Lue keskustelun säännöt.
Miksi Lapin koululaiset ei osaa matikkaa?
09.12.2021 |
Maahanmuuttajuuskaan ei selitä, koska heitä on Lapissa vähemmän.
"Lapissa osaamisen taso on 395, kun taas alueiden kärjessä Lounais-Suomessa 468. Lappi on merkittävästi heikompi verrattuna mihin muuhun kompassin suuntaan tahansa"
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Nunnukanunnuka natiaiset ne miettii vaan koshua että pääsispä ryyphäämään.
Olet ääliö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ainakaan mun tarvitse osata kuin peruslaskut +-x÷ tiettyyn rajaan asti jonka jälkeen otan laskimen käyttöön.
Ehkä Lappiin on vaikeampi saada päteviä opettajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nunnukanunnuka natiaiset ne miettii vaan koshua että pääsispä ryyphäämään.
Olet ääliö.
Oletko sinä kenties transvestiitti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maahammuutto tietenkin syynä tuohon koska sen takia muutettu vaatimustasoa
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan mun tarvitse osata kuin peruslaskut +-x÷ tiettyyn rajaan asti jonka jälkeen otan laskimen käyttöön.
Kun sinä ja kaltaisesi näpyttelette vahingossa väärin, päässälaskutaito ei lainkaan protestoi saatua tulosta. Laskutaitoinen näkee heti, onko tulos uskottava.
Matematiikkaa tarvitaan jos suunnitellaan jotain. Ei siinä kännykän laskin auta, jos pitäisi rakentaa silta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fiksut on muuttaneet pois sieltä
Ei oo akateemisilla tulevaisuutta Lapissa
Jäi vain poromiehet, metsäkoneyrittäjät jne jäljelle ja työttömäksi. Ei Lapissa ole duunia. Joo ehkä Levillä kausihommia vaikka ravintolassa
Oisko siis rakennemuutos muuttanut oppilaat?
Kyllä täällä lähipiirissä on jonkin verran sitä "menemmä ja tehemmä"-mentaliteettia. Koulu ei ole niin korkealla tärkeysjärjestyksessä. Ja se temperamentti. Laskutoimituks
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeämpää kuin oppia ulkoa laskutoimitukset, olisi oppia soveltamaan ja käyttämään matematiikan punaisena lankana kantavaa loogista päättelykykyä.
Tämä on yleis-suomalainen ilmiö opiskelevatko oppilaat kokeita varten vai elämää varten. Mutta veikkaisin että monessa Lapin lapsen päässä opiskellut asiat heitetään aivojen perimmäiseen nurkkaan heti kokeiden jälkeen. Eikä se kokeisiin valmistautuminenkaan ole niin nuukaa.
Joi ei ainakhaan niile jotka on jälejellä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tärkeämpää kuin oppia ulkoa laskutoimitukset, olisi oppia soveltamaan ja käyttämään matematiikan punaisena lankana kantavaa loogista päättelykykyä.
Tämä on yleis-suomalainen ilmiö opiskelevatko oppilaat kokeita varten vai elämää varten. Mutta veikkaisin että monessa Lapin lapsen päässä opiskellut asiat heitetään aivojen perimmäiseen nurkkaan heti kokeiden jälkeen. Eikä se kokeisiin valmistautuminenkaan ole niin nuukaa.
Tällä hetkellä ei opita edes noita laskutoimituksia. Olisi siis edistystä oppia edes ne.
Vierailija kirjoitti:
Fiksut on muuttaneet pois sieltä
Ei oo akateemisilla tulevaisuutta Lapissa
Jäi vain poromiehet, metsäkoneyrittäjät jne jäljelle ja työttömäksi. Ei Lapissa ole duunia. Joo ehkä Levillä kausihommia vaikka ravintolassa
Oisko siis rakennemuutos muuttanut oppilaat?
Kyllä korkeakoulutettuja tarvitaan edelleen Lapissakin.
Mutta maailman imu tuntuu vahvana heille sen jälkeen kun saavuttavat yleisesti ja korkeasti arvostetun tutkinnon sekä työkokemnusta. Lisäksi näitä paikkoja on yksinkertaisesti paljon vähemmän täällä avoinna kuin etelämpänä tai ulkomailla.
Pinta-alat on suuria ja poroja enemmän neliöllä kuin ihmisiä. Jonkin verran varmojen työpaikkojen alhaista koulutusastetta selittävät Lapin alueena erityiset piirteet - kilometrit on pitkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matematiikka on tärkeä aine. Harmi ettei sitä tarvitse edes kirjoittaa ylioppilaskokeissa.
Suora lainaus linkistä:
"Surullisempi mahdollisuus olisi Metsämuurosen mukaan se, että Lappi on kärsinyt teknisistä syistä etäopetuksen hankaluuksista muita enemmän."
Tämä. Teliaa oltiin kovinkin äänenpainoin velvoittamassa tekemään digiloikkaa myös etäisemmille palvelualueilleen. Tämä puhe on unohtunut kokonaan.
