Miltä tuntuu asua susirajalla tai jossain metsän keskellä?

Katso mountain men tv-sarjaa jos sellainen elämä kiinnostaa. Ei ole kuvattu suomessa mutta saat jonkun käsityksen.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 07:39"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 07:23"]

turhaan pelkäät ei toinenkaan näe sinua ellet nyt pöllöjä pelkää.

[/quote]

Pelkään niin ihmis- kuin eläinkunnan petoja, en pöllöjä. Pelkään pimeää ja sitä mitä siihen voi kätkeytyä. Vähän matkan päässä pihastamme oli peura revitty kappaleiksi. Tuntisin oloni turvallisemmaksi asutuskeskuksessa kerrostalossa, korkealla maanpinnasta. Et saa minua vakuuttuneeksi siitä että jossain keskellä korpea olisi hyvä asua. -15-
[/quote]Mielenkiintoista kuinka kaupungistuneita osasta ihmisiä on jo tullut. Ihan täällä Suomessa. Pelätään pimeyttä ja hiljaisuutta ja metsiä. Olo koetaan turvalliseksi vain ympärivuorokautisessa valaistuksessa ja maanpinnan yläpuolella, vaikka Suomen luonnossa ei käytännössä ole mitään vaarallista ihmiselle. Tai oikeastaan tuohan on todella primitiivinen reaktio, että pimeän ajaksi kiivetään soihdun kanssa puuhun petoja pakoon.
Oletkos koskaan miettinyt, että jos metsässä lymyilisi jokin kauhea peto, niin kasvillisuuden peitteisyyden takia et sitäkään metsästä kaukaa ehtisi huomata kun se sinusta paistin haluaisi? Eli et näe valoisallakaan kovin syvälle pusikkoiseen metsään.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 07:47"]

Oletkos koskaan miettinyt, että jos metsässä lymyilisi jokin kauhea peto, niin kasvillisuuden peitteisyyden takia et sitäkään metsästä kaukaa ehtisi huomata kun se sinusta paistin haluaisi? Eli et näe valoisallakaan kovin syvälle pusikkoiseen metsään.

[/quote]

Tottakai olen miettinyt. Ei mulla ole täällä juuri muuta virkaa kuin miettiä asioita. Pitäisikö tuollaisen olla jotenkin lohdullinen tai rentouttava ajatus, että hupsista kun olen hassu, miksi pelätä etukäteen kun tilanteen tullen on jo pulassa? En mene metsään, en mielelläni edes pihalle yksin. Onneksi en ole ulkoilmaihminen niin en sinne niin kaipaakaan. -15-

Naurettavaa tämä pelkokeskustelu. Tilastojen valossa on itsestään selvää, että kaupungissa on ulkopuolisia uhkia paljon syrjäseutuja enemmän. 

Kovin syrjässä riskitekijä on nimenomaan avun saatavuus, ei muuta. Sairauskohtauksen yllättäessä apua odottelet ties kuinka monta tuntia. Siinä ei sitten enää liuotushoidot auta. 

Ulkopuolisen tunkeutuminen väkivalta mielessä taloon tai villieläinten hyökkäys on jotain aivan marginaalista siihen verrattuna, että taajamassa aggressiivinen koira hyökkää tai joku hörhö iskee puukon selkään. 

Ja se pimeys nyt ainakaan ei ketään vahingoita. Tai tietysti jos kaatuu johonkin juurakkoon, siksi ettei näe.... 

Ei ole susia näkynyt, mutta karhuja hiippailee kyllä melko lähellä. Ei se mitään, onhan meillä hyvin varustettu asekaappi.

Metsänelävistä suurin riesa ovat oravat, joita koirat haukkuvat yökaudet.

Pimeäkö? Isä osti lampun jo vuosisata sitten. Vai olikohan se isoisänisä. Mutta lampuilla voi mukavasti poistaa pimeyttä. Sähkötkin on nykyään melkein missä vaan, metsän keskellä käytetään aurinkopaneelia tai muuta omaa sähköntuotantoa.

Autoilla kuljetaan, kun tie on kuitenkin lähellä. Mitä ihmettä minä täällä pelkäisin, edes yksin pimeässä? Minä luulen, että paljon enemmän pelkäisi se, joka joutuisi vaikka yön pimeydessä kolkuttelemaan oveamme. Sitäkin on sattunut, kun jollakin on auto hyytynyt pakkaseen.

