Lue keskustelun säännöt.
Miksi teillä on monella niin kauhean paha olla?
19.03.2015 |
Kun ne lapset ovat niin raskaita. Ja työ on yhtä paskaa. Ja voi hitto kun miehen naamakin käy jo pännimään. Liikakilot vaivaa ja hävettää kun piha-aita on leikkaamatta, mutta kun ei vaan jaksa. Rahat riittää juuri ja juuri kitkuttamalla elämän pyörittämiseen. Kaikki on niin perseestä ja kamalaa, pelkkää suorittamista ja mikään ei kiinnosta.
Olenko jotenkin vajaa vai miksi minä odotan kovinkin innolla sitä vaihetta, että saan nähdä lasteni kasvun ja ehkä vielä heidän poismuuttonsa jälkeen nauttia elämästäni mieheni kanssa? Olen ollut vuosia masentunut ja pääsen nyt viimein töihin, se oli viimeinen toive kolmesta (rakas mies ja parisuhde, kotoisa koti ja työ) ja arvostan ÄÄRETTÖMÄN paljon elämääni nyt. MIKÄÄN näistä kolmesta ei minulle ole koskaan elämässäni vielä ollut itsestäänselvää, eikä tule ikinä olemaankaan.
Miksi ette kunnioita ympärillänne olevia ihania asioita? Minä pelkään, etten voi saada lapsia lainkaan, menneiden sairauksieni vuoksi. Pelkäsin, ettei kukaan minua huoli, sillä minulla on aika karu menneisyys. Pelkäsin, etten ole kykenevä työelämään. Ja sain tämän kaiken. Olen elämästäni tällä hetkellä niin niin kiitollinen, etten kehtaisi surkutella mistään.
Mikä teillä on oikeasti niin huonosti kun elämä on "vaan hyvin" ja "vaan tasaista"? Pitäisikö jonkun järkytyksen teitä ravistella vai kuinka, jotta ymmärtäisitte, ettei terveys, tasapaino, lapset, rakkaus, työ jne. ole mitään itsestäänselvyyksiä? Ihmettelen vain.
En halua koskaan kapeuttaa elämääni noin. Mahdollisuuksia löytyy mistä vain, hieman etsimällä, ei valittamalla kotisohvalla. Olen koittanut kovasti innostaa ystäviäni mukaan monenlaiseen toimintaan, mutta kun ei vaan jaksa. Ei huvita. Liian raskasta. Ja kaikki on paskaa. Antaisitte edes mahdollisuuden tälle ainokaiselle elämällenne, joka teille on suotu. Tehkää mitä vaan, heittäytykää ja kokeilkaa uutta! Lapsellista varmaan, mutta tätä naiiviutta en aio itsestäni pois heittää koskaan.
Kun käy kovin syvällä, tuntuu muille niin kovin tylsä arki itselle pelkältä siunaukselta ja suurelta onnelta.
N24
Kommentit (12)
Ehkäpä tänne kirjoittavat pahasta olostaan ne, joilla on paha olo. Ne, joilla ei ole, kirjoittavat jostakin muusta tai olevat kirjoittamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni ei osaa olla tyytyväinen siihen mitä on. Ja vasta kun jotain menettää, niin yhtäkkiä sitä oppiikin arvostamaan. Se on niin väärin, mutta huomattavan yleistä. Jotenkin siihen "perusarkeen" vaan turtuu, eikä sitä osaa enää arvostaa. Pitäis vaan osata keskittyä enemmän niihin rakkaisiin ihmisiin ja tärkeisiin asioihin, ja vaalia niitä :) Mikään kun ei ole ikuista.
Varmaan samasta syystä kuin sulla, masennus? Tyhmä, onhan sullakin syynsä ollut, miksi ei muilla?
Silloin kun olit vuosia masentunut niin mikset silloin hehkuttanut kaikkea?
Ehkä ne jotka ei jaksa on samassa tilanteessa kuin sinä vuosia sitten.
Itse olen kyllä hyvinkin tyytyväinen elämääni tällä hetkellä mutta ymmärrän niitäkin jotka eivät jaksa.
Olet siis itsekin ollut joskus masentunut ja "syvällä"? Nyt kun sinulla menee vaihteeksi hyvin ja lujaa, niin unohdat kaikki menneet tuskat ja ehkä sinullakin ollut omat asennevammasi? Ylämäki-alamäki-ylämäki-alamäki... sitä on elämä kaikilla ja sinä olet nyt sun omissa fiilareissa matkalla kohti huippua ja muut omissaan matkan vaiheissa. Sinulla kun ei ole vielä niitä lapsia, niin et tiedä millaista se oikeasti on sitten kun se lapsi on siinä. Mikään ei tosiaan ole itsestäänselvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 17:53"]Varmaan samasta syystä kuin sulla, masennus? Tyhmä, onhan sullakin syynsä ollut, miksi ei muilla?
[/quote]
No kiitos. "Tyhmä". Just tätä tarkoitan. Mulla oli sairaus, vaikea masennus ja se oli syy minun huonoon oloon. Mutta miksi terveillä on niin paha olla, kysyn ihan oikeasti? Mikä sen sitten ratkaisisi, että elämä tuntuisi taas mukavalta?
