipallo jäi olohuoneen nurkkaan odottamaan. Lenkiltä tultua oli kadonnut ihan tuhka tuuleen eikä sitä vieläkään oo löytynyt. Kukaan muu sitä ei ole siirtänyt enkä oo heittänyt roskiin. Ihmetyttää vieläkin, että miten voi noin vaan kadota.
Lähtikö huomaamatta ulos koiran suussa? Oma haluaisi ottaa luun mukaan.
Älä huolestu. Sen on kotitonttu piilottanut. Sano kuuluvasti sille, että tuollainen tavaroiden piilottelu ei ole hauskaa ja pyydä palauttamaan kansi. Todennäköisesti löydät sen juuri siitä kaapista, missä sen pitikin olla ja josta olet etsinyt ainakin 10 kertaa.