Lähimpään naapuriin on muutama sata metriä, mutta ei siellä enää kukaan asu. Lähimpään kauppaan on kymmeniä kilometrejä, kaupunkiin yli sata. Onneksi netti enimmäkseen toimii. Ei lähdetä hakemaan maitopurkkia, mutta yliopiston tenttiin piti varata pari päivää, jos ei onnistunut etätenttinä.

Väittäisin, että lapsistani on kasvanut näissä olosuhteissa hyvinkin täysipäisiä. Siitä olen vakuuttunut siksi, että näin huonon työllisyyden aikaan ovat saaneet työpaikan pian ammattikoulusta valmistuttuaan ja tulevat omillaan toimeen. Maalla on kaikenlaista puuhaa, ja uloskin on voinut päästää milloin vaan.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 07:57"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 07:47"]

Oletkos koskaan miettinyt, että jos metsässä lymyilisi jokin kauhea peto, niin kasvillisuuden peitteisyyden takia et sitäkään metsästä kaukaa ehtisi huomata kun se sinusta paistin haluaisi? Eli et näe valoisallakaan kovin syvälle pusikkoiseen metsään.

[/quote]

Tottakai olen miettinyt. Ei mulla ole täällä juuri muuta virkaa kuin miettiä asioita. Pitäisikö tuollaisen olla jotenkin lohdullinen tai rentouttava ajatus, että hupsista kun olen hassu, miksi pelätä etukäteen kun tilanteen tullen on jo pulassa? En mene metsään, en mielelläni edes pihalle yksin. Onneksi en ole ulkoilmaihminen niin en sinne niin kaipaakaan. -15-
[/quote]Kerros nyt ihan mielenkiinnon vuoksi, mitä pelkäät suomalaisessa (?) metsässä?
Metsässähän on mukava kuljeskella ja nauttia luonnonrauhasta. Linnuista, nisäkkäistä, kasveista, tuoksuista. Miksi metsä on sinulle uhkaava paikka?

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 04:42"]

Miten sosiaalinen elämä ? Oletteko paljon perheen kesken ? Lapset pitää aina kuskata kavereille?

[/quote]

No tuota, onhan tämä av-palstakin eräänlaista 'sosiaalista elämää', eikö olekin?

Me olimme siitä hyvässä asemassa, että lasten kaverit tulivat aika usein meille. Viikonlopuksi saattoi kouluautossa tulla enemmän vieraita lapsia kuin omia. Mutta kyllä kuskaamistakin on riittänyt. Niinpä lapsille on kustannettu ajokortti ja jonkinlainen kulkuneuvo heti kun laki on sallinut. Ensimmäinen taisi olla kaikilla moottorikelkka.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 06:57"]

Kiertolaiset kiertää jo noita tuirvattomia taloja maasedulla. Ulkomaalaiset, joita ei voi tuomita Suomessa. Pyytävät rahat tyynyn alta. Jos ei ole, eivät usko vaan kiduttavat niin kauan että rahaa löytyy

[/quote]

Minä luulen, että nykyään maaseudulta on turha hakea niitä mummon tyynynalle kätkemiä rahoja. Ei, kyllä siellä on suuremmalla todennäköisyydellä vastassa sen mummon aikamiespoika, joka harrastaa metsästystä ja jolla on ase käsillä. Siis tietenkin susien varalta.

Mistäpä muuten luulette johtuvan, että harvemmin sudet syövät koiria narun päästä juuri siellä kaikkein kaukaisimmlla syrjäseuduilla, karhuista puhumattakaan?

Itse asiassa meilläkin on tavattu kulkumustalaisia pihapiirissä useammin kuin metsänpetoja.  Arvaa vaan, kumpi pelkäsi enemmän, se kulkija vai keskenään kotona olleet perheen lapset?

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 02:37"]Missä ei lähellä naapurin naapuria? Pelottaako? Käykö teillä susia pihassa? Jännittääkö olla yksin kotona? Miten liikut pimeällä talvisin, tai miksei kesäisinkin, autollako? Kuinka pitkä matka lähimpään taloon?

