Ahdistava olo

Pakko purkaa johonkin. Epäasialliset voi suoraan painaa edellistä.

Minua on viimepäivinä jotenkin ahdistanut tavallista enemmän. Minulla on siis aikaisemmin ollut masennus diagnoosi, mutta siitä mielestäni olen jo yli hyvin päässyt. Käyn kuitenkin vielä jonkun tyypin (en tiedä sen koulutusta) kanssa puhumassa.

Olen kuitenkin sitämieltä, että ne juttelut ei etene mihinkään suuntaan ja motivaatio siellä käymiseen on nolla. Olen käynyt samassa paikassa ammattipsykologilla vai mikä ikinä onkaan, hän siis teki minulle testejä jossa paremmin pitäisi selvitä mihin ammattiin minulla olisi mahdollisuuksia. 

Minulla olisi ollut pari/kolme/neljä??? viikkoa sitten aikoja tälle "ensimmäiselle tyypille", mutta ne ajat on unohtuneet täysin. Soittoihinkaan en ole vastannut. Ei ole minun tapaista jättää vastaamatta, mutta jotenkin vain tuntuu että en jaksa jauhaa sitä pskaa. 

Minulla on huomenna aika, jossa saan tietää ne testin tulokset. Ajalle tulee se psykologi, hoitava lääkäri ja tämä tyyppi kenen luona olen käynyt puhumassa. Ajan minulle soitti hoitava lääkäri, joka tuntuu olevan paljon järkevämpi kuin tämä tyyppi. 

En tiedä mitä edes sanon kun se minulta kysyy miksi en ole vastannut tms, en jaksaisi nähdä koko ihmistä.

Käyn sellaista kurssia, jossa selvitetään mikä olisi se oikea ammatti. Eli kurssi on kokonaan työharjoittelua. Minun paikkani on päiväkoti, olen vasta aloittanut siellä enkä varmaan hirveän hyvää kuvaa ole antanut, koska jo ekalla viikolla olen poissa. Olen siis kuumeessa. Alkuviikosta olin harjoittelussa kyllä 2päivää.

Siellä rupesi heti tuntumaan, että kaikki on tosi sosiaalisia, en mitenkään itse pysty samaan! Lapset on aivan ihania, mutta tuntuu vaikealta olla niidenkään kanssa jos ja kun muita työntekijöitä on lähellä. Tämän vuoksi mietin, onko lastenohjaaja tms sittenkään se mun ammatti vaikka pitkään olen sitä mieltä ollutkin että on.

Olen siis aikaisemminkin ollut päiväkodissa harjoittelussa ja sama homma on ollut.

En tarkalleen tiedä mikä tämän idea oli, mutta ihan sama!