Harmittaa hyökkäävä asenne, joka täällä on usein. Minä olen vain oikeasti kiinnostunut ja ihmeissäni, että mitä ihmiset elämältä aina lisää odottavat?
Ap
Ehkä [quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 18:03"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 17:53"]Varmaan samasta syystä kuin sulla, masennus? Tyhmä, onhan sullakin syynsä ollut, miksi ei muilla?
[/quote]
No kiitos. "Tyhmä". Just tätä tarkoitan. Mulla oli sairaus, vaikea masennus ja se oli syy minun huonoon oloon. Mutta miksi terveillä on niin paha olla, kysyn ihan oikeasti? Mikä sen sitten ratkaisisi, että elämä tuntuisi taas mukavalta?
Harmittaa hyökkäävä asenne, joka täällä on usein. Minä olen vain oikeasti kiinnostunut ja ihmeissäni, että mitä ihmiset elämältä aina lisää odottavat?
Ap
[/quote]
Ehkä ne ei ole terveitä joilla paha olla?
Sairastatko kaksisuuntaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 18:00"]Olet siis itsekin ollut joskus masentunut ja "syvällä"? Nyt kun sinulla menee vaihteeksi hyvin ja lujaa, niin unohdat kaikki menneet tuskat ja ehkä sinullakin ollut omat asennevammasi? Ylämäki-alamäki-ylämäki-alamäki... sitä on elämä kaikilla ja sinä olet nyt sun omissa fiilareissa matkalla kohti huippua ja muut omissaan matkan vaiheissa. Sinulla kun ei ole vielä niitä lapsia, niin et tiedä millaista se oikeasti on sitten kun se lapsi on siinä. Mikään ei tosiaan ole itsestäänselvää.
[/quote]
TIETENKIN elämä on ylämäki-alamäki-ylämäki-myrskyä. Ja sehän on nimenomaan elämää! Mutta kysynkin nyt lähinnä sitä, että MITÄ lisää siihen elämään pitäisi tulla, että se Lähtökohtaisesti tuntuisi tyydyttävältä ja hyvältä ja saisi kokea aitoa onnea aina silloin tällöin. On minusta aika eri asia olla täysin sairas vs. kyllästynyt kaikkeen.
Ap
Ehkä on juuri niin, että ihmiset ei tänne kirjoita niitä hyviä hetkiä kuin harvoin. mutta näkee sitä paljon tuolla todellisessakin maailmassa että valitetaan ihan pienistä asioista ja nuristaa kaikesta ja kaikki on suorittamista.Ja täällä paistaa se paha olo, nuot tyhmä yms viestit.
Kyllä on oppinut elämää arvostamaan, oppinut arvostamaan lapsia ja terveyttä. Itse vaikean masennuksen kanssa taistellut jo ala-asteella, tosin se diagnosoitiin vasta yläasteen viimeisellä luokalla, mutta jälkikäteen olen ymmärtänyt olleeni jo silloin masentunut. Lapsen sairaus ja syöpä ovat tuoneet vaan entisestään vahvistusta, että nauttia siitä mitä on.
Vaikka ikää ei ole vasta kuin se vaivaset 24, tuntuu, että osaa arvostaa elämää paljon enemmän kuin moni esim. 40v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
11 jatkaa. enkä todellakaan tarkota, että elämä olisi silti aina ihanaa, mutta tuntuu että ei ole niin nipo kuin moni muu kun on kokenut kuinka kamalaakin se elämä voi olla. siinä karisee kaikki turha.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 18:06"]Ehkä [quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 18:03"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 17:53"]Varmaan samasta syystä kuin sulla, masennus? Tyhmä, onhan sullakin syynsä ollut, miksi ei muilla?
[/quote]
No kiitos. "Tyhmä". Just tätä tarkoitan. Mulla oli sairaus, vaikea masennus ja se oli syy minun huonoon oloon. Mutta miksi terveillä on niin paha olla, kysyn ihan oikeasti? Mikä sen sitten ratkaisisi, että elämä tuntuisi taas mukavalta?
Harmittaa hyökkäävä asenne, joka täällä on usein. Minä olen vain oikeasti kiinnostunut ja ihmeissäni, että mitä ihmiset elämältä aina lisää odottavat?
Ap
[/quote]
Ehkä ne ei ole terveitä joilla paha olla?
Sairastatko kaksisuuntaista?
[/quote]
En sairasta. Onko normaali hetkittäinen paha olokin jo sairaus? Ja ainainen kaikesta valittaminen ja muille ilkeily?
No kai sitten. Kansantauti vissiin.
Ap
Hyvästä fiiliksestä harvoin tulee jakaneeksi tällaiselle palstalle, silloin vain fiilistellään. Kun vituttaa, siitä avautuu herkemmin. En usko että kaikilla järjestäen on paha olla, paljon täällä näkee hyviä, tsemppaavia ja positiivisiakin kommentteja. Olen itsekin joskus jostain avautunut ja jälkikäteen on jopa harmittanut kun olen tehnyt kärpäsestä härkäsen.