Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En kestä tyttäreni ääntä :(
21.03.2015 |
3v. tyttärelläni on luonnollisesti todellä kova ja kimeä ääni, sellainen korvissa särisevä, ja hän on jatkuvasti suuna ja päänä. Hänellä on ihan koko ajan jotain sanottavaa, jos ei puhu niin toistaa jotain ääntä tai rallatelee tai huutaa. Rakastan häntä yli kaiken ja tietysti lapsista lähtee ääntä mutta muista lapsistani ei läheskään yhtä paljon.
Nytkin laitoin elokuvan pyörimään että saisin hetken rauhaa nyt 8. tunnin melun ja papatuksen jälkeen ja tyttö jatkuvasti kysyy kysymyksiä elokuvasta, laskee elokuvassa olevia hahmoja uudestaan ja uudestaan, selittää mitä telkkarissa tapahtuu, sanoo samoja asioita tai ääntelee, kysyy samoja kysymyksiä. Pyydän häntä olemaan hiljaa, selitän että elokuvien aikana ei tarvitse puhua koko ajan, mutta ei mene perille ja se tekee hänen kanssaan olemisesta rasittavaa. Jos minulla on tällaisia tunteita, olen huolestunut että muillakin tulee olevan ja vieläkin enemmän. Onko mitään tehtävissä?
Kommentit (17)
Joillakin on luonnostaan lapsena sellainen ääni, että siinä jää sirkkelikin toiseksi. Naapurin lapsella oli sellainen ääni, ja vaikka oli tavattoman suloinen pieni tyttö, niin se ääni tuli betoniseinien läpi ja vihloi suoraan hermoon. Kun muutettiin, huokailin että no nyt on vaan normaalia lasten mekastusta, ja kun yhtenä päivänä korviin kantautui taas tytön ääni, luulin oikeasti että hallusinoin, mut ei, he olivat taas ihan sattumalta muuttaneet meidän naapuriin. :D
Myös omalla kuopuksellani on karsea ääni, eikä päivässä ole yhtään hiljaista hetkeä. Käytän joskus kuulosuojaimia, ihan vaan jos olen liian väsynyt kuuntelemaan. En ymmärrä, mikä siinä onkin, että lapsen on pakko huutaa, vaikka leikkisi ihan yksin omassa huoneessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmmm.... oletko muuten levännyt ja voimissasi, ap? Meinaan jos olet muutoin stressaantunut tai nukut huonosti, tuollaista sietää vielä tavallistakin heikommin. Silloin voisi yrittää tehdä sille jaksamiselle jotain.
Lapsiparka, ei se ole tietenkään hänen vikansa, että ääni ei ole kovin kaunis. Tärkeäähän se on, että hän saisi jutella ja ottaa kontaktia niin paljon kuin haluaa, mutta ymmärrän hyvin sinuakin, puhetyöläisenä arvostan todella paljon kaunista puheääntä. Ja kimitys sattuu takaraivoon napakasti ;-)
Miten reagoit, kun lapsi pulputtaa ja toistelee asioita? Jos et reagoi, hän todennäköisesti toistelee ja pöpisee kahta kauheammin! Auttaisiko siten, että menisit heti tuollaisen puheripulikohtauksen osuessa liki, ottaisit lapsen syliin ja vastaisit heti siihen, mitä hän puhuu ja juttelisit takaisin?
Olemme usein sellaisia, että reagoimme lapseen kuten aikuiseen (alitajuisesti näin käy itse kullekin). Jos joku aikuinen höpisee, ja haluaisimme hänen vaikenevan, olemme itse vähäsanaisia - ja aikuinen ymmärtää siitä vähentää puhetulvaansa. Mutta lapsipa ei niin tee! Kolmevuotias pulisee, koska haluaa kontaktin sinuun, äitiinsä. Hänelle se vaihdettava asia on toissijainen motiivi puheelle. Jos hän saa kontaktin heti ja huomiota runsain mitoin, tarve jatkuvaan pölötykseen laskee. Kokeile vaikka.
Vooi ei, anteeks mua rupes hymyilyttää kun luin tätä. Tuli vaan mielikuva tosi kimeästi kimittivästä tytöstä ja sä siellä höyryävänä, kun et sä nyt voi toiselle sanoa että ole hiljaa kun sulla on niin pirun ärsyttävä ääni!
Ja ymmärrän että tää on varmaan sulle oikea ongelma, mutta en osaa auttaa, teidän geeneistä on luotu tuon tytön ääni, koittakaa kestää, kyllä se ääni ajan kanssa muuttuu! :) Ja todennäköisesti voi muidenkin mielstä olla ärsyttävän kuuloinen, mutta sinä näet lasta koko ajan, joten siksi varmaan ärsyynnyt ääneen enemmän kuin muut ja olet ärsyyntynyt varmaan siihen kyselyynki sekä ainaiseen höpinään, siksi ääni alkanut kuulostaa ärsyttävältä.
Kolmoselle: jee! ihanaa! muitakin kuulosuojaimia käyttäviä kuin minä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Komppi neloselle. Lasten höpötys laantuu nopeammin, kun niille pyrkii vastaamaan heti. Ignooraamalla pulina lisääntyy, kun lapsi tihentää kontaktiyritystään.
"äiti, kumpi oli eka, muna vai kana"
"Hmph"
"Äiti, sano nyt, kumpi oli ekana, muna vai kana"
"Leikihän nyt, äidillä on tämä tekstari tässä."
"Mutku kumpi oli ekana, muna vai kana? Muna vai kana? Munaa vai kaanaa? Mu-na-vai-ka-na, muu-naa-vaaaii-kaaa-naa..."
"NYT KYLLÄ OLET SIINÄ HILJAA!"
"Mutku sä et äiti vastannu."
Kuin että jos heti menisi ja ottaisi lapsen syliinsä ja sanoisi, että "ei tuohon tiedä kukaan vastausta, mitä luulet itse?" Ja kävisi siitä parin lauseen keskustelun.
Aina ei tietenkään jaksa eikä ehdi. Mutta tällä ainakin meidän papupadat on saatu rauhottumaan vähäksi aikaa.
[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 16:02"]
Hmmm.... oletko muuten levännyt ja voimissasi, ap? Meinaan jos olet muutoin stressaantunut tai nukut huonosti, tuollaista sietää vielä tavallistakin heikommin. Silloin voisi yrittää tehdä sille jaksamiselle jotain.
Lapsiparka, ei se ole tietenkään hänen vikansa, että ääni ei ole kovin kaunis. Tärkeäähän se on, että hän saisi jutella ja ottaa kontaktia niin paljon kuin haluaa, mutta ymmärrän hyvin sinuakin, puhetyöläisenä arvostan todella paljon kaunista puheääntä. Ja kimitys sattuu takaraivoon napakasti ;-)
Miten reagoit, kun lapsi pulputtaa ja toistelee asioita? Jos et reagoi, hän todennäköisesti toistelee ja pöpisee kahta kauheammin! Auttaisiko siten, että menisit heti tuollaisen puheripulikohtauksen osuessa liki, ottaisit lapsen syliin ja vastaisit heti siihen, mitä hän puhuu ja juttelisit takaisin?
Olemme usein sellaisia, että reagoimme lapseen kuten aikuiseen (alitajuisesti näin käy itse kullekin). Jos joku aikuinen höpisee, ja haluaisimme hänen vaikenevan, olemme itse vähäsanaisia - ja aikuinen ymmärtää siitä vähentää puhetulvaansa. Mutta lapsipa ei niin tee! Kolmevuotias pulisee, koska haluaa kontaktin sinuun, äitiinsä. Hänelle se vaihdettava asia on toissijainen motiivi puheelle. Jos hän saa kontaktin heti ja huomiota runsain mitoin, tarve jatkuvaan pölötykseen laskee. Kokeile vaikka.
[/quote]
Näin. lapsi hakee kontaktia ja huomiota, ja kun ei saa sitä, pulisee kunnes saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 16:19"]
HELPPO RATKAISU: jeesusteippi
No sano sille lapselle että suu kiinni, kyllä se kitinä loppuu kun tarpeeksi komennat tai pidät hellästi kättä sen suun päällä ettei voi huutaa. ei ne siitä rikki mene.
Aikuisen pitää näyttää lapselle että on fyysisesti ylivertainen, eikä sitä vastaan kannata rimpuilla. niin oppivat olemaan
[/quote]
HYVÄ ajatus, mä teen ton mun vaimolle, kun se puhuu liikaa. Naisille pitää osoittaa, kuka on parisuhteessa se fyysisesti vahvempi, niin oppivat olemaan.
Kiitos kommenteista ja tsempeistä. On kyllä totta että olen väsynyt ja se ei auta kimityskestokykyä, olen tehnyt paljon ylitöitä viimeaikoina ja tarvitsen paljon lepoa ja hilajisuutta jota en saa. Silti koen että vastaan lapselle aina kun hän jotain kysyy, lopetan mitä teen ja vatsaan. Jos kysyy saman kysymyksen uudestaan, kysyn että oletko jo kysynyt tuon ja mitä silloin vastasin. Ja tyttö muistaa kyllä. Suurin osa tuota papatusta ei kyllä ole kysymistä johon pitää vastata vaan ääntelyä.
Olen mielestäni huolehtinut että minulla on jokaisen lapsen kanssa pieni yhteinen hetki joka päivä, yleensä leikin, mutta jos en ehdi niin joku pääsee mukaan kauppaan tai sitten vaan jutellaan ennen nukkumaanmenoa. Ehkä tyttö todella kaipaa huomiota mutta enempää en tässä elämäntilanteessa voi antaa, minulla kun on kuitenkin se työ ja muitakin lapsia. Aviomieskin on olemassa ja hän tekee osuutensa, mutta heti kun tulen kotiin hänkin vetäytyy lepäämään, on samaa mieltä että tytön ääni on kamala, on kerran raivonpuuskassa jopa sanonut sen tytölle ja päiväkodin tätikin oli kerran sanonut. :( Paha mieli hänen puolestaan, mutta en tiedä miten voin häntä auttaa.
Hyvä kuitenkin että omat työni rauhoittuu nyt tällä viikolla. Saan ehkä kerättyä vähän voimia itselleni ja jaksan olla parempi äiti tytölleni.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä voisi palkita lasta jos pystyy olemaan jonkin ajan hiljaa. Ei tuo pahitteeksikaan ole että oppii, ei elämässä voi papattaa kovalla äänellä jatkuvasti, siitä tulee vaikeuksia. Parempi että aloittaa harjoittelun nyt.
Hui kamala. Aivan hirveä tilanne. Olen herkkä äänille, ja tuollainen olisi minulle täyttä kidutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä lapsen jatkuva mölinä on jotakin sellaista, josta lapsi pitäisi opettaa pois. Myös omaa ääntä voi oppia hallitsemaan. Minä en vastaa, jos lapseni yrittää huutaa tai kiljua, ellei kyse ole ns. hengenhädästä. Jatkuva mölinä ei ole mikään ihmisoikeus, jonka rajoittaminen olisi rike.
Lapsi puhuu liikaa? Onpa kamala ongelma. Olisit vaan tyytyväinen kun lapsi osaa noin hyvin puhua, jotkut joutuu stressaamaan sitä kun lapsi ei tunnu oppivan puhumaan ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korvatulpat. Hiuksilla saa piiloon.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 09:49"]
Mun mielestä lapsen jatkuva mölinä on jotakin sellaista, josta lapsi pitäisi opettaa pois. Myös omaa ääntä voi oppia hallitsemaan. Minä en vastaa, jos lapseni yrittää huutaa tai kiljua, ellei kyse ole ns. hengenhädästä. Jatkuva mölinä ei ole mikään ihmisoikeus, jonka rajoittaminen olisi rike.
[/quote]
Olen samaa mieltä, vedän tähän kortin "ei minun lapsuudessani". Ulkona sai mekastaa mutta sisällä järkeviä juttuja vaan, normaalilla äänenvoimakkuudella. Oli uutiset ja muita ohjelmia joitten aikana piti olla hipihiljaa. Pikkuhiljaa harjoittelette, ei siitä koulussakaan hyvää seuraa, jos ei osaa olla hiljaa kun pitäisi.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 10:12"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 09:49"]
Mun mielestä lapsen jatkuva mölinä on jotakin sellaista, josta lapsi pitäisi opettaa pois. Myös omaa ääntä voi oppia hallitsemaan. Minä en vastaa, jos lapseni yrittää huutaa tai kiljua, ellei kyse ole ns. hengenhädästä. Jatkuva mölinä ei ole mikään ihmisoikeus, jonka rajoittaminen olisi rike.
[/quote]
Olen samaa mieltä, vedän tähän kortin "ei minun lapsuudessani". Ulkona sai mekastaa mutta sisällä järkeviä juttuja vaan, normaalilla äänenvoimakkuudella. Oli uutiset ja muita ohjelmia joitten aikana piti olla hipihiljaa. Pikkuhiljaa harjoittelette, ei siitä koulussakaan hyvää seuraa, jos ei osaa olla hiljaa kun pitäisi.
[/quote]
Vielä kommentoin siihen, että edelleen 10-vuotiaastani lähtee etenkin kavereiden kanssa ihan päätön älämölö, mutta sen sietää, kun se on ajoittaista. Mutta se on kristallin kirkasta, että huutamalla ei asia etene. Erotan kyllä, jos on tosi hätä kyseessä.
Alue: Aihe vapaa
Sama juttu. 2,5vuotias kovaääninen vasta puhumaan oppinut ja 4,5 vuotias papupata osaa kyllä kiristää hermoja. Koita saada vaikka mies lasten kanssa pihalle välillä ( jos sellainen on). Itse tarvitsen todella paljon hiljaisuutta ja rauhaa ja se on kyllä kieltämättä haastavaa välillä.
Tsemppiä, i feel you! !
Pian ne kasvaa ja kohta niitä ei enää kotona näy.