Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka saada aika kulumaan työttömänä?
18.03.2015 |
Olen siis alle kolmikymppinen nainen, ja jäin jokin aika sitten työttömäksi. Töitä olen yrittänyt hakea, mutta ei ole tärpännyt. Olen käyttänyt kaikkia keksimiäni keinoja netin työpaikkailmoitusten lisäksi, yrittänyt tutkia mahdollisia projekteja, ottanut yhteyttä aiempiin työpaikkoihin ja yrittänyt kysellä töitä... Ei vain ole töitä löytynyt.
Päivässä menee kyllä jonkin aikaa töiden hakemiseen, mutta sekin meinaa jäädä aika vähäiseksi, kun ei ole oikein edes haettavia työpaikkoja, joihin hakemuksia voisi kirjoitella. Teen opintoja jonkin verran tällä hetkellä, mutta niitäkään ei saa kovin paljoa työttömänä tehdä, että ne pysyvät sivutoimisina. Lisäksi treenaan puolimaratooniin ja koti on ainakin puhdas kun on aikaa siivota päivät :D
Meillä ei ole lapsia, eikä voida ottaa lemmikkiä. Arki meinaa olla sellaista, että odotan miestä töistä kotiin kuin kuuta nousevaa. On todella vaikea saada päivät kulumaan ja tuntea, että elämässä olisi jotakin sisältöä. Tuntuu, että kerrostaloasunnossa kaatuu seinät päälle, vaikka käynkin joka päivä juoksemassa ja salilla. Päivisin ystävät ym. ovat töissä, eikä tässä kaupungissa asu sukulaisia.. Miten ihmeessä muut työttömät saavat ajan kulumaan masentumatta? Ensimmäinen kuukausi meni ihan hyvin, mutta nyt alkaa tulla jo voimakasta turhautumisen ja riittämättömyyden tunnetta. Mistä ihmeestä saisi elämään sisältöä?
Kommentit (12)
Ala kasvattelemaan salaattia ja tomaattia ja muuta rahanarvoista kotonasi.
Opiskele itsellesi jokin uusi ammatti, yliopistoonkin voit vain kävellä sisälle luentoa kuuntelemaan eikä kukaan estele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhainkodissa löytyy aina autettavia ja juttuseuraa kaipaavia. Hommaa puutarhapalsta ja ala viljellä jotain. Jos pystytät sinne siirrettävän halvan kasvihuoneen, voit aloittaa kylvön jo nyt.
En kyllä ymmärrä miten jollakin voi olla ajan kuluminen ongelma. Olen ollut kolme vuotta työttömänä, ja minulla on pikemminkin ongelmana se, että en ehdi päivän aikana tehdä läheskään kaikkia asioita, joita haluaisin tehdä. Aikaa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi ja v...ttaa kun joutuu menemään nukkumaan.
SPR:n ystävätoiminta? Koira? Koira piti mut järjissäni työttömyyden aikana. Oli pakko pitää päivärytmistä kiinni. Lisäksi otin tavaksi käydä lukemassa kirjastossa lehdet aamulenkin jälkeen ja tiistaisin ja torstaisin uimassa, ja perjantaisin leivoin leipää ja sämpylöitä, siinä sai päivän kulumaan ja rahallisestikin se oli kannattavaa. Täytyy tehdä itsellensä arki. Huomasin että jos en päivällä touhua, en saa yöllä unta. Vuoden sitä kesti.
Mä en ymmärrä, et miten sun aikataululla (työnhaku, opinnot, treenaus, siivous) sulla riittää aika kaikkeen, ja jää vielä ylikin? Tuo on about se, miten itse vietän vapaapäivät, ja ylimääräinen aika on muisto vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alku on pahin mutta ajan myötä tottuu ja löytää työttömyydestä hyviäkin puolia. Oppii elämään säästäväisesti ja on aikaa harrastaa liikuntaa ja huolehtia itsestään ja lukea kirjoja ym. Päivisin voi tehdä kivoja retkejä jonnekin, varsinkin kesäisin. Vaarana on että saattaa hieman passivoitua mutta uuden hallitusten myötä se on kohta pelkkä muisto vaan...
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä miten jollakin voi olla ajan kuluminen ongelma. Olen ollut kolme vuotta työttömänä, ja minulla on pikemminkin ongelmana se, että en ehdi päivän aikana tehdä läheskään kaikkia asioita, joita haluaisin tehdä. Aikaa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi ja v...ttaa kun joutuu menemään nukkumaan.
:D Ihan sama mullakin, ja olen sentään ollut työttömänä jo vuosikausia.
Tai sanotaanko nyt näin mun kohdallani, että paljonkin olisi tekemistä, mutta kun ei vaan laiskuuttaan viitsi tehdä. Ja työttömänä kun sitä aikaa on siirtää seuraavaan päivään montakin hommaa, jotka eivät niin päivän päälle:):)
Mutta periaatteeni on ollut aina, ja työttömänäkin, että asialliset hommat hoidetaan aina, ja muuten ollaan kuin ellun kanat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eri mieltä. Ei totu. En voi sanoin kuvailla tätä häpeän ja itseinhon määrää, mitä olen vuosien ajan kokenut. Nopeasti sitä eristäytyi erityisesti niistä opiskelukavereista, jotka eivät kokeneet samaa vaan ura (olen korkeastikoulutettu) lähti nousukiitoon ja itse jäin mustalle listalle narsistipomon vuoksi, pakko oli lähteä mutta olisinpa tiennyt miten paljon pahempaa tuli tilalle kuin kamala pomo. Ei alan töihin mitään toivoa, ei mitään, vain työttömyyttä. Ehkä tämä joskus helpottaa, mutten usko. Eristäytyminen onneksi helpotti vähän alemmuudentunnetta, sukulaisia pakko joskus nähdä ja he sitten päivittelevät kun olen laiska enkä tee töitä... en elä enää yhteiskunnan tuilla (parin vuoden päivät sain peruspäivärahaa, kun en ollut tajunnut mennä liiton kassaan), niitä en saa enkä haluaisikaan enää, kun perintönä tulee pääomatuloja, vähemmän kuin tuet mutta pärjään silti. En halua siivoojaksi (ei millään pahalla, kyllä siellä on ammattitaitoisia siivoojia pilvin pimein eikä korkeastikoulutettua nyt palkattaisikaan kuten ei muihinkaan joihin päteviä alemman kouluasteen käyneitä ammattilaisia) ym 0 e töihin, ja masentunut olen ollut jo niin kauan, niin kauan.
Päivä kerrallaan eletään, ei asiat ole niin huonosti kuin voisi, kiitos tädin perinnön pari vuotta sitten ja pääsin pois kortistosta ( en viitsi tähän edes krijoittaa miten näyryyttävää oli käydä siellä ja mitä kohtelua sain), mutta tämä häpeä. Miten sitä voi hävetä itseään? Olen epäonnistunut elämässäni. Miksi en osaa antaa sitä itselleni anteeksi? Onneksi minulla ei ole lapsia tai puolisoa, joten tämän kaiken ahdistuksen kaadan vain omaan niskaani.
Niin, työttömänä ehtii ajatella liikaa asioita.
Tylsyys ruokkii luovuttaa. Vietä aikaa tylsyydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä alalla olet? Jos siihen liittyen voi toteuttaa jonkin pitkäjänteisen oman projektin, se olisi mielekäs ja mukaansatempaava ajanviete, joka syventää ja ylläpitää otetta hommiin. Vaikka kirjallinen tutkielma valitusta aihepiiristä. Tai miksei varsinainen kirjakin. Jos löytyy taiteellista silmää, jokin taiteellinen projekti. Näistä ei kannata puhua työkkärille, etteivät ala pitää sinua itsensä työllistäjänä, mutta sinulle itsellesi sopiva hieman harrastusta kurinalaisempi, projektiluontoinen tekeminen voisi olla lähellä työn suomaa mielekkyyttä. Ja voihan sitä opiskella itsenäisestikin ilman, että kertoo kenellekään.
Uusia harrastuksia, käsitöitä, piirtämistä, soittamista?
Alue: Aihe vapaa
Käytä muutama tunti päivässä työnhakuun. Kuntoilua 5:nä päivänä viikosta. Itseopiskelua nettikurssien kautta. Jotain harratuksia (vaikka huonekalujen entisöintiä, ompelua, mistä nyt tykkäät). Hankkiudu vapaaehtoistöihin, niitä on tarjolla lukuisten yhdistysten kautta. Rohkeasti vaan mukaan. Siellä verkostoituu ja hyvällä tuurilla löytyy uus työpaikka.
Itsekin työttömänä. Mutta pitää niin kiirettä, että ei ehdi kaikkeen mitä tekis mieli tehdä. Alan ymmärtämään kiireisiä eläkeläisiä. Keväällä pitäisi löytää aikaa rivarin ulkoseinien maalaamiseen.