Mulla on nolo ongelma koskien "terapiaa"
Käyn siis juttelemassa psyk. sairaanhoitajalla. Kaikki joille olen jutellut on olleet naisia. Mistä joshtuu että jossain vaiheessa tulee kiintymys "terapeuttiin" Siis että ajattelee häntä jne. En halua kokea sellaista ja tilanne ällöttää. En ole lesbo enkä sellaiseksi halua. Pidän miehistä. Haittaako tuo jos kokee kiintymystä terapeuttiinsa? Miten eroon tunteesta? vaihtamalla miesterapeuttiin vai miten?
Kommentit (18)
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:25"]
Siis käyn mielenterveystoimiston hoitajalla juttelemassa. Käsittääkseni se ei ole mitään varsinaista terapiaa. En itse asiassa tiedä hoitajan koulutusta. En ole kysynyt sitä. tai en muista onko hän maininnut asiaa.
Tunteeseen liittyy niin paljon häpeää että tuskin uskallan siitä puhua. pelkään että muutun jotenkin lesboksi tai minua käytetään hyväksi. Pidän siis miehistä ja olen aina ihastunut miehiin. Ja jos ihastuisin naiseen niin se olisi eri näköinen ja erilainen ja nuorempi. Mutta en halua ihatua kehenkään naiseen. Koska pidän miehistä.
ap
[/quote]
Hmm, minusta mainitsemiesi tunteiden vastaanottajan tulisi olla riittävän koulutettu, psykoterapeutti. Ei ole olemassa vastauksia sille, mitä tunteesi sinulle tarkoittavat mutta jotta voisit niitä käsitellä tulisi terapeutilla olla koulutusta kyllä.
Ikävä kuulla, että häpeät tunteitasi. Muistathan että ne ovat vain tunteita, ei niiden tarvitse johtaa yhtään mihinkään muutokseen ellet itse sitä halua. Nuo vahvat tunteet eivät mitenkään tarkoita sitä että muutut lesboksi.
Oletko nuori vielä? Yksi osa kehitystä on se, että pohtii seksuaalisuuttaan. Ihan tosi harva on täysin hetero, mutta samoin kuin sanoit, suurin osa itse vaan päättää että haluaa elää heterosuhteessa.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:37"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:25"]
Siis käyn mielenterveystoimiston hoitajalla juttelemassa. Käsittääkseni se ei ole mitään varsinaista terapiaa. En itse asiassa tiedä hoitajan koulutusta. En ole kysynyt sitä. tai en muista onko hän maininnut asiaa.
Tunteeseen liittyy niin paljon häpeää että tuskin uskallan siitä puhua. pelkään että muutun jotenkin lesboksi tai minua käytetään hyväksi. Pidän siis miehistä ja olen aina ihastunut miehiin. Ja jos ihastuisin naiseen niin se olisi eri näköinen ja erilainen ja nuorempi. Mutta en halua ihatua kehenkään naiseen. Koska pidän miehistä.
ap
[/quote]
Hmm, minusta mainitsemiesi tunteiden vastaanottajan tulisi olla riittävän koulutettu, psykoterapeutti. Ei ole olemassa vastauksia sille, mitä tunteesi sinulle tarkoittavat mutta jotta voisit niitä käsitellä tulisi terapeutilla olla koulutusta kyllä.
Ikävä kuulla, että häpeät tunteitasi. Muistathan että ne ovat vain tunteita, ei niiden tarvitse johtaa yhtään mihinkään muutokseen ellet itse sitä halua. Nuo vahvat tunteet eivät mitenkään tarkoita sitä että muutut lesboksi.
Oletko nuori vielä? Yksi osa kehitystä on se, että pohtii seksuaalisuuttaan. Ihan tosi harva on täysin hetero, mutta samoin kuin sanoit, suurin osa itse vaan päättää että haluaa elää heterosuhteessa.
[/quote]
En ole enää nuori vaan keski-ikää lähestyvä. En todellakaan halua olla ihastunut terapeuttiini. Enkä halua päättää olla hetero vaan haluan olla hetero. Vaikea selittää. En halua käsitellä mitään sukupuoli suuntausta terapiassani. Koska se tutuu nololta. Kaikki seksuaaliset kysymykset on omasta mielestäni henkilökohtaisia. Enkä haluaisi jutella niistä vieraalle naiselle tai vieraalle miehellekään. En ole koskaan jutellut niistä kasvokkain kuin miehelleni.
ap
Se terapian eheyttävä vaikutus tuleekin juuri siitä, että uskallat astua pois omista nolouksistasi ja häpeän tunteistasi puhumalla niistä. Niin kauan kuin ne ovat sinulle tabuja, et pysty käsittelemään niitä ja jättämään niitä taaksesi.
Mitä jos pyytäisit, että terapeutti selittää sinulle, miksi sinulle tulee usein terapiassa näitä tunteita? Näin saisit oppia ja oivallusta samalla kun pystyt käsittelemään asiaa.
Tunteesi eivät siis liity oikeasti terapeuttiisi vaan sinuun itseesi. Muistathan tämän.
Eivät kaikki hoitajat ole psykoterapeutteja, todellakaan.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:51"]
Eivät kaikki hoitajat ole psykoterapeutteja, todellakaan.
[/quote]
Psykiatrian erikoissairaanhoitajat, joilla on terapeutin koulutus, ovat. Todellakin.
Eihän tässä kaikista hoitajista ole puhe. Ei ainakaan tavallisista sairaanhoitajista, terveydenhoitajista eikä lähihoitajista. Ei ole puhe myöskään lastenhoitajista jne.
Ap:n kannattaa kysyä terapeuttinsa koulutustausta, jos hän ei muista sitä. Omat terapeuttini ovat aina kertoneet sen kysymättä ihan aluksi.
Tämä ei kuitenkaan ole ap:n varsinainen ongelma vaan se, että häntä hävettää puhua omista tunteistaan ja näköjään myös oman seksuaalisuuden hyväksymisessäkin on jotakin hämminkiä juuri nyt. Osaatko neuvoa, miten ap rohkaistuisi puhumaan terapeutilleen avoimemmin, jotta terapiasta olisi yleensäkään mitään apua? Vai tulitko muuten vain saivartelemaan lillukanvarsista?
Juuri tuossahan se todistetaan, että voi tuntea kiintymystä naiseen, vaikka olisi hetero eli siinä ei ole mitään seksuaalista. Vaihtamalla ei välttämättä parane jos seuraavan kanssa et olisi samalla aaltopituudella.
Tuohan on tyypillistä.
Kun toiselle ihmiselle avautuu henkilökohtaisista asioista ja toinen vielä ymmärtää, niin sitä lähentyy. Siihenhän parisuhteetkin perustuvat. Miehen kanssa sinulla vasta tuleekin niitä ongelmia...
Eihän kiintymyksessä ole mitään pahaa. Terapiasuhteessa tapahtuu useinkin niin että kiintyy ja se tuntuu melkein kuin ystävyydeltä vaikka kyse ei ole vastavuoroisesta suhteesta. Onko sinun vaikea erottaa toisistaan normaali kiintyminen ja seksuaalinen viehätys? Luultavasti "kiintyisit" miesterapeuttiinkin.
On vaikeaa erottaa eri kiintymykset toisistaan. =/ En vaan halua tuntea näin tuntematonta kohtaan. Ällöttää ja ei tee mieli mennä enää juttelemaan ja avautumaan omista asioista. Tämä "terapeutti" on minua paljon vanhempi ja muutenkin eri tyylinen kuin minä ja nainen ja itse olen nainen.
ap
Kiintymys terapeuttiin kuuluu asiaan ja jotkut saattavat rakastua terapeuttiinsa palavasti. Sitten niistä tunteista puhutaan myös terapiassa.
Voisit ottaa asian puheeksi terapeutin kanssa, jotta hän voi auttaa sinua käsittelemään tunteesi. Tunteissahan ei ole sinänsä mitään vikaa. Tunteet tulevat ja menevät. Ihastuksesi terapeuttiinkiin väistyy, kunhan annat itsellesi aikaa. Sinä kuitenkin inhoat tunnettasi, ja siihen inhoon pitäisi kyllä tarttua terapiassa. Sinun pitäisi oppia hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet. Ihan oikeasti. Ei sinun tarvitse inhota itseäsi. Olet jo päättänyt vakaasti, että tunteesi terapeuttiisi on ei-toivottu, mikä sinänsä on ihan hyvä päätös.
En ole kyllä niin hyvä itsetuntoinen että haluaisin sitä tunnetta käsitellä tai puhua. Se tuntuu nololta ja vaikealta. Koska joutuisi sanomaan negatiivisia asioita terapeutille. Juuri siitä ettei hän ole "tyyppiseni" ihminen. Onko tuo siis ihan normaalia? haittaako se jotenkin hoitoani? kannattaako vaihtaa "terapeuttia"?
ap
Olet oikein hyvässä vaiheessa. Selvästi tämä on sinulle haasteellinen kohta. Suosittelen että puhut ensin siitä noloudesta ja vaikeudesta, että sinulla on tällaisia. Terapeuttisuhteesi on minun mielestäni tosi hyvä ja turvallinen, jos uskallat tuntea näin. Sinun kehitystäsi auttaa jos kerrot niistä.
juuri nuo vaikeat tunteet on tarkoitettukin terapiaan. Hän kyllä pystyy ottamaan ne vastaan.
onhan terapeutilla joku kunnon koulutus, ettei oo mikään kukkais-tai enkeliterapeutti.
Siis käyn mielenterveystoimiston hoitajalla juttelemassa. Käsittääkseni se ei ole mitään varsinaista terapiaa. En itse asiassa tiedä hoitajan koulutusta. En ole kysynyt sitä. tai en muista onko hän maininnut asiaa.
Tunteeseen liittyy niin paljon häpeää että tuskin uskallan siitä puhua. pelkään että muutun jotenkin lesboksi tai minua käytetään hyväksi. Pidän siis miehistä ja olen aina ihastunut miehiin. Ja jos ihastuisin naiseen niin se olisi eri näköinen ja erilainen ja nuorempi. Mutta en halua ihatua kehenkään naiseen. Koska pidän miehistä.
ap
Kiinnostaa miten tää tarina päättyi.
Nämä mielenterveystoimiston hoitajat ovat psykiatrian erikoissairaanhoitajia ja ovat saaneet terapeutin koulutuksen, joten ihan ammattilaisen puheilla käyt.
Ymmärrän erinomaisen tarkasti, että olet hetero ja tuntemuksesi naispuolista terapeuttia kohtaan hämmentää sinua. Se kuitenkin kuuluu asiaan. Kyseessä on ilmiö, jota kutsutaan transferenssiksi eli tunteensiirroksi. Wikipediassa asia selitetään helppotajuisesti. http://fi.wikipedia.org/wiki/Transferenssi
Netistä löytyy lisää tietoa transferenssista. Reippaasti vaan googlaamaan. Eikä sinun tosiaankaan pidä luulla, että sinä muutut lesboksi tai sinua käytettäisiin hyväksi tunteittesi vuoksi. Voimakas häpeäntunne pitäisi hoitaa alta pois haittaamasta paranemistasi. Siksi sinun olisi hyvä puhua asiasta. Ota asia puheeksi ihan omaan tahtiisi, kun olet siihen valmis. Terapeuttihan ei tunteitasi kaivele esille, koska pakottaminen ei kuulu terapian luonteeseen.
-6-