Häiritsee että terapeutti on aina ”mun puolella”, ymmärtää, on empaattinen

Vierailija kirjoitti:

"Haluaa auttaa."

No, eikö se ikään kuin ole tarkoitus...

Niinpä. ”Haluan terapeutin joka ei ole mun puolella asioissa eikä yritä auttaa”…?

Vierailija kirjoitti:

Oliskohan vit*uilevalle terapeutille markkinarakoa...

Ilmeisesti, tämän perusteella. Lieköhän tää jokin suomalaisten erityismarkkina, suomalaisille ei empatiaa vaan lauotaan ”totuuksia” päin naamaa vaan

Kyseessä ei tainnut olla ratkaisukeskeinen suuntaus? Mulla kesti monta vuotta ennen kuin pääsin terapiaan. Sitten tuo ratkaisukeskeinen terapeutti minun mielestäni väheksyi kaikkia ongelmia ja traumaattisia tapahtumia, joista puhuin ensimmäistä kertaa elämässäni. Siellä tyypillisiä lauseita ovat "miten sä voisit ajatella tosta tapahtumasta toisin" tai "mitä joku sun ihailema ihminen ajattelisi tosta tapahtumasta" tai "munkin kaveripiirissä on henkilö jolle kävi noin, sehän on ihan tavallista". Ehkä tuollainen toimii jollekin ihmiselle, mutta itse en siitä pitänyt ja meni pian luottamus koko henkilöön enkä uskaltanut puhua juuri mitään. Empatiaa kiitos!

Niin sen pitäisikin olla? Mutta tuntuuko että se tyyli ei sovi sinulle, että olet eri tyyppinen ihminen tai hän olisi keinotekoisen empaattinen /ymmärtävä - jokin kertoo muuta. Keskusteleeko vastavuoroisesti kuitenkin. Moni ei halua ainakaan ikäväluonteista tai manipuloivaa terapeuttia.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni taas aikalailla päinvastainen ongelma, eli tuntuu että en saa terapiastani sitä mitä kaipaisin eli korjaavia ihmissuhdekokemuksia myötätunnon tms. keinoin. Eli puuttuu se sellainen emotionaalinen komponentti, jota olen koko elämäni ihmissuhteistani kaivannut ja jota en ole pystynyt tähän mennessä sanoittamaan oikealla tavalla. Ja jäänyt tähän kohtaan jumiin, koska vastapuoli ei anna minulle sitä mitä kaipaan. Eli olen ikäänkuin "rakkauden keräjäinen".)

Juuri näin minäkin koen.