Paljon annetaa ohjeita työhakemusten tekoon, mutta pitäisikö rekrytoijia kouluttaa tekemään ilmoituksia?
Itse olen hyvässä työssä, mutta seuraan välillä varmuuden vuoksi, mitä on tarjolla.
Kaksi kertaa lyhyen ajan sisään nähty tämäm tyylinen ilmoitus, jossa kehutaan paikkaa ja kerrotaan kuinka halutaan dynaaminen, huumorintajuinen, ja ties mitä ominaisuuksia. Näistä on kuitenkin jätetty pois pari oleellista asiaa, eli työnimike, työtehtävät ja työpaikan sijainti. Sitä sijaintia ei kerrota välttämättä edes maakuntaa. Itselle tulee aina ensimmäisenä mieleen, että tällaiset paikat on puhelinmyyntiä, mutta näissä kummassakin tapauksessa oli ihan tavallinen työpaikka.
Ehkä saatte jotain nuoria hölmöjä tuollaisilla ilmoituksilla, osaajia kiinnostaa työtehtävät ja työn sisältö, vaikka olisikin haussa matalan koulutustason osaajan haku.
Kommentit (2)
Samaa mieltä. Itse olen valtiolla töissä ja seuraan pääasiassa valtion viranhakuilmoituksia. Ne ovat kehittyneet vuosien saatossa parempaan suuntaan, esim. palkan ilmoittaminen euromääräisenä haitarina on hakijalle paljon informatiivisempaa kuin aikaisempi tapa viitata kyseisen ministeriön/viraston palkkausluokkaan, joka ei yleensä kerro yhtään mitään. Joskus on itsellekin käynyt niin että vasta haastattelussa on selvinnyt palkan olevan tuhat euroa huonompi kuin nykyisessä tehtävässä. Samalla nimikkeellä, eri hallinnonalalla.
Edelleen isoja ongelmia on työtehtävän kuvauksissa ja konkretisoinnissa. Näin ainakin asiantuntijatason paikoissa. Toisinaan on täysin mahdotonta ulkopuolisena saada käsitystä siitä, mitä työssä oikeasti tehdään. Joskus mietin, että onko se tarkoituskin esim. tilanteissa joissa tekijä on valmiina mutta virka pakko laittaa hakuun? Eli halutaan mahd vähän hakijoita.
Toisaalta oma virastoni on kunnostautunut niin geneeristen hakuilmoitusten laatijana, että lyhyeen sijaisuuteenkin tulee aina vähintään sata hakemusta. Tätä sitten myhäillään ja hoetaan, että ollaanpa haluttu työnantaja, vaikka minusta rajatummat hakukriteerit tuottaisivat todennäköisesti parempia ja motivoituneempia hakijoita ja vähentäisivät HR:n seulomistyötä.
Kun firmat ulkoistaa nuo haut ulkopuolisille rekrykonsulteille, niin lopputulos on valitettavan monesti tuo. Olen pari kertaa käynyt haastattelussa vastaaviin ja on aika turhauttavaa, kun rekrytoija ei osaa kertoa itse työstä tai oikeastaan edes yrityksestä ja sen kulttuurista mitään ensimmäisellä haastattelukierroksella. Toinen haastattelukierros yrityksen edustajan kanssa paljastaakin, että paikka on ihan muuta, kun mitä ilmoituksessa tai ensimmäisessä haastattelussa oli puhetta.
Siinä tuhlataan kaikkien aikaa ja huonoimmassa tapauksessa rekrytointi menee hutiin ja kaikkien aikaa/rahaa tuhlaantuu.