Kyselee maalaiselämästä kiinnostunut kaupunkilainen
[/quote]

Ei pelota, paljon enemmän pelottaa käydessäni kaupungissa, jossa yöllä kaikki huumehörhöy tms ovat uhka.
Susi on kerran käynyt pihassa, katseli koiraamme vihaisesti mutta mies hätisteli pois aseen kanssa.
Ei pelota olla yksin kotona, kun tiiän että ovet on lukossa yms
Pimeällä liikun ihan lenkkelilyn muodossa jalkaisin lampun kanssa. Ei se pimeys ketään vahingoita
Pitemmälle menen tottakai autolla.
Lähimpään naapuriin on matkaa 4km (en taida olla kaikkein syrjässä asuvinpia)

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 04:20"]

Ei itsessään pimeys, vaan muiden ihmisten puute. Vaikka kaupungissa on enemmän vaaroja, on siellä myös tarjolla nopeasti apua. Maaseudulla pelottaisi juuri tämä. Jos joku murtautuu sisään, poliisilla kestää jne. Jos susi tappaa tai nappaa koiran pihasta, uskaltaisiko yksin lähteä perään? Entä kun kaikkialla on pimeää ja joutuu kävellä ulkona, onko se pelottavaa? Ap

[/quote]

Naapuriapu on paras apu jos apua tarvitsee sitä saa aina, täällä maaseudulla välitetään vähän toisin kanssaihmisistä kuin kaupungeissa, tosiaan ambulansia saa odottaa tunninkin ehkä kauemmankin, poliisi tulee nopeammin tapauksesta riippuen.

Ei niitä susia haitaksi ole kuin itäsuomessa, susia ja karhuja tässä meidänkin ympäristössä on jonkunverran mutta en koskaan niitä ole tavannut tai edes jälkiä nähnyt.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 08:15"]

Metsässähän on mukava kuljeskella ja nauttia luonnonrauhasta. Linnuista, nisäkkäistä, kasveista, tuoksuista. Miksi metsä on sinulle uhkaava paikka?

[/quote]

En koe kuuluvani sinne, olen siellä tunkeutuja ja väärällä alueella. Tunnen oloni suojattomaksi. Läheiseni on kaatunut metsässä ja jäänyt sinne. En halua olla samalla lailla ulottumattomissa.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 08:17"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 04:42"]

Miten sosiaalinen elämä ? Oletteko paljon perheen kesken ? Lapset pitää aina kuskata kavereille?

[/quote]

No tuota, onhan tämä av-palstakin eräänlaista 'sosiaalista elämää', eikö olekin?

Me olimme siitä hyvässä asemassa, että lasten kaverit tulivat aika usein meille. Viikonlopuksi saattoi kouluautossa tulla enemmän vieraita lapsia kuin omia. Mutta kyllä kuskaamistakin on riittänyt. Niinpä lapsille on kustannettu ajokortti ja jonkinlainen kulkuneuvo heti kun laki on sallinut. Ensimmäinen taisi olla kaikilla moottorikelkka.
[/quote]

Tämä. Meillä 2 (14v ja 17v) teiniä ja 1 10v. Kaksi kelkkaa (niillä ajaa muut paitsi esikoinen) ja tolla kelkalla pääsee jo aika hyvin kaverien luo yms yms.
Vanhin ajelee sitten kevarilla.
Ja joku tulee varmasti kysymään että.ei ton ikänen osaa ajaa sillä, niin tässä jo vastaukseni: jos oma lapsesi ei sitä osaa, ei se tarkoita etteikö joku muu voisi tarvita sitä taitoa.

Meillä ei ole ensimmäistäkään asetta eikä metsästetä, kun ei syödä lihaa. Minua tökkii metsästys ja se että tuossa piharakennuksen takana jo ammutaan kun joku on kyhännyt erämajansa tuohon turhan lähelle. Olen varmaan vähän väärässä ympäristössä. Ovi on lukossa.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 08:38"]

Meillä ei ole ensimmäistäkään asetta eikä metsästetä, kun ei syödä lihaa. Minua tökkii metsästys ja se että tuossa piharakennuksen takana jo ammutaan kun joku on kyhännyt erämajansa tuohon turhan lähelle. Olen varmaan vähän väärässä ympäristössä. Ovi on lukossa.

[/quote]

Täällä metsästys-seuralla on sääntö ettei 200 metriä lähempänä asuntoa saa metsästää, kunnoittavat kiitettävästi sääntöä.

Hirveää. Vihasin sitä.

T. Lapsuuden ja nuoruuden metsässä asunut, josta ri mahdollisuutta päästä minnekään omin avuin.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 07:47"]

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 07:39"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 07:23"] turhaan pelkäät ei toinenkaan näe sinua ellet nyt pöllöjä pelkää. [/quote] Pelkään niin ihmis- kuin eläinkunnan petoja, en pöllöjä. Pelkään pimeää ja sitä mitä siihen voi kätkeytyä. Vähän matkan päässä pihastamme oli peura revitty kappaleiksi. Tuntisin oloni turvallisemmaksi asutuskeskuksessa kerrostalossa, korkealla maanpinnasta. Et saa minua vakuuttuneeksi siitä että jossain keskellä korpea olisi hyvä asua. -15- [/quote]Mielenkiintoista kuinka kaupungistuneita osasta ihmisiä on jo tullut. Ihan täällä Suomessa. Pelätään pimeyttä ja hiljaisuutta ja metsiä. Olo koetaan turvalliseksi vain ympärivuorokautisessa valaistuksessa ja maanpinnan yläpuolella, vaikka Suomen luonnossa ei käytännössä ole mitään vaarallista ihmiselle. Tai oikeastaan tuohan on todella primitiivinen reaktio, että pimeän ajaksi kiivetään soihdun kanssa puuhun petoja pakoon. Oletkos koskaan miettinyt, että jos metsässä lymyilisi jokin kauhea peto, niin kasvillisuuden peitteisyyden takia et sitäkään metsästä kaukaa ehtisi huomata kun se sinusta paistin haluaisi? Eli et näe valoisallakaan kovin syvälle pusikkoiseen metsään.

[/quote]

Minustakin on tosi mielenkiintoista lukea täältä, kuinka jotkut ihmiset ovat viettäneet koko elämänsä jossain pk-seudun lähiössä, eivätkä edes tiedä muunlaista elämää olevankaan. 

Samaa sarjaa ovat ainaiset keskustelut, jossa pitäisi saada ohjeet edulliseen ruokalaskuun - ja loukkaannutaan verisesti siitä ihmisarvoa polkevasta naurettavasta ehdotuksesta, jossa kehotetaan hankkimaan osa ruoasta itse. Joku sienestys ja marjastus on maantieteellisesti yli puolessa Suomessa yleinen hauska harrastus, lähiön lasten mielestä ehdotuskin on ihan käsittämätöntä "köyhät risusavottaan" -vittuilua.

Tykkäsin kovasti myös siitä ketjusta, kun täällä ihmeteltiin millaista elämä Lapissa mahtaa olla. En tiedä oliko siinä jonkinlaista käsitteiden määrittelyn vaikeutta, mutta ihmetys oli suunnaton kun kuultiin Lapin läänissä olevan ihan kaupunkeja ja omakotitalolähiöitä. Hämmästystä herätti myös se, että Lapista pääsee päivittäin lentokoneella reilussa tunnissa Helsinkiin ja että jopa Lapissa ostetaan tavaroita nettikaupoista. Ooh!

Jatkoa edelliseen.

Maaseudulla asuvia halveksitaan ja pidetään tyhminä.

Minä en ole asunut koskaan isossa kaupungissa tai lähiössä, vaan pikkukaupungissa enkä sielläkään keskustassa. En koskaan kerrostalossa. Lähisukua ja kavereita on asunut taajaman ulkopuolella, peltojen keskellä tai metsässä. En tiedä olenko voinut kaupungistua. Ovatko korvessa viihtyvät ja kaupunkia välttävät metsittyneet? -15-

Olen niin kaukana elämäntavassa näistä metsäasujista, että lähinnä mietin että mitä teette työksenne? Rahaa täytyy kuitenkin jostain tulla/olla jos kaikille lapsille hommataan autot ja moottorikelkat ja bensaa palaa.

Haluaisin kuulla kaupungista maalle muuttaneiden kertomuksia, miten sopeuduitte/mitä asioita jouduitte muuttamaan elämässänne?
Itse olemme kaupungissa asuvia vuorotyöläisiä, joille tärkeää on että joukkoliikenne toimii, vuoropäiväkoti on lähellä ja että kauppa on avoinna 23 saakka.
Haluan myös käydä joka päivä suihkussa, jotta olen siistinä ja freesinä töissä.

Ja kyllä, mökki ilman juoksevaa vettä löytyy 100 kilometrin päästä, tosin huomaamme keksivämme tekosyitä joilla vältämme mökkireissuja. Ei taida olla meidän juttu.

up