Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi Lapin koululaiset ei osaa matikkaa?

Vierailija
09.12.2021 |

Maahanmuuttajuuskaan ei selitä, koska heitä on Lapissa vähemmän.

"Lapissa osaamisen taso on 395, kun taas alueiden kärjessä Lounais-Suomessa 468. Lappi on merkittävästi heikompi verrattuna mihin muuhun kompassin suuntaan tahansa"

https://yle.fi/uutiset/3-12220417

Kommentit (32)

Vierailija
21/32 |
09.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä Lapin miehenkin täytyy tietää liikenneturvallisuussyistä milloin on selvä: Jos terve maksa polttaa keskimäärin 1 4,5%:n oluttölkin tunnissa, niin kuinka kauan kestää kunnes terve maksa on polttanut 60%;n 1 litran perunapontikkapullon. Tämän laskemiseen tarvitaan mikrotason eli lyhyen oppimäärän lukion matematiikkaa. Tehtävä on liian vaikea peruskoululaisella, mutta sopiva lukion mikromatikkaan. 

(Huomautan että hyvin harva suomalainen omistaa todellisuudessa alkometriä, jolla voisi mitata asiaa, joten täytyy se sitten osata laskea jo liikenneturvallisuus syistä milloin on selvä - ei kai nyt kukaan alkoholin vaikutuksen alaisena aja auto tms.)

Vierailija
22/32 |
09.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan mun tarvitse osata kuin peruslaskut +-x÷ tiettyyn rajaan asti jonka jälkeen otan laskimen käyttöön.

Kun sinä ja kaltaisesi näpyttelette vahingossa väärin, päässälaskutaito ei lainkaan protestoi saatua tulosta. Laskutaitoinen näkee heti, onko tulos uskottava.

Matematiikkaa tarvitaan jos suunnitellaan jotain. Ei siinä kännykän laskin auta, jos pitäisi rakentaa silta.

Sama kun olen usein humanistien kanssa vängännyt, että jos peruslaskutoimitukset eivät onnistu, niin aika vaikea lukea tekstiä, jossa vilisee numeroita. Esim. jos sotaretkeen osallistui X miestä, joista Y prosenttia kuoli tauteihin, niin osalta esim. historian opiskelijoista puuttuu kokonaan kyky hahmottaa, kuinka paljon kuoli tauteihin. 

Varmaan karrikoitu esimerkki, sillä historiaan on niin kova karsinta että suurin osa on menestynyt loistavasti matikassakin. Prosenttilaskut opitaan sitä paitsi jo alakoulussa.

Asenne sinänsä voi humanisteilla olla se ettei matikka ole tärkeää. Esim. tilastotiede ei kiinnosta vaikka sitä tarvitaan tutkimuksessa.

Historiaa olen itsekin opiskellut (pitkästä matikasta E).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/32 |
09.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

en minä kauheasti kehuisi etelän tasoakaan, arvosteluasteikon huippu näet on tuhat pistettä, joten eikö ne ole aika heikkoja nuo 400 pisteen saajatkin.

Vierailija
24/32 |
09.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan mun tarvitse osata kuin peruslaskut +-x÷ tiettyyn rajaan asti jonka jälkeen otan laskimen käyttöön.

Kun sinä ja kaltaisesi näpyttelette vahingossa väärin, päässälaskutaito ei lainkaan protestoi saatua tulosta. Laskutaitoinen näkee heti, onko tulos uskottava.

Matematiikkaa tarvitaan jos suunnitellaan jotain. Ei siinä kännykän laskin auta, jos pitäisi rakentaa silta.

Jokseenkin huvittavaa asioida kaupassa, kun asiakasta palveleva kassa-ammattilainen ei osaa edes peruskaavoja soveltaa, eikä näin ollen osaa laskimellakaan laskea, mikä tuotteen hinta on prosenttialennuksen jälkeen. Tai miten paljon pitää rahasta antaa takaisin. Siinä sitten kassahenkilö näprää älykännyään ja jono paisuu.

Vierailija
25/32 |
09.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

^

Vierailija
26/32 |
10.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä matikkaa ei tarvitse osata kaikkialla.

Mutta luottaisin enemmän sellaisten insinöörien siltaan joilla on lujuuslaskennat päässä hälytyskelloina laskimen lisäksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/32 |
10.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ehkä Lappiin on vaikeampi saada päteviä opettajia.

Ei ole, sillä täällä on päteviä opettajia työttöminäkin. Siitä voimme tietenkin keskustella, miksi heitä on työttöminä ja opettajansijaisina viime kevään ylioppilaita ja entisiä pankkivirkailijoita - mitenkään heidän matemaattisia taitojaan väheksymättä.

Rovaniemellä ja Oulussa koulutetaan opettajia pohjoisen tarpeisiin.

Siitäkin voisimme keskustella, onko järkevää keskittää suurimpiin kaupunkeihin kaikki korkeampaa koulutusta vaativat työt pois pohjoisesta ja yleensäkin suurimpien kaupunkien ulkopuolelta. Maakunnista on lähtenyt mm. käräjäoikeuksia tuomareineen, varuskuntia upseereineen ja muitakin sellaisia työpaikkoja, joissa on ollut paikallisia korkeakouluttautuneita.

Vierailija
28/32 |
10.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan mun tarvitse osata kuin peruslaskut +-x÷ tiettyyn rajaan asti jonka jälkeen otan laskimen käyttöön.