Huvittavaa, että ma mut mainittu, vaikka heitä on paljon enemmän muualla Suomessa kuin Lapissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan mun tarvitse osata kuin peruslaskut +-x÷ tiettyyn rajaan asti jonka jälkeen otan laskimen käyttöön.
Kun sinä ja kaltaisesi näpyttelette vahingossa väärin, päässälaskutaito ei lainkaan protestoi saatua tulosta. Laskutaitoinen näkee heti, onko tulos uskottava.
Matematiikkaa tarvitaan jos suunnitellaan jotain. Ei siinä kännykän laskin auta, jos pitäisi rakentaa silta.
Ihmetyttää nämä, jotka tulevat selittämään, ettei matikkaa tarvii kun laskimella voi laskea. Kaikille varmaan lohkeaisi hei laudatur pitkästä matikasta, kun kokeessa saa käyttää laskinta tai nykyiselläänhän ne alkaa olla jo pienoistietokoneita.
Siltojen suunnittelun lisäksi ihmetyttää, osaako nämä tyypit suunnitella esim. talouttaan yms. Kyllähän ne kannattaa laskea laskimella/ Excelillä, mutta jos yksinkertaisimmatkaan laskutoimitukset eivät ole selviä, niin ymmärrys siitä, pitääkö kertoa vai jakaa alkaa puuttua.
Sama kun olen usein humanistien kanssa vängännyt, että jos peruslaskutoimitukset eivät onnistu, niin aika vaikea lukea tekstiä, jossa vilisee numeroita. Esim. jos sotaretkeen osallistui X miestä, joista Y prosenttia kuoli tauteihin, niin osalta esim. historian opiskelijoista puuttuu kokonaan kyky hahmottaa, kuinka paljon kuoli tauteihin.
Vierailija kirjoitti:
Tärkeämpää kuin oppia ulkoa laskutoimitukset, olisi oppia soveltamaan ja käyttämään matematiikan punaisena lankana kantavaa loogista päättelykykyä.
Tämä on yleis-suomalainen ilmiö opiskelevatko oppilaat kokeita varten vai elämää varten. Mutta veikkaisin että monessa Lapin lapsen päässä opiskellut asiat heitetään aivojen perimmäiseen nurkkaan heti kokeiden jälkeen. Eikä se kokeisiin valmistautuminenkaan ole niin nuukaa.
Koulu on elämää varten, mutta peruskoulu on perustaitoja varten. Et voi soveltaa matematiikkaa, jos et osaa sitä. Peruskoulussa perustaidot ja yksinkertaiset sovelluskohteet. Kyllä meidän 9- luokkalainen tekee jo sijoituslaskelmia ja analysoi itse tekemiään kyselyjä - siis ihan koulutöinä.
Kertotaulua lukuunottamatta mitään matikassa ei opiskella ulkoa, eikä voitaisikaan. Laskuvaihtoehtojahan on rajattomasti. Vertaisin kuitenkin näiden perusjuttujen osaamista melkein lukutaitoon. Vähän sama juttu kuin kieliopinnoissa selitettäisiin luovasta kielenkäytöstä ja sanottaisiin, ettei sanastoja tarivta, nehän voi aina tarkistaa. No niin voi, ja jopa kielitieteilijät tarvitsevat sanakirjaa, mutta perussananston opiskelulle ei oikein ole vaihtoehtoa.
Vierailija kirjoitti:
Matematiikka on tärkeä aine. Harmi ettei sitä tarvitse edes kirjoittaa ylioppilaskokeissa.
Mitä tärkeää siinä on enää lukiotasolla?
Lapin kouluissa sijaisopettajan kokemus on se, että erittäin sekalaiset luokat on yksi ongelma. Samassa luokassa jo 2-3 luokilla on ollut niitä, jotka ovat laskeneet 8 kertotaulua vaivattomasti ja niitä, joilla on ollut vaikeuksia kymmenen ylittävissä yhteenlaskuissa. Opeta siinä sitten niin että kaikki oppivat jotain, varsinkin ne heikoimmat!
Toinen ongelma on opettajakoulutus, jossa ei ole arvostettu matematiikan osaamista. Pitkän matematiikan laudaturin kirjoittaneita ei niin vaan opettajakoulutukseen hyväksytty ainakaan Rovaniemelle, kun siihen aikaan siitä ei saanut parempia pisteitä niin kuin nykyään. Sitä en osaa sanoa, onko tämä ongelma nimenomaan Lapissa. Totta kyllä, että itse järkytyin kun huomasin, kuinka onneton laskutaito oli 6. luokan oppilailla ja yritin epätoivoisesti paikata sitä viimeisen kevätlukukauden aikana.
Muillakin ilmansuunnilla voi olla sama ongelma eli se asenne, että ei nykyään enää tarvitse osata, kun aina voi laskea koneella. Tähän vedottiin silloin, kun tämä opettaja vaati vanhanaikaisesti kertotaulun ulkoa osaamista.
Maahanmuuttajillakin voi olla se ongelma, että sanallisia tehtäviä ei ymmärretä eikä siksi osata laskea niitä oikein.