Mistä korkea-asteen opinnoista on vaikein valmistua?

"Asiaan vaikuttaa opetuksen taso ja työllistyminen ainakin. Valmistuisiko kukaan vaikkapa oikiksesta jos sieltä päädyttäisiin kortistoon? Tai lääkiksestä jos kaikki opiskeltaisiin itsenäisesti ulkoa eikä mitään koulumaisuutta olisi ja kortisto odottaisi." Tjaa, mutta mihin suuntaan? Oikiksesta ja lääkiksestä valmistuneita on perinteisesti arvostettu verraten hyvin. Valmistumista tukee se, että vaikka olisit kuinka erinomainen opiskelija niin olet aina vain opiskelija. Ts. yksinkertaistaen et voi toimia itsenäisesti harjoittamalla omaa alaasi, esim. et voi koskaan tulla asianajaksi tai terveyskeskuslääkäriksi ellei sinulla ole perustutkinta sitä eenen suoritettuna.... Sen sijaan monta muuta yliopistossa tai korkeakoulussa opiskeltavaa alaa voi tehdä menestyksekkäästi ilman muodollista koulutustakin. (Yheikunta voisi, ehkä säästää muutaman milj. € jos vaikka ylemmät amkk. tutkinto-paikat ajettais alas ja ns. ylempi ns. korkeakoulutus keskietettäsiiin "vain" yliopistoihin) Vaikka  samallla pelkän maisteritutkinonnon suorittaminen antaa aika vähän puustausta tai ns. statusta. Enemmän tuntuu, että se on melkein normi. Mutta kun on opiskellut tai saanut paikan ns. korkeakoulusta niin jos oman alan toimenkuva on vähän hukassa niin taloudellisesti saattaa olla tuottavampaa toimia projektisuunnittelijana tai hanketyöntekijänä tms. kuin opiskella korkeakoulussa 5-7 vuotta sukupuolen tutkimusta ja estetiikkaa ja sen jälkeen liittyä jo lukemattomien ns, korkeakoulutettujen joukkoon.. Jottain tarttis varmaan tehrä. Enkä ole aina varma, että onko paras ratkaisu uudelleen kouluttautuminen ja toisen tai kolmannen ns., korkeakoulututkinnon suorittaminen. Hankalaa sanoi lopuksi. 

Juu, ei lääkis ole sillä tavalla vaikeaa että ymmärrys olisi koetuksella. Paljon työtä toki kyllä vaatii. Joskus lääkisläisiä käy sivuaineopintoja suorittamassa matemaattisissa ainessa, eivätkä he siellä mitenkään loista.

"teoreettinen fysiikka ja jokin matematiikan vaikea haara, myös kemiasta löytyy haastetta." - Tätä voisi, ehkä täydentää, että oikeastaan mikä tahansa oppiaine tai sen haara, joka ei aukene pelkästään lukemalla ja vaatii syvällisempää kykyä johtaa itse "annetuista raaka-aineista" kokonaisuuksia. Moni taideaine esimerkiksi näyttää näennäisen helpolle, mutta annas olla, jos oikeasti pitäisi luoda ja synnyttää oma tyylin perusta niin ei se enää niin yksinkertaista olekaan.Ja täytynee myös heittää, että, jos oikeasti esim.  lääkiksestä olisi vaikein läpäistävä, niin kyllä nykyistä useammalla lääkiksen opiskelijalla jäisi opinnot jäisivät kesken. Sen sijaan vuosittain valmistuu uskoakseni toista sataa lääkisläistä. - Kuinkahan moni valmistuu yliopistosta vaikkapa pääaineenaanaan teoreettinen fysiiikka? - - Teoreettisen)fysiikan, kuten monen muunkin luonnontieteen opiskelijoista vielä osa joutuu kuulemaan naljalilua, että miksi sä sellaista pellkkää (fysiikkaa) luet, jos oikeesti oot fiksu, niin miksi et hakisi lääkikseen, kun sitä kautta pääsee paremmille palkoille?  - Toivottavasti tulevaisuudessakin on niitä, jotka oikeasti jaksavat innostua ja syvallisesti opiskella mm. teoreettista fysiikkaa, sillä myös heitä tarvitaan erinomaisn paljon. Eikä tämä joukko todellakaan ole, farmiliigaa;, tai heitäi jolla ei kyvyt  olisi riittäneett lääkikseen...

En tiedä mistä on vaikein päästä ulos, mutta arvostan itsekin suuresti fysiikkaa lukevia. Olen  läheltä seurannut tutun opintoja ja vaikuttaa kyllä todella haastavalta.

Sanoisin että joku taideala, koska joillakin vaan on silmää ja joillain ei. Mulla ei ole. Tai ainakin näin lukiossa olevana taideala olisi moninkertaisesti kamalampaa kun fysiikka, jota aion mennä lukemaan, tosin saa nähdä tuleeko siitäkään mitään. L:t löytyy fysiikasta ja matikasta mutta ei tää lukio vielä oikein yliopistotasosta kerro mitään. Toivon kovasti että päädyn valmistumistilastoon enkä keskeyttämistilastoon.

Asiaan vaikuttaa opetuksen taso ja työllistyminen ainakin. Valmistuisiko kukaan vaikkapa oikiksesta jos sieltä päädyttäisiin kortistoon? Tai lääkiksestä jos kaikki opiskeltaisiin itsenäisesti ulkoa eikä mitään koulumaisuutta olisi ja kortisto odottaisi.

Sanoisin että lääkis. Sinne tulee tyyliin ikäluokan parhaasta 2 % jotka on vieläpä motivoituneita, joten juuri kukaan ei keskeytä, mutta jos keskivertopulliainen heitettäisiin sinne niin leikki varmaan jäisi kesken ja pahasti.

teoreettinen fysiikka ja jokin matematiikan vaikea haara, myös kemiasta löytyy haastetta. 

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 19:52"]Sanoisin että lääkis. Sinne tulee tyyliin ikäluokan parhaasta 2 % jotka on vieläpä motivoituneita, joten juuri kukaan ei keskeytä, mutta jos keskivertopulliainen heitettäisiin sinne niin leikki varmaan jäisi kesken ja pahasti.
[/quote]
Höpö höpö. Lääkiksessä vaaditaan paljon ulkolukua ja työtä, mutta ei opiskeltava aines ole vaikeaa. Luonnontieteistä aivan pelkät perusteet..

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 19:52"]

Sanoisin että lääkis. Sinne tulee tyyliin ikäluokan parhaasta 2 % jotka on vieläpä motivoituneita, joten juuri kukaan ei keskeytä, mutta jos keskivertopulliainen heitettäisiin sinne niin leikki varmaan jäisi kesken ja pahasti.

[/quote]

Keskivertopulliainen ei pääsisi edes sisään. Mutta lääkäritutut kyllä kertovat, että vaikein on päästä sisälle, sen jälkeen opinnot etenevät hyvin ohjatusti eteenpäin. Työtä opiskelut toki teettävät, mutta vaikeusaste ei kasva.

Itse lääkisläisenä heittäisin myös jotain fy-ma -linjaa. Lääkiksessä pärjää lukemalla, mutta noissa pitää ymmärtää tai ei tule kesää.