Kun sinä ja kaltaisesi näpyttelette vahingossa väärin, päässälaskutaito ei lainkaan protestoi saatua tulosta. Laskutaitoinen näkee heti, onko tulos uskottava.

Matematiikkaa tarvitaan jos suunnitellaan jotain. Ei siinä kännykän laskin auta, jos pitäisi rakentaa silta.

Sama kun olen usein humanistien kanssa vängännyt, että jos peruslaskutoimitukset eivät onnistu, niin aika vaikea lukea tekstiä, jossa vilisee numeroita. Esim. jos sotaretkeen osallistui X miestä, joista Y prosenttia kuoli tauteihin, niin osalta esim. historian opiskelijoista puuttuu kokonaan kyky hahmottaa, kuinka paljon kuoli tauteihin. 

Varmaan karrikoitu esimerkki, sillä historiaan on niin kova karsinta että suurin osa on menestynyt loistavasti matikassakin. Prosenttilaskut opitaan sitä paitsi jo alakoulussa.

Asenne sinänsä voi humanisteilla olla se ettei matikka ole tärkeää. Esim. tilastotiede ei kiinnosta vaikka sitä tarvitaan tutkimuksessa.

Historiaa olen itsekin opiskellut (pitkästä matikasta E).

Pitäisi oppia, kuten muutama muu perusasia, joista mainittakoon piin likiarvo. jota yllättävän moni tarvitsee aivan arkielämässään. Arvaa vaan, kuinka moni 9-luokkalainen ei tiedä kumpaakaan.

Derivaatat ja muut olemme saaneet autuaasti unohtaa, mutta prosenttia minäkin tarvitsen melkein päivittäin, vaikka en missään matematiikkatyössä ole.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/32 |
10.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Fiksuimmat muuttaneet pois, etelämmäksi. Sinne ovat jääneet poromiesten ja maalaisjunttien jälkeläiset, joiden älykkyys ei kovin suurta ole. Lapset siellä ovat laiskoja, ei oppiminen kiinnosta. Muutenkin mitä olen Lapissa reissannut niin hieman yksinkertaisia vaikuttavat kaikki olevan.

Vierailija
30/32 |
10.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nunnukanunnuka natiaiset ne miettii vaan koshua että pääsispä ryyphäämään.

Itse olen Lapista ja siellä oli sellainen asenne, ettei niitä kouluja tarvi tehdä kun tekee välillä joitain hommia ja mitä niillä vierailla kielillä tekee kun niitä ei Lapissa tarvi. Ihmiset suhtautuivat jopa vihamielisesti oppimishaluiseen lapseen!

Etelässä puolestaan kysytään vielä 25 vuodenkin Lapista muuttamisen jälkeen, että milloin muutan sinne takaisin tai enkö haluaisi muuttaa sinne takaisin? Ihmiset möksähtävät kun sanon suoraan, ettei Lapissa ole minulle töitä eivätkä vanhempaikaan ole enää elossa.

Mitä ihmettä minä siellä tekisin? Opiskelleena olisin entistä oudompana pidetty. Etenkin kun työkokemus on karttunut etelästä.

Lappia ja lappilaisia vaivaa asenneongelma.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/32 |
10.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan mun tarvitse osata kuin peruslaskut +-x÷ tiettyyn rajaan asti jonka jälkeen otan laskimen käyttöön.

Kun sinä ja kaltaisesi näpyttelette vahingossa väärin, päässälaskutaito ei lainkaan protestoi saatua tulosta. Laskutaitoinen näkee heti, onko tulos uskottava.

Matematiikkaa tarvitaan jos suunnitellaan jotain. Ei siinä kännykän laskin auta, jos pitäisi rakentaa silta.

Sama kun olen usein humanistien kanssa vängännyt, että jos peruslaskutoimitukset eivät onnistu, niin aika vaikea lukea tekstiä, jossa vilisee numeroita. Esim. jos sotaretkeen osallistui X miestä, joista Y prosenttia kuoli tauteihin, niin osalta esim. historian opiskelijoista puuttuu kokonaan kyky hahmottaa, kuinka paljon kuoli tauteihin. 

Varmaan karrikoitu esimerkki, sillä historiaan on niin kova karsinta että suurin osa on menestynyt loistavasti matikassakin. Prosenttilaskut opitaan sitä paitsi jo alakoulussa.

Asenne sinänsä voi humanisteilla olla se ettei matikka ole tärkeää. Esim. tilastotiede ei kiinnosta vaikka sitä tarvitaan tutkimuksessa.

Historiaa olen itsekin opiskellut (pitkästä matikasta E).

Pitäisi oppia, kuten muutama muu perusasia, joista mainittakoon piin likiarvo. jota yllättävän moni tarvitsee aivan arkielämässään. Arvaa vaan, kuinka moni 9-luokkalainen ei tiedä kumpaakaan.

Derivaatat ja muut olemme saaneet autuaasti unohtaa, mutta prosenttia minäkin tarvitsen melkein päivittäin, vaikka en missään matematiikkatyössä ole.

Joka ei prosenttilaskuja osaa, sen ei lainaakaan pidä ottaa.

Vierailija
32/32 |
10.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Fiksuimmat muuttaneet pois, etelämmäksi. Sinne ovat jääneet poromiesten ja maalaisjunttien jälkeläiset, joiden älykkyys ei kovin suurta ole. Lapset siellä ovat laiskoja, ei oppiminen kiinnosta. Muutenkin mitä olen Lapissa reissannut niin hieman yksinkertaisia vaikuttavat kaikki olevan.

Maalaiset ovat

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kuusi viisi