Lue keskustelun säännöt.
Tarvitseeko kummeja kutsua rippijuhlaan yms, jos
20.03.2015 |
eivät ole halunneet olla lapsen kanssa tekemisissä?
Meillä on valitettavasti suurin osa keskimmäisen lapsen kummeista tällaisia. Joku heistä oli alussa jotenkin mukana, mutta muutaman vuoden päästä viina vei kiinnostuksen muuhun kuin ryyppäämiseen. Nykyään on kääntynyt minua vastaan ja ollut niin kauhea minua kohtaan, että en pidä enää mitään yhteyttä häneen. Aikoinaan pidin paljonkin. Yksipuolista se aina oli silloinkin kun oltiin ihan ookoo väleissä.
Yksi kummeista on myös käytännössä lopettanut kummiuden. Kyselee kyllä lapsemme kuulumisia kun soittelemme, mutta ei ole tullut synttäreille enää vuosiin vaikka on kutsuttu. Ei ole toimittanut lahjaa tai korttia myöskään. Ei ole koskaan pyytänyt lasta kaksin mihinkään. On kiireinen uranainen. Minut (olimme siis pitkään ystäviä) hän hylkäsi kun sairastuin vakavasti. Sen jälkeen olemme puhuneet vain ilmoista ja vähäpätöisistä päivittäisasioista, mutta viiden minuutin jälkeen hänen pitää aina lopettaa puhelu, kun on niin kiire.
Pahalta tuntuu. Kutsuisitteko itse tällaisessa tilanteessa kummit rippijuhlaan? Ne olisivat tänä kesänä. Voisikohan rippijuhlien tilalle keksiä lapselle muuta kivaa. Tai kutsua vain sen yhden kummin joka on jäljellä?
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarvii kutsua.
Tietysti voitte erota kirkosta ja lopettaa kummittelun.
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 19:23"]
Onko kellään muulla ollut tämmöistä tilannetta?
Ap
[/quote]
Ei kummeiksi kannata ottaa muita kuin sukulaisia. Sukulaisiin voi ottaa yhteyttä vuosienkin jälkeen. Kaverikummit jää jos ladut lähtee eri suuntiin. Kokemusta on. Ja ylipäätään kannattaa harkita että onko järkevää liittää lasta seurakuntaan vauvana. Liittyköön sitten itse jos tai kun näkee sen tarpeelliseksi.
Minulla oli 3 kummia. Yksi muisti ensimmäisen vuoden jonka jälkeen ei enää ollut missään tekemisissä. Kaksi muuta oli pariskunta ja he muistivat jotenkuten kunnes täytin 7 ja tunkivat horoskooppirannekkeen postiluukusta ja se meni rikki, oli vielä väärä horoskooppi. Soitin ja kiitin ja sen jälkeen en kuullut mitään. Rippijuhliin kutsuttiin tämä pariskunta, mutta nainen ei vaivautunut kertomaan kutsusta miehelleen joten mies järjesti muuta tälle päivälle ja he eivät tulleet ollenkaan. Siskoni oli siunaamassa minua.
Itse olen nyt omalle lapselleni pyytänyt kummeiksi ystäviä jotka eivät kovin helposti ole hylkäämässä kummilasta. Todella pahasti saisi välit mennä jos näin kävisi
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 22:35"][quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 19:23"]
Onko kellään muulla ollut tämmöistä tilannetta?
Ap
[/quote]
Ei kummeiksi kannata ottaa muita kuin sukulaisia. Sukulaisiin voi ottaa yhteyttä vuosienkin jälkeen. Kaverikummit jää jos ladut lähtee eri suuntiin. Kokemusta on. Ja ylipäätään kannattaa harkita että onko järkevää liittää lasta seurakuntaan vauvana. Liittyköön sitten itse jos tai kun näkee sen tarpeelliseksi.
[/quote]
Mitä jos ei ole sukulaisia? Ei sisaruksia minulla tai miehelläni, serkkuja on molemmilla pari, mutta heitäkin tulee nähtyä ehkä max kerran vuodessa jossain sukukekkereillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En edes muista, milloin viimeksi kuulin kummeistani (4 kpl). Olin varmaan hyvin pieni. Konfirmaatiossa minut siunasi serkkuni, koska halusin niin. En halunnut kutsua kummejani, koska he eivät ole olleet missään tekemissä kanssani. Kysy lapsesi mielipidettä, se on tärkein.
Kutsu vaan rippijuhlaan, olet ainakin tehnyt parhaasi suhdetoiminnan eteen. Jos kummi ei tule juhliin, niin se on kummin häpeä.
Rippijuhlat on kuitenkin nuoren oma juhla ja jos kyttäillään onko joku jäänyt kutsumata, niin tunnelma menee pilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kellään muulla ollut tämmöistä tilannetta?
Ap
En aio kutsua sylikummia, jota lapsi ei ole koskaan kiinnostanut.
Joudun pohtimaan myös uskontoa vaihtaneen kummin tilannetta, mutta taidan kutsua, tulee tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä kutsu jos ei ole kiinostuneita pitämään yhteyttä Ihan normaali arkena.
Mutta siitä sanon ettei kummit enään nykypäivänä ole jotain lahjakoneita ja kukaan ei oleta että viettää aikaa kummilapsen kanssa enää. Nykysin kun ei tarvita sitä kummia saattamaan lasta pussaamaan Jeesuksen persettä niin se kummius on lähinnä vain titteli
Olen myös miettinyt tätä, koska lapseni toinen kummi erosi kirkosta jo vuosia sitten. Koen että hän jollain tavalla petti meidät, lapsen ja minut, kun hänen kristillinen uskonsa ei ollutkaan vakaa ja kuitenkin hän suostui tällaiseen tehtävään aikoinaan.
up