Tänä aamuna olen kuin persiiseen ammuttu karhu.

Mies kuorsasi niin etten saanut unta, siirryin epämukavalle sohvalle jossa nukuin aivan siivottoman huonosti. Aamulla mainitsin kuorsaamisesta, mies oli että So? Minkäs hän sille voi? No mitä jos vaikka laihduttais tommoisen 10 kiloa alkuun, tutkimusten mukaan varmaan auttais.

Onneksi olen yksin, ehdin jo raivokkaasti ärräpäiden säestyksellä imuroida kun joku kävi kengät jalassa kävelemässä alakerran läpi.   nyppii niin että varmaan kykenisin juoksemaan maratonin ihan kevyesti.

Argh ja kiitos =)