Miksi raskasta yh-elämää tulisi ymmärtää ja osoittaa myötätuntoa?

[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 19:45"]

En ole yh, mutta kyllä tässä lapsiperheessä voimat on koetuksella, kun toinen on usein työmatkalla. On hoidettava omat ja lasten asiat sekä yrittää pitää suhdetta kasassa... Nythän on muistettava, että moni on yh ihan omasta valinnastaan johtuen ("jätä se sika"), ja tehnyt valintansa itse, ottanut lapset mukaansa ja muuttanut pieneen asuntoon. Moni olisi voinut jättää lapset isälleen, jos helppoa elämää kaipaa .

Lisäksi monilla yh:lla on täysin vapaita vkonloppuja, toisin kuin meillä reissumiesten vaimoilla. Yksinhuoltajille löytyy myös runsaasti menoseuraa ja kohtalotovereita, kun taas perheelliset jätetään vähän ulkopuolelle " koska heillä on toisensa". Yksinhuoltajalla on valta ja mahdollisuus mennä ja tulla, tehdä ja touhuta niinkuin itse haluaa, ei tarvii ottaa puolison mielipidettä huomioon, neuvotella, tehdä kompromissejä jne. Yh:t! Itse olette (usein) valintanne tehneet, silloin ei tilanne tule yllätyksenä. Lopettakaa se myötätunnon kerjääminen, raskasta voi olla perheelliselläkin.

[/quote]

No ei-sosiopaateilla nyt on tapana ymmärtää ja osoittaa myötätuntoa muiden,ainakin tuttujen,ongelmia kohtaan.Minä kuuntelen myötätuntoisena ystävieni ongelmia,vaikka pitäisin niitä typerinä.He puolestaan kuuntelevat minun typeriä ongelmiani.Sillä tavalla ihmissuhteet toimii.

[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 20:35"]

[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 20:34"]En jaksa ymmärtää tätä kaikenkattavaa valitusta äideiltä, yh tai ei. On niin raskasta että. Mulla on neljä lasta ja olen yrittäjä ja mieheni matkustaa paljon työkseen. En koe tätä yhtään raskaana. Vähän on välillä pölyä nurkassa mutta entäs sitten? Jotenkin kiittämätöntä.  [/quote] mikset ole kiitollinen?

[/quote]

Luetun ymmärtäminen?

Toisia ihmisiä yleensäkin kannattaa yrittää ymmärtää ja on oikein osoittaa myötätuntoa. Se helpottaa kaikkien elämää. 

Hävettää olla nainen... aloittajan kirjoituksen luettuani. Kyllä sinäkin nainen olet valintasi ihan itse tehnyt, kun olet reissumiehen vaimo! Oletkohan koskaan ajatellut, että ihminen voi olla "yh" ihan siitä syystä, että ex on myös ollut reissutyössä ja pettänyt vaimoaan mennen tullen. Kaikkea ei ihmisen avioliitossakaan tarvitse sietää, esim. tuota pettämistä. Aikanaan jätin uratykkini siitä syystä, että yhteiseksi sovittu arvomaailmamme ei sittenkään ollut yhteinen.  (mitä ei puoliso tiedä, sitä ei tarvitse miettiä). Oltuani aikani yh, mikä oli erityislapsiarjessa ajoittain haasteellista, tapasin nykyisen aviopuolisoni. Kertaakaan en ole näinä aviovuosina katunut sitä, että jätin epärehellisen puolisoni, sillä olen saanut aviopuolison jollaista en uskonut enää kohtaavani.

Lopuksi ap tekstistäsi paistaa jotenkin katkeruus ja kateus läpi. Miksi suuntaat vihasi nimenomaan tiettyyn ryhmään (yh:t)? Olisiko niin, että sinun ja puolisosi arvomaailmat ovat kuitenkin niin kaukana toisistaan, että olet jo luovuttanut omien arvojesi suhteen? Jos ihminen voi henkisesti hyvin, hänen ei tarvitse "dissata" mitään tiettyä ryhmää. Pysähtyminen ja sen miettiminen, puuttuuko omasta elämästä jotain voisi olla tulevaisuuden kannalta hedelmällisempää kuin tietyn ryhmän halveksuminen. Oletkohan koskaan nimittäin miettinyt, että esim. sairastaminen yh-perheessä voi tulla taloudellisesti kalliiksi, uraihmisen puolisona kulujen maksajia on enemmän, kuin yh-perheissä. Kuka haluaisi ylipäänsä sairastaa, sitä voi jokainen miettiä. Ihminen ei voi kuin kuvitella, mitä toisen ihmisen todellisuus arjen haasteineen voi olla. Niin kauan, kuin ihmisten (ja tässä tapauksessa naisten asenne toisiaan kohtaan) on tämä, niin ei voi kuin sanoa... huoh!