Pystyykö lapsi nauttimaan ohjelmasta, jonka kieltä ei ymmärrä
Tuli tälläinen mieleen kun kävin ystäväni luona. Heillä on siis 5-vuotias poika, jonka äidinkieli on englanti (ymmärtää myös suomea)
Poika tykkää katsella erilaisia sarjoja Netflixistä ja kuulemma Digimon (se vanha) on hänen mielestään tosi kiva. Katsoi sarjaa JAPANIKSI englanninkielisin tekstityksin. Kysyin että lukeeko jo noin nopeasti, mutta kuulemma ehtii lukea vain lyhyet lauseet. En tiedä löytyykö sarjaa Netflixistä englanniksi vai miksi menettelevät noin.
Minusta oli vähän erikoista, meillä vanhemmatkin lapset kärttäisivät koko ajan aikuista lukemaan tekstejä, eivätkä todellakaan keskittyisi ohjelmaan jos se olisi vieraalla kielellä.
Muistaakseni viime kesänä katsoi suomessa pokemonia suomenkielellä ja kyseli, että saako tätä englanniksi. En sitten tiedä lukeeko paremmin mitä antaa ymmärtää vai onko kärsivällisyys kasvanut.
Eikö kokemus olisi lapsellekin miellyttävämpi, jos sarja laitettaisiin hänelle omalla äidinkielellään, eikä tuolleen tekstitettynä... Japani on vielä niin vaikea kieli, että ei voi argumentoida että oppisi samalla kieltäkin.
Kommentit (33)
Aika juntti asenne, että lapsen pitäisi ymmärtää jokainen sana, jotta voisi tykätä ohjelmasta. Näin ajattelee ainoastaan joku täysin yksikielisessä ympäristössä kasvanut. Me ollaan kaksikielisiä ja matkustetaan paljon. Sekä minulle lapsena, että omille lapsilleni on maailman luonnollisin asia, että ihmiset puhuvat eri kieliä. Se ei estä leikkimästä toisen lapsen kanssa yhtään sen enempää, kuin katsoa vieraskielisiä ohjelmia. Enkä tosiaankaan lue tekstityksiä!
Kyllä niitä ymmärtää vaikkei tietäisi sanoista mitään.
Kyllä mun lapsi katsoi pienenä sujuvasti vieraskielisiä lastenohjelmia. Mielikuvitus sitten täydensi tarinan
Kyllähän Japania oppii useita miljoonia ihmisiä jatkuvasti. Viisi vuotias on parhaassa herkkyysiässä kielien suhteen.
Sarjakuvissa pelataan usein myös kuvilla. Digimoneissa ei ole edes kummosta tarinaa, että pitkälti samaa toistoa jaksosta toiseen.
Tuskinpa se muksu sitä ohjelmaa kattelis jos ei nauttisi siitä.
Silloin kun minä olin pieni, moni lastenohjelma oli tanskaksi tai ruotsiksi. Isompana aloin sitten katsomaan englanninkielisiä ohjelmia. Hyvin nautin ja nykyään en voi sietää suomeksi dubattuja ohjelmia, ne tuntuvat jotenkin teennäisiltä.
Japanissahan ääninäyttelijät elätyvät yleensä todella hyvin ja ohjelmassa voi olla lapsen mielestä mukavampi ja reippaampi tunnelma.
Siskoni lapset ovat suomenkielisiä mutta katselevat italian-, espanjan- ja englanninkielisiä ohjelmia. 3 ja 2 vuotiaat kyseessä.
Pyytävät niitä oikein erikseen. Ei näytä häiritsevän.
Kyllä meillä katsotaan ohjelmia ruotsiksi, englanniksi ja jopa ranskaksi. Eikä mitään niistä osaa.
Vanhaa digimonia ei löydy ainakaan brittien netflixistä dubattuna, vain alkuperäisversiona. Jenkki netflixissä on molemmat.
Kyllä meillä lapset ovat joskus katsoneet englanninkielisiä piirrettyjä ja nauttineet niistä, myös talvella kun olimme matkalla Ranskassa, lapset katselivat paikallisia lastenohjelmia innoissaan hotellin TV:stä, ymmärtämättä sanaakaan ranskaa..
Kyllä ite ainakin pienenä kattelin esim Sailor Moonia japaniksi ilman tekstejä ja nautin siitä vaikken mitään ymmärtänyt puheesta. Sama kun mykkäfilmiä kattois, kyllä se juoni siinä esille tulee. Katoin muuten vuosi sitten jonkun espanjalaisen mykkäfilmin ja siitäkin nautin, välillä oli joku sana tai lause siinä näytöllä mutta en niistäkään mitään ymmärtänyt ja hyvin kävi kuitenkin tarinan juoni selville :D
Sisältäähän ohjelma tai elokuva paljon muutakin kuin kielellistä viestintää, muutenhan se olisi radio-ohjelma!
Ohjelmaan uppoutuu ihan eri tavalla, kun ei oikeasti ymmärrä mitä siinä puhutaan.
Digimonin eka kausi japaniksi on ihana! Se enkkuversio on ihan hirveä, musiikki on typerää monotonista toistoa ja nimet tyyliä "T.K" :D
Pystyy. Oma lapsi puhuu ruotsia ja suomea, mutta tykkää katsoa myös filmejä englanniksi ja japaniksi (ilman tekstejä siis).
Tottakai, Muumit ovat erityisen suosittuja kaikissa asuinmaissamme koska lasten kaverit rakastivat niitä. :D
Samoin meidän pikkulikka oli innolla mukana ikätoveriensa muotileikissä, jossa huudetaan PADOMA PADOMA ja juostaan ympyrää. Pienen tutkiskelun jälkeen kävi ilmi, että kyseessä on Spiderman, dubbaamaton versio joka oli kovin suosittu 3-6v keskuudessa Italiassa.
Ihan niinkuin leikeissäkin, ei sillä kielellä niin väliä. Ja jos vahingossa oppii jotain fraaseja (jees okei), sen parempi. :)
vs
Jos minä saisin vanhempana valita, niin kyllä ihan oman mielenterveyteni vuoksi näyttäisin lapselle tuota alkuperäistä...
Minua suoraan sanoen ärsyttää lapset joille pitää olla koko ajan lukemassa tekstityksiä. Kertoo mielestäni mielikuvituksen puutteesta, jos ei muuten malta olla. Ei vanhempien tarvitse kaikkea pureskella lapselle.
KAtsoin pienenä aina englanninkielisiä ohjelmia ilman ongelmia. Parempia ne olivat kuin suomeksi tai ruotsiksi puhutut =D
Omat lapseni, 2v. ja 4v. katsovat mielellään Pocoyoa, välillä englanniksi ja välillä espanjaksi. Tykkäävät todella paljon. =)
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 23:06"]Noin animehömpöttäjiä siis kasvatetaan. Teini-iässä tuokin mukula pyörii pitkin katuja naamiaisasu niskassa ja huutelee japanilaisia sanoja.
En antaisi oman lapseni katsoa animea. En ikinä.
M29
[/quote]
Annatko katsoa muumeja? Animea sekin.