Te, jotka olette "ehkäisseet" tulee jos on tullakseen menetelmälla...?

Lapsista ollaan aina puhuttu, ihan hyvin se lapsi elämäämme olisi jo sopinut pidemmänkin aikaa, mutta toisaalta ollaan kummatkin vielä sen ikäisiä (alle 30) ettei mikään kiirekään ole.

Itse olisin ollut periaatteessa valmis aloittamaan yrityksen jo viime vuonna, mutta mies sanoi että mitä jos vaan annetaan mennä ns. tulee jos on tullakseen menetelmällä, että käytetään kondomia tai vedetään ulos niin ikään hedelmällisinä päivinä ja muuten mennään sitten riskillä ja jos ja kun tulemme tästä raskaaksi niin sitten se on tarkoitus.

No niin puolisen vuotta tämä ehkäisy toimi, joka kuukausi toivoin enemmän ja enemmän että vahinko sattuisi, tuntui että tämä "ehkäisy" sai vain vauvakuumeeni nousemaan ja niin nyt sitten tehtiin positiivinen raskaustesti viikonloppuna. Mieheni on ihan járkyttynyt ei millään kai oikeasti ajatellut, että raskaaksi voi tulla jos laskee vain varmoja päiviä ja harrastaan keskeytettyä yhdyntää. Itse olin onnellinen kun tämä ns. vahinko kävi. Mikä loukkasi eniten oli että mies ihan tosissaan kysyi, että mihinkä vaihtoehtoon päädytään että ei kai vielä kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä. Sanoin, että en todellakaan aio edes harkita aborttia ja mies tästäkin ihan kummissaan.

Siis mitä miesten päässä liikkuu okeasti? Tulee jos on tullakseen mantraa hoettiin mutta sitten kun tulee se vahinko niin halutaankin abortti tai ainakin pitäisi antaa sillekin vaihtoehdolle mahdollisuus. Että oikeasti suuttuttaa. Sanoin miehelle, että jos ei halua isäksi niin lähteköó nyt ulos, mutta kyllä se vakuutteli että totta kai on valmis isäksi ja yhdessä selvitään...

sori pitkä purkautuminen, mutta asiaa:
Kertokaa te muut joilla kokemuksia tästä tulee jos on tullakseen ehkäisystä/lapsen yrityksestä niin että olitteko te kummatkin aivan yhtä sitoutuneta siihen mahdolliseen yllätykseen ja oliko jommalla kummalla teistä enemmän vauvakuumetta ja salaisia haaveita